Argentiinan liuskeöljybuumin jälkeen… Voisiko siitä tulla globaali öljymahti?

Yllättävässä kehityksessä Argentiina, Etelä-Amerikan toiseksi suurin talous, on äskettäin noussut mantereen kolmanneksi suurimmaksi öljyntuottajaksi. Vaca Muerta -muodostelman – yhden maailman viidestä suurimmasta liuskeöljyvarannosta – epätavanomaisten hiilivetyjen tuotannon kasvu vauhdittaa öljyn ja maakaasun tuotannon merkittävää kasvua. Valtion omistama energiayhtiö YPF johtaa tämän liuskeöljykentän kehittämistä ja siitä on tullut yksi Latinalaisen Amerikan tehokkaimmin hallinnoiduista valtion omistamista energiayhtiöistä. Huhtikuussa 2012 tapahtuneesta kansallistamisesta huolimatta YPF:n hiilivetytuotanto on jatkanut kasvuaan samalla kun käyttökustannukset ovat laskeneet, mikä on kasvattanut jyrkästi sekä sen voittoja että kannattavuutta.

Sen jälkeen, kun entinen presidentti Cristina Fernández de Kirchner pakotti haltuunsa 51 prosentin osuuden YPF:stä espanjalaiselta energiajätti Repsolilta vuonna 2012, yhtiön osakkeet romahtivat ja menettivät kolme neljäsosaa arvostaan sijoittajien luottamuksen heikentyessä vakavasti. Tuolloin kasvoi huoli siitä, että Argentiinan rahoitus- ja talousongelmat voisivat rasittaa yhtiötä raskaasti. Yllättäen tämä skenaario ei toteutunut. Sen sijaan YPF otti johtoaseman Vaca Muerta -kentän kehittämisessä, joka kattaa 8,6 miljoonaa eekkeriä. Vaikka se löydettiin vuonna 1927, sitä ei arvioitu täysin ennen vuotta 2011.

Yksi tärkeimmistä syistä muodostuman kehittämisen viivästymiselle oli Repsolin haluttomuus tehdä suuria investointeja malminetsintään Argentiinassa tiukkojen säännösten vuoksi, jotka rasittivat voimakkaasti kannattavuutta. Tätä taustaa vasten hallitus päätti kansallistaa YPF:n puuttuakseen sen energiapulaan ja pienentääkseen maan suurta kauppavajetta.

Buenos Aires on jo pitkään nähnyt Vaca Muertan varannot strategisena tilaisuutena elvyttää vaikeuksissa olevaa talouttaan. Muodostuman arvioidaan sisältävän noin 16 miljardia barrelia hyödynnettävissä olevaa liuskeöljyä ja 308 biljoonaa kuutiojalkaa maakaasua, mikä tekee siitä maailman toiseksi suurimman liuskekaasuvarannon ja neljänneksi suurimman liuskeöljyvarannon. Se on myös Etelä-Amerikan suurin epätavanomaisten hiilivetyjen esiintymä.

Aluksi Vaca Muertaa verrattiin Yhdysvaltain Eagle Fordin muodostumaan. Laaja kehitys kuitenkin osoitti, että se kilpailee maailman parhaiden liuskekiviesiintymien kanssa. Analyytikot jopa vertasivat sitä Yhdysvaltain Permin altaaseen, Amerikan suurimpaan öljykenttään, joka tuottaa noin kuusi miljoonaa barrelia päivässä. Alan asiantuntijat korostavat Vaca Muertan korkeaa esiintymäpainetta ja erinomaista kallioperän paksuutta, jotka tekevät siitä jopa houkuttelevamman kuin monet Yhdysvaltain muodostumat.

Argentiinan talousministeriön mukaan Vaca Muerta on Etelä-Amerikan suurin liuskeöljyn tuotantoalue ja yksi maailman johtavista epätavanomaisista öljyvarannoista. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla se tuotti keskimäärin 449 299 barrelia päivässä liuskeöljyä ja 2,8 miljardia kuutiojalkaa päivässä liuskekaasua. Pelkästään nämä määrät – pois lukien perinteinen tuotanto – ylittävät monien Etelä-Amerikan maiden öljyntuotannon.

YPF hyötyi alkuvaiheessa hankkimalla parhaat omaisuuserät Vaca Muertassa aikana, jolloin yksityiset yritykset pysyivät varovaisina pakkolunastusriskien ja taloudellisen epävakauden suhteen. Tämän seurauksena kansallinen yhtiö on nykyään muodostelman johtava öljyn- ja kaasuntuottaja.

Virallisten tietojen mukaan YPF tuotti vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla 243 183 barrelia liuskeöljyä päivässä ja 695 miljoonaa kuutiojalkaa liuskekaasua päivässä, mikä on 18 % ja 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaistuotanto oli 343 228 barrelia raakaöljyä päivässä (71 % liuskeöljystä) ja 904 miljoonaa kuutiojalkaa maakaasua päivässä (77 % liuskeöljystä). Tämä tarkoittaa, että YPF:n osuus Argentiinan öljyntuotannosta on 46 % ja maakaasun 29 %.

Vuoteen 2024 mennessä YPF:n todistetut hiilivetyvarannot olivat 1,1 miljardia barrelia, josta liuskeöljy edusti 78 % (854 miljoonaa barrelia). Varannot jaettiin 56 %:iin raakaöljyä, 44 %:iin maakaasua ja 6 %:iin nesteytettyä maakaasua, ja niiden kokonaiskestoaika oli 5,6 vuotta. Pelkästään Vaca Muertan varantojen odotetaan riittävän 8,3 vuodeksi. Yhtiön todistetut varannot ovat kasvaneet 19 % viimeisten viiden vuoden aikana, ja liuskeöljyvarannot ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2020. YPF aikoo investoida 5 miljardia dollaria vuonna 2025, mukaan lukien 3,6 miljardia dollaria etsintään ja tuotantoon, pääasiassa Vaca Muertassa, osana 36 miljardin dollarin viisivuotissuunnitelmaa, joka alkaa vuonna 2025. Suunnitelmasta noin 80 % on osoitettu etsintään ja tuotantoon. Yhtiö aikoo myös myydä osuutensa 16 perinteisestä öljykonsessiosta keskittyäkseen liuskemuodostuman kehittämiseen.

Vaca Muertan houkuttelevuuden yrityksille takaa sen alhainen, 36 dollarin tynnyrihinta, joka on huomattavasti alle Argentiinan perinteisten kenttien tuotantokustannusten (55–75 dollaria tynnyriltä). YPF:n kokonaisnostokustannukset vuoden 2025 toisella neljänneksellä olivat 15,30 dollaria tynnyriltä, mutta Vaca Muertan toimintojen osalta vain 4,60 dollaria. Yhtiö odottaa tämän laskevan 5 dollariin tynnyriltä vuoteen 2027 mennessä, kun se siirtyy lähes kokonaan liuskeöljyyn perustuvaan tuotantoon. Toimitusjohtaja Horacio Marín totesi, että yhtiön Vaca Muertan toiminnot ovat kannattavia Brent-raakaöljyn hinnalla 40 dollaria tynnyriltä.

YPF ennustaa tuotannon saavuttavan 2,1 miljoonaa öljyekvivalenttibarrelia päivässä vuoteen 2030 mennessä, mukaan lukien 820 000 barrelia öljyä, 1,1 miljoonaa öljyekvivalenttibarrelia maakaasua ja 170 000 barrelia nesteytettyä maakaasua päivässä. Noin 48 % öljystä ja 40 % kaasusta odotetaan menevän vientiin. Yhtiö ennustaa myös operatiivisen käyttökatteen (EBITDA) nousevan 5,3 miljardista dollarista vuonna 2025 11 miljardiin dollariin vuonna 2029 ja vapaan kassavirran kaksinkertaistuvan 3,1 miljardiin dollariin.

Tämä kasvu on tehnyt YPF:stä yhden Etelä-Amerikan merkittävimmistä valtion omistamista energiayhtiöistä, joka on hyötynyt Vaca Muerta -buumista ja laajentuneesta energiainfrastruktuurista. Se on myös merkittävä saavutus Argentiinan taloudelle, sillä se auttaa vauhdittamaan vientiä ja vähentämään tuontia, mikä pienentää kauppavajeiden riskiä. Hallituksen tietojen mukaan öljynvienti oli 5,5 miljardia dollaria vuonna 2024, mikä on 41 % enemmän kuin vuonna 2023. Tämä johti 19 miljardin dollarin kauppaylijäämään verrattuna edellisen vuoden 7 miljardin dollarin alijäämään.