Toinen energiakriisi alle neljän vuoden sisällä heikentää entisestään Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, kun nousevat energiakustannukset jälleen kerran heikentävät mantereen tavoitteita kilpailla Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa tekoälyinvestointien ja datakeskusten houkuttelemisessa.

Energian hinnat Euroopassa ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin Yhdysvalloissa tai Aasiassa, ja sähköverkkojen vakaus on yhä hauraampaa ja vaatii massiivisia parannuksia ja investointeja. Tämän vuoksi monet Euroopan maat kamppailevat kilpaillakseen uusien tekoälylaitosten ja datakeskusten kohteina.

Lisäksi Euroopan sähköverkot ovat jo nyt erittäin ruuhkaisia, mikä tarkoittaa, että uusien hankkeiden liittäminen verkkoon voi joillakin alueilla kestää jopa kymmenen vuotta. Tekoälyn maailmassa, jossa edistystä mitataan päivissä, kymmenen vuotta on valtava aika.

Nousevat energiakustannukset Euroopassa

Euroopan kilpailukyky alkoi heikentyä vuonna 2022, kun Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan laukaisema energiakriisi nosti kaasun ja sähkön hintoja jyrkästi.

Kahden vuoden suhteellisen hintavakauden jälkeen – vaikkakin hintataso on edelleen selvästi kriisiä edeltäneen tason yläpuolella – viimeisin energiakriisi on nostanut Euroopan energiakustannuksia jälleen jyrkästi.

Energiaintensiiviset teollisuudenalat kaikkialla Euroopassa kohtaavat uutta painetta nousevien kaasun ja sähkön hintojen vuoksi. Tekoälyinfrastruktuurin ja datakeskusten kehittäjät, jotka vaativat valtavia määriä energiaa, ottavat investointipäätöksissään huomioon myös sähkökustannukset, inflaatiopaineet ja maantieteellisen sijainnin, eikä Eurooppa ole usein ensisijainen kohde.

Vaikka sähkön hinnat ovat nousseet maailmanlaajuisesti kysynnän elpyessä kehittyneissä talouksissa vuosien pysähtyneisyyden jälkeen, eurooppalaiset hinnat ovat edelleen selvästi Yhdysvaltojen ja Kiinan hintoja korkeammat.

Jo ennen kuin Hormuzinsalmen mahdollisesta kuukausien mittaisesta sulkemisesta heräsi huolta, sähkön hinnat energiaintensiivisille teollisuudenaloille Euroopan unionissa pysyivät korkeina viime vuonna, todetaan Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) aiemmin tänä vuonna julkaisemassa vuosittaisessa ”Electricity 2026” -raportissa.

Raportissa todettiin, että sähkön hinnat Euroopan unionissa vuonna 2025 pysyivät yli kaksinkertaisina Yhdysvaltojen tasoihin verrattuna ja noin 50 prosenttia korkeampina kuin Kiinassa, mikä lisäsi painetta Euroopan energiaintensiivisille teollisuudenaloille.

Myös sähkön keskimääräiset tukkuhinnat nousivat EU:ssa noin 10 % vuodessa vuonna 2025 noin 95 dollariin megawattitunnilta, ja Alankomaiden TTF-maakaasun hinnat nousivat 9 %.

Viraston mukaan Euroopassa säilytettiin tutkimuksessa mukana olleiden markkinoiden korkeimmat sähkön tukkuhinnat vuonna 2025, ja hinnat olivat noin kaksinkertaiset Yhdysvaltojen ja Intian hintoihin verrattuna ja huomattavasti korkeammat kuin Australiassa ja Japanissa.

Lähi-idän kriisi ja lähes 20 prosentin maailmanlaajuinen nesteytetyn maakaasun (LNG) hintojen väheneminen ovat käynnistäneet uuden nousun Euroopan kaasun ja sähkön hinnoissa tänä vuonna.

Euroopan komissio kiirehtii toteuttamaan suunnitelmia, joilla pyritään irrottamaan sähkön ja kaasun hinnat toisistaan. Öljy- ja kaasumarkkinoiden pahimman häiriön keskellä todellisuudessa Euroopan sähkön hinnat ovat kuitenkin edelleen vahvasti sidottuja maakaasuun, huolimatta merkittävästä uusiutuvan energian laajentumisesta. Tämän seurauksena sähkön tukkuhinnat ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa, jotka ovat Euroopan tärkeimmät kilpailijat tekoälykilpailussa.

Yhdysvallat johtaa maailmanlaajuista datakeskusten sähkön kysyntää

Datakeskukset kuluttavat tällä hetkellä noin 2 % maailmanlaajuisesta sähkönkulutuksesta, kun vuonna 2024 vastaava luku oli 1,7 % ja vuoden 2025 puolivälissä 1,9 %, International Data Center Authorityn tässä kuussa julkaiseman raportin mukaan.

Yhdysvallat on edelleen maailman suurin datakeskusten markkina-alue, jonka osuus maailmanlaajuisesta kulutuksesta on 43 %, kun taas datakeskukset kuluttavat noin 6 % Yhdysvaltojen sähkön kokonaiskysynnästä.

Kiina on toisena, ja sen datakeskusten kapasiteetti on yhteensä 8,5 gigawattia ja ne kuluttavat noin 0,8 % maan sähköstä.

Saksa, Euroopan unionin suurin talous, seuraa perässä 5,5 gigawatin datakeskuskapasiteetilla, mutta nämä laitokset kuluttavat noin 9,5 % maan kokonaissähkönkulutuksesta – poikkeuksellisen suuri osuus.

Korkeat energiakustannukset Saksassa ja Isossa-Britanniassa saattavat lannistaa uusia datakeskusten kehittäjiä.

Chris Seiple, Wood Mackenzien energia- ja uusiutuvien energialähteiden varapuheenjohtaja, kertoi CNBC:lle, että Eurooppa on häviämässä tekoälykilpailua kolmella päärintamalla:

Energiakustannukset

Datakeskuskehittäjien maantieteellinen sijainti

Toteutusnopeus ja verkkoyhteys

CBRE:n viime viikolla tekemä tutkimus osoitti myös, että Euroopan viiden suurimman markkina-alueen – Frankfurtin, Lontoon, Amsterdamin, Dublinin ja Pariisin – datakeskusten operatiivisen kapasiteetin turvaamisen kustannusten odotetaan nousevan keskimäärin 12 % vuonna 2026 toimitusrajoitusten ja korkeampien kehityskustannusten vuoksi.

CBRE:n Euroopan datakeskustutkimuksen johtaja Kevin Restivo sanoi, että suuremmat ja teknisesti monimutkaisemmat datakeskukset vaativat edistyneitä jäähdytysjärjestelmiä ja korkeatasoisen infrastruktuurin, mikä lisää merkittävästi rakennuskustannuksia.

Hän lisäsi, että palveluntarjoajat ovat jo alkaneet siirtää näitä nousevia kustannuksia asiakkaille kysynnän vahvistuessa ja tarjonnan kiristyessä.

Euroopan markkinat, joilla on suhteellinen etu

Eurooppa ei kuitenkaan ole tasavertainen energiakustannusten ja sähkömarkkinoille pääsyn suhteen. Analyytikot huomauttavat, että Pohjoismailla – Norjalla, Ruotsilla ja Tanskalla – sekä Ranskalla on suhteellinen etu, koska sähkön hinnat ovat siellä edelleen alhaisemmat kuin muualla Euroopassa.

Pohjoismaat ovat erittäin riippuvaisia vesivoimasta ja uusiutuvista energialähteistä, kun taas Ranska on edelleen yksi Euroopan suurimmista ydinenergian tuottajista.

Tämä tarkoittaa, että maakaasulla on vain rajallinen tai olematon rooli niiden sähkönhinnoittelujärjestelmissä, mikä tarjoaa niille suhteellisen suojan fossiilisten polttoaineiden hinnanvaihteluilta.

Kuparin hinta nousi keskiviikkona hieman toiveiden vallassa Iranin sodan lähestyessä loppuaan, ja maailman suurin kuparintuottaja Chile laski tuotantoennusteitaan.

Lontoon metallipörssin kolmen kuukauden kuparin vertailuhinta nousi 0,4 % 13 470 dollariin tonnilta klo 09.35 GMT mennessä, kun se oli aiemmin saavuttanut alimman tasonsa 13 350 dollarissa sitten 8. toukokuuta.

LME-pörssin kuparin hinta oli aiemmin vetäytynyt viime viikon yli kolmen kuukauden huipputasolta 14 196,50 dollarista. Hintaa painostivat voittojen kotiuttaminen, vahvistunut Yhdysvaltain dollari ja huolet kysynnän hidastumisesta Kiinassa, maailman suurimmassa metallien kuluttajassa.

”Näkemämme rajalliset voitot johtuvat pääasiassa riskinottohalukkuuden paranemisesta laajemmilla markkinoilla, jota tukevat öljyn hinnan lasku ja joukkolainojen tuottojen lasku”, sanoo Ole Hansen, Saxo Bankin hyödykestrategian johtaja Kööpenhaminassa.

Öljyn hinta laski keskiviikkona noin prosentin sen jälkeen, kun kaksi kiinalaista öljytankkeria poistui Hormuzinsalmesta, samalla kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Iranin sodan "päättyvän hyvin nopeasti".

Kupari sai lisätukea sen jälkeen, kun Chile ilmoitti alhaisemmista kuparin tuotantoennusteistaan ja odottaa nyt tuotannon laskevan 2 % tänä vuonna, kun helmikuun ennusteessa oli ennakoitu 3,7 %:n kasvua vuonna 2026.

Muilla metallimarkkinoilla nikkelin hinta Lontoon metallipörssissä laski 0,3 % 18 745 dollariin tonnilta, kun sijoittajat seurasivat Indonesian suunnitelmia asettaa hyödykkeiden vientiin tiukempi keskitetty valtion valvonta.

Indonesian presidentti Prabowo Subianto sanoi hallituksensa ottavan käyttöön uusia säännöksiä, joilla pyritään vahvistamaan raaka-aineiden viennin valvontaa.

Nikkelin hinta oli noussut Lontoossa tiistaina toimitusongelmien vuoksi, ja vauhti jatkui keskiviikkona Kiinan kaupankäyntiin, jossa Shanghain futuuripörssin aktiivisin nikkelisopimus nousi 1,9 % ja sulkeutui 145 390 juaniin (21 368 dollaria) tonnilta.

Muiden metallien joukossa alumiinin hinta laski 0,3 % 3 593 dollariin tonnilta, sinkin hinta nousi 0,5 % 3 530,50 dollariin, lyijyn hinta pysyi lähes ennallaan lähellä 1 963 dollaria ja tinan hinta nousi 3,4 % 53 375 dollariin tonnilta.

Öljyn hinta laski keskiviikkona lähes 3 % sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi jälleen kerran, että sota Iranin kanssa päättyisi "hyvin nopeasti", vaikka sijoittajat pysyivät varovaisina rauhanneuvottelujen lopputuloksen suhteen Lähi-idän toimitushäiriöiden jatkuessa.

Brent-raakaöljyn futuurihinnat laskivat 2,97 dollaria eli 2,7 % 108,31 dollariin tynnyriltä klo 10.59 GMT mennessä, kun taas Yhdysvaltain West Texas Intermediate -raakaöljyn hinta laski 2,69 dollaria eli 2,6 % 101,46 dollariin tynnyriltä.

Molemmat vertailuindeksit ovat matkalla kohti suurimpia päivittäisiä tappioitaan sekä prosentuaalisesti että dollareissa mitattuna kahteen viikkoon.

”Hintojen odotetaan säilyttävän jonkin verran nousupotentiaalia, vaikka sopimukseen päästäisiinkin, koska tarjonta ei palaudu välittömästi sotaa edeltäneelle tasolle”, sanoi LSEG:n tutkimusanalyytikko Emril Jamil.

Molemmat raakaöljyn vertailuarvot olivat jo laskeneet noin dollarilla tiistaina sen jälkeen, kun Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance sanoi Yhdysvaltojen ja Iranin edistyneen neuvotteluissa. Trump kuitenkin totesi myös, että Yhdysvaltojen on ehkä vielä tehtävä uusi isku Iraniin ja että hän oli ollut vain tunnin päässä iskun määräämisestä ennen sen lykkäämistä.

Citigroupin analyytikot sanoivat tiistaina odottavansa Brent-raakaöljyn hinnan nousevan lähelle 120 dollaria tynnyriltä lähitulevaisuudessa ja väittivät, että öljymarkkinat aliarvioivat edelleen pitkittyneiden toimituskatkosten riskiä.

Mackenzie arvioi myös, että hinta voi lähestyä 200 dollaria tynnyriltä, jos Hormuzinsalmi pysyy pääosin suljettuna vuoden loppuun asti.

Samaan aikaan PVM:n analyytikot varoittivat, että maailmanlaajuiset öljyvarastot voivat laskea kriittisen alhaisille tasoille.

”Kuitenkin, kuten viime aikoina on havaittu, markkinaosapuolet vaikuttavat edelleen olevan jonkin verran itsetyytyväisiä tai liian luottavaisia tämän konfliktin mahdollisiin seurauksiin”, yritys lisäsi.

Brent-raakaöljyn ensi kuukauden toimitussopimusten ja kuusi kuukautta myöhemmin päättyvien sopimusten välinen hintaero – keskeinen indikaattori siitä, miten kauppiaat arvioivat nykyistä tarjonnan tiukkuutta – on tällä hetkellä lähellä 20 dollaria tynnyriltä, mikä on selvästi alle viime kuun yli 35 dollarin tason.

Kaksi supertankkeria poistui Hormuzinsalmesta keskiviikkona, kun taas toinen tankkeri jatkoi matkaansa yli kahden kuukauden odotuksen jälkeen kuljetettuaan kuutta miljoonaa barrelia Lähi-idän raakaöljyä.

Silti salmen läpi kulkevien alusten määrä on edelleen huomattavasti alle sotaa edeltäneen keskiarvon, joka oli 130 alusta päivässä.

Tarjontapulan kompensoimiseksi maat luottavat yhä enemmän kaupallisiin ja strategisiin varastoihin.

Yhdysvalloissa American Petroleum Instituten tiedot – markkinalähteiden mukaan – osoittivat raakaöljyvarastojen laskeneen viime viikolla viidentenä peräkkäisenä viikkona, ja myös polttoainevarastot laskivat.

Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EISA) virallisia tietoja odotetaan myöhemmin, ja Reutersin kyselyssä ennustettiin raakaöljyvarastojen laskevan noin 3,4 miljoonaa barrelia.

Pahenevista tarjontapaineista kertovana merkkinä Britannia lievensi joitakin pakotteita salliakseen venäläistä raakaöljyä käyttäen kolmansissa maissa jalostetun dieselin ja lentopetrolin tuonnin.

Yhdysvaltain dollari nousi keskiviikkona kuuden viikon korkeimmalle tasolleen, kun sijoittajat uskoivat yhä enemmän, että korkoja on ehkä nostettava Iranin sodan aiheuttaman inflaation hillitsemiseksi.

Epävarmuus konfliktin päättymisestä on voimistanut inflaatiohuolia ja laukaissut laajan myyntiaallon maailmanlaajuisilla joukkovelkakirjamarkkinoilla, mikä on nostanut 30-vuotisten Yhdysvaltain valtionlainojen tuoton korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi Yhdysvaltojen joutuvan ehkä iskemään uudelleen Iraniin, vaikka hän antoi myös ymmärtää, että Teheran haluaa sopimuksen sodan lopettamiseksi. Sota on käytännössä sulkenut elintärkeän Hormuzinsalmen, nostanut jyrkästi energian hintoja ja aiheuttanut levottomuutta maailmanmarkkinoilla.

Yhdysvaltain dollari-indeksi, joka mittaa dollarin kurssia kuuteen päävaluuttaan verrattuna, nousi 0,1 % korkeimmalle tasolleen sitten 7. huhtikuuta 99,47 pisteeseen. Indeksi on noussut toukokuun aikana yli 1,3 % turvasatamakohteiden kysynnän ja vuoden loppua edeltävän keskuspankin koronnoston kasvavan markkinahinnoittelun tukemana.

Samaan aikaan euro laski kuuden viikon pohjalukemiin 1,158 dollariin, mikä on 0,16 prosentin lasku, kun taas Englannin punta heikkeni 0,07 prosenttia 1,338 dollariin, lähelle aiemmin tällä viikolla saavutettua kuuden viikon pohjalukemaa.

Australian dollari, jota usein pidetään globaalin riskinottohalukkuuden mittarina, pysyi lähes muuttumattomana 0,711 dollarissa laskettuaan tiistaina 0,9 prosenttia.

CME:n FedWatch Toolin tiedot osoittivat, että kauppiaat hinnoittelevat nyt yli 50 prosentin todennäköisyydellä, että Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoja joulukuuhun mennessä, mikä on jyrkkä käänne sotaa edeltäneistä odotuksista, jotka viittasivat kahteen koronlaskuun.

Sijoittajat odottavat nyt tänään muutaman minuutin kuluttua julkaistavaa Yhdysvaltain keskuspankin (FED) kokouksen lopputulosta saadakseen lisätietoa rahapolitiikan tulevaisuudesta.

Analyytikoiden mukaan Yhdysvaltain valtionlainojen korkojen nousu on ollut dollarin vahvistumisen pääasiallinen ajuri.

”Tuottovaatimuksilla on tilaa nousta”, sanoi Derek Halpenny, MUFG:n globaalien markkinoiden EMEA-alueen tutkimusjohtaja.

Hän lisäsi: ”Vaikka uskomme edelleen, että Fed kiristää rahapolitiikkaansa hitaammin kuin monet muut G10-maiden keskuspankit, markkinahinnat ovat tässä vaiheessa edelleen suhteellisen alhaiset, erityisesti raakaöljyn hinnan uuden nousun riskin kasvaessa.”

Brent-raakaöljyn futuurihinnat laskivat 1,1 % noin 110 dollariin tynnyriltä, mutta hinnat ovat edelleen yli 50 % korkeammat kuin helmikuun lopulla ennen sodan alkua.

Huoli Japanin jenistä heräsi uudelleen

Dollarin vahvistuminen nosti Japanin jenin takaisin lähelle 160 jeniä dollaria kohden, mikä sai Japanin viranomaiset puuttumaan valuuttamarkkinoihin viime kuussa ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen.

Reutersin lähteiden mukaan Tokio interventioi useita kertoja huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa hidastaakseen jenin laskua, vaikka näiden interventioiden vaikutukset osoittautuivat lyhytaikaisiksi.

Jenin viimeinen kaupankäyntikurssi oli 159,01 dollaria kohden sijoittajien kuunneltua Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessenttin kommentteja.

Bessent kertoi tiistaina Reutersille olevansa luottavainen siihen, että Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda "tekisi tarvittavan", jos hänelle myönnettäisiin riittävä riippumattomuus Japanin hallituksesta, mikä viestii Washingtonin halusta nähdä Japanin keskuspankilta lisää koronnostoja.

”Lyhyellä aikavälillä liiallinen volatiliteetti on edelleen keskeinen tekijä, kun taas 160–161 pisteen taso on edelleen raja, jota markkinat seuraavat”, sanoi Christopher Wong, valuuttastrategi OCBC Bankista.

Hän lisäsi: ”Interventioriskit saattavat tehdä markkinoista varovaisempia dollari-jeni-ostojen jatkamisen suhteen, mutta elleivät Yhdysvaltain valtionlainojen tuotot ja dollari yleisesti ottaen heikkene, viralliset toimet todennäköisesti hidastaisivat nousua vain väliaikaisesti eivätkä kääntäisi trendiä kokonaan.”