Japanin jeni heikkeni Aasian markkinoilla torstaina suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja laski kahden viikon huipputasoltaan suhteessa Yhdysvaltain dollariin aktiivisen voittojen kotiuttamisen ja korjausliikkeiden keskellä. Lasku seurasi Japanin poliittisten johtajien vähemmän jyrkkiä kommentteja, jotka vähensivät odotuksia Japanin keskuspankin koronnostosta syyskuussa.

Samaan aikaan Yhdysvaltain 10-vuotisten valtionlainojen korko jatkaa elpymistään kolmen kuukauden alimmalta tasoltaan ennen presidentti Donald Trumpin tulevaa päätöstä keskuspankin nimityksistä.

Hintakatsaus

• USD/JPY nousi 0,25 % 147,71 jeniin avaustason 147,34 jenistä käytyään pohjalukemissa 147,15 jenissä.

• Jeni vahvistui 0,2 % dollaria vastaan keskiviikon kaupankäynnissä ja palasi nousuvauhtiin edellisen päivän tauon jälkeen korjausliikkeen aikana kahden viikon huipputasolta 146,62 jenistä.

Japanilainen kommentti

Japanin hallitsevan puolueen korkea virkamies Ken Saito kertoi Reutersille, että Japanin keskuspankin tulisi olla varovainen korkojen nostamisessa Yhdysvaltojen tullien odotettavissa olevan vaikutuksen vuoksi hauraaseen talouteen.

Japanin korot

• Näiden kommenttien jälkeen markkinahinnoittelu Japanin keskuspankin syyskuussa toteuttamalle 25 peruspisteen koronnostolle laski 55 prosentista 49 prosenttiin.

• Japanin keskuspankin kesäkuun kokouksen pöytäkirjasta kävi ilmi, että jotkut johtokunnan jäsenet totesivat keskuspankin harkitsisi korkojen nostojen jatkamista, jos kauppajännitteet helpottaisivat.

• Sijoittajat odottavat nyt lisää tietoja Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkkojen kasvusta voidakseen hinnoitella uudelleen koronnosto-odotuksiaan.

Yhdysvaltain joukkovelkakirjojen tuotot

Yhdysvaltain 10-vuotisten valtionlainojen korko nousi torstaina 0,4 prosenttia, mikä merkitsi kolmatta peräkkäistä toipumisjaksoa kolmen kuukauden pohjalukemasta 4,186 prosentista ja tuki dollarin vahvistumista.

Tämä kehitys Yhdysvaltain joukkovelkakirjamarkkinoilla tapahtuu samaan aikaan, kun presidentti Donald Trump valmistautuu täyttämään avoimen paikan keskuspankin neuvostossa ja valitsemaan ehdokkaita seuraavaksi keskuspankin pääjohtajaksi.

Trump ilmoitti tiistaina tekevänsä viikon loppuun mennessä päätöksen siitä, kuka korvaa lähtevän keskuspankin pääjohtajan Adriana Kuglerin. Hän myös kavensi Jerome Powellin mahdollisten korvaajien listaa neljään ehdokkaaseen.

Uuden-Seelannin dollari vahvistui keskiviikon kaupankäynnissä useimpiin päävaluuttoihin nähden myönteisten työllisyyslukujen julkaisun jälkeen.

Hallituksen luvut osoittivat, että työllisyyden muutosindeksi Uudessa-Seelannissa laski 0,1 prosenttia toisella neljänneksellä odotusten mukaisesti.

Tiedot paljastivat myös, että Uuden-Seelannin työttömyysaste nousi 5,2 prosenttiin toisella neljänneksellä ensimmäisen neljänneksen 5,1 prosentista, kun analyytikot olivat ennustaneet suurempaa nousua 5,3 prosenttiin.

Kaupankäynnissä Uuden-Seelannin dollari nousi 0,5 % Yhdysvaltain dollariin nähden 0,5933 dollariin klo 21.03 GMT.

Australian dollari

Myös Australian dollari nousi 0,4 % Yhdysvaltain dollaria vastaan ja oli 0,6503 dollaria klo 21.03 GMT mennessä.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi laski 0,6 % 98,2:een kello 20.48 GMT saavutettuaan korkeimmillaan 98,8 ja alimmillaan 98,1.

Valkoinen talo ilmoitti aiemmin tänään, että Yhdysvallat asettaa Intiasta tulevalle tuonnille 25 prosentin lisätullin, jolloin tämän tärkeän kauppakumppanin tullit nousevat 50 prosenttiin.

Presidentti Donald Trump totesi presidentin määräyksessä: ”Havaitsen, että Intian hallitus tuo tällä hetkellä, suoraan tai epäsuorasti, öljyä Venäjän federaatiosta.”

Samaan aikaan Sveitsin presidentti totesi, että kauppaneuvottelut Yhdysvaltain ulkoministerin kanssa olivat tuloksekkaita, vaikka sopimukseen ei päästy.

Kullan hinta pysyi vakaana keskiviikon kaupankäynnissä, vaikka Yhdysvaltain dollari heikkeni useimpiin päävaluuttoihin nähden ja huoli kauppajännitteiden kärjistymisestä heräsi uudelleen.

Valkoinen talo ilmoitti aiemmin tänään, että Yhdysvallat asettaa Intiasta tulevalle tuonnille 25 prosentin lisätullin, jolloin tämän tärkeän kauppakumppanin tullit nousevat 50 prosenttiin.

Presidentti Donald Trump totesi presidentin määräyksessä: ”Havaitsen, että Intian hallitus tuo tällä hetkellä, suoraan tai epäsuorasti, öljyä Venäjän federaatiosta.”

Samaan aikaan Sveitsin presidentti sanoi, että kauppaneuvottelut Yhdysvaltain ulkoministerin kanssa olivat tuloksekkaita, vaikka sopimuksesta ei olekaan ilmoitettu.

Kello 20.48 GMT mennessä Yhdysvaltain dollari-indeksi oli laskenut 0,6 % 98,2:een saavutettuaan korkeimmillaan 98,8 ja alimmillaan 98,1.

Hyödykekaupassa spot-kullan hinta pysyi vakaana 3 433,8 dollarissa unssilta klo 20.49 GMT.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Kremlinille Ukrainan taistelujen lopettamiselle asettaman 8. elokuuta määräajan lähestyessä Washington lisää taloudellista painostusta Moskovaan – ja on löytänyt uuden kohteen: Venäjän öljyn myynnin Kiinaan.

Kiinan ostaman venäläisen öljyn määrän hillitseminen on noussut odottamattomaksi kiistakohdaksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä Tukholmassa käynnissä olevissa kauppaneuvotteluissa, joissa molemmat osapuolet yrittävät ratkaista useita kiistoja välttääkseen jyrkät tullit ja saavuttaakseen laajemman kauppasopimuksen.

Turhautuneena Venäjän presidentti Vladimir Putinin hylkäämään aiemmat sovitteluyritykset Ukrainan sodan lopettamiseksi Washington toivoo saavansa lisävipuvaikutusta leikkaamalla miljardien dollarien arvosta Moskovan tuloja.

”Yhdysvaltain hallinto on alkanut ymmärtää, kuinka ratkaisevan tärkeitä Venäjän öljynmyynti Kiinalle on”, sanoi Dennis Wilder, Valkoisen talon entinen Kiinan-asioiden neuvonantaja presidentti George W. Bushin aikana, Radio Free Europe/Radio Libertyn haastattelussa. ”Ilman näitä myyntejä on oikeudenmukaista sanoa, että Venäjän talous olisi jo saattanut romahtaa.”

Mutta Pekingin suostuttelu noudattamaan Yhdysvaltojen pyyntöä on osoittautunut vaikeaksi. Kiinan viranomaiset ovat kieltäytyneet vähentämästä maan öljyostoja meneillään olevien neuvottelujen aikana. Vastauksena Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent esitti mahdollisuuden 100 prosentin tulleihin.

Kiinan ulkoministeriö vastasi viime viikolla X-alustalla julkaistuun lausuntoon lisätullien uhkaan: ”Kiina varmistaa aina energiansaannin turvallisuutensa tavoilla, jotka palvelevat sen kansallisia etuja. Pakottaminen ja painostaminen eivät saavuta mitään. Kiina puolustaa lujasti itsemääräämisoikeuttaan, turvallisuuttaan ja kehitysetujaan.”

RFE/RL:lle puhuneet entiset virkamiehet ja energia-analyytikot sanoivat, että vaikka Kiina tuskin lopettaa venäläisen öljyn ostamista kokonaan, se saattaa olla halukas vähentämään ostojaan väliaikaisesti hyvän tahdon eleenä – erityisesti nyt, kun Peking ja Washington yrittävät saada päätökseen kauppasopimuksen, joka voisi tasoittaa tietä Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin mahdolliselle huippukokoukselle, joka todennäköisesti pidetään lokakuussa.

”Peking saattaa päättää hiljaisesti leikata kuukausittaista venäläisen öljyn tuontiaan”, Wilder sanoi, ”mutta en odota täydellistä leikkausta tai mitään virallista ilmoitusta, jos niin tapahtuu.”

Lopettaako Kiina venäläisen öljyn ostamisen?

Washingtonin onnistuminen vakuuttamaan Peking vähentämään Venäjän öljyn ostojaan riippuu Ruotsissa käynnissä olevien monimutkaisten kauppaneuvottelujen tuloksesta, joissa sopimuksen määräaika on 12. elokuuta.

Venäläisen öljyn tuonnin painostuksen lisäksi Washington on myös pyytänyt Kiinaa lopettamaan Iranin öljyn tuonnin, joka on edelleen Yhdysvaltojen pakotteiden alaisena. Iran toimittaa tällä hetkellä yli 90 % öljynviennistään Kiinaan.

Analyytikoiden arvion mukaan Venäjä toimittaa noin viidenneksen Kiinan öljyn kokonaistuonnista.

Trump on myös lisännyt painostusta Intiaan, joka on vuorotellut Kiinan kanssa venäläisen öljyn suurimpana ostajana Ukrainan täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2022.

Trump sanoi 4. elokuuta Truth Socialissa julkaisemassaan viestissä nostavansa Intian tulleja "merkittävästi" sen ostamien venäläisten öljytuotteiden vuoksi uhannutaan aiemmin 25 prosentin tullilla intialaisille tuotteille.

Kiinan ja Intian venäläisen öljyn tuonnin hillitsemisellä olisi todellisia taloudellisia seurauksia Moskovalle, mutta analyytikot huomauttavat, että Pekingillä on myös vaikutusvaltaa Washingtoniin.

Yhdysvaltain hallinto kehottaa tällä hetkellä Kiinaa ostamaan enemmän amerikkalaisia tuotteita – mukaan lukien edistynyttä yhdysvaltalaista teknologiaa. Trump ja Bessent ovat myös kehottaneet Kiinaa helpottamaan maassa toimivien amerikkalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja lisäämään yhdysvaltalaisen energian ostoja.

Kiina on kuitenkin myös hyödyntänyt harvinaisten maametallien – alkuaineiden ryhmän, joka on välttämätön kaikelle sähköautojen akuista edistyneeseen sotilasteknologiaan – tarjonnan hallintaansa saadakseen Washingtonilta myönnytyksiä.

Tämä kävi ilmi heinäkuussa, kun Yhdysvallat lievensi lentokonemoottoreiden ja Nvidian H20-tekoälysirujen vientirajoituksia vastineeksi Pekingin poistamasta harvinaisten maametallien vientirajoituksiaan.

Liiallinen paine öljykysymyksessä voisi vaarantaa Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten kauppaneuvottelujen edistymisen.

”Peking on osoittanut, että sen harvinaisten maametallien vientirajoitukset ovat voimakas ase”, sanoi Maria Shagina, vanhempi tutkija Lontoon International Institute for Strategic Studiesissa, RFE/RL:n haastattelussa. ”Yhdysvaltain hallinto ei halua vaarantaa tätä haurasta liennytystä.”

Mitä vaikutusvaltaa Washingtonilla on Kiinaa vastaan?

Peking saattaa myös olla haluton ryhtymään toimiin, jotka voisivat vahingoittaa Venäjän sotatoimia Ukrainassa.

Kiina on yksi Moskovan läheisimmistä liittolaisista. Putin ja Xi julistivat "rajattomat kumppanuudet" juuri ennen täysimittaista hyökkäystä helmikuussa 2022. Vaikka Peking on pidättäytynyt antamasta tappavaa sotilaallista apua, kiinalaiset yritykset ovat toimittaneet suurimman osan kaksikäyttötuotteista, joiden avulla Moskova on voinut täydentää ohjuksia, droneja ja muita ammuksia sodan aikana.

Heinäkuussa Kiinan ulkoministeri Wang Yi sanoi EU:n ulkopolitiikan korkealle sijaiselle Kaja Kallasille, että Kiina ei voi hyväksyä Venäjän tappiota sodassa, koska se antaisi Washingtonille mahdollisuuden siirtää huomion kokonaan Kiinaan. South China Morning Post raportoi lausunnosta ensimmäisenä ja RFE/RL vahvisti sen myöhemmin.

Analyytikoiden mukaan senaatin puolueiden välinen lakiesitys voisi myös muuttua painostustyökaluksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä neuvotteluissa.

Ehdotettu lainsäädäntö asettaisi jopa 500 prosentin tulleja maille, jotka tukevat Venäjän sotakoneistoa ostamalla sen öljyä ja kaasua – Kiina ja Intia ensisijaisina kohteina. Tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpano – jos se hyväksytään – merkitsisi kuitenkin jännitteiden jyrkkää kärjistymistä.

Samaan aikaan Peking punnitsee vaihtoehtojaan. Samalla kun se harkitsee venäläisen öljyntuonnin vähentämistä, se yrittää myös houkutella Yhdysvaltain hallintoa lupauksilla lisätä investointeja Yhdysvaltoihin ja lisätä amerikkalaisten energia- ja maataloustuotteiden tuontia.

Joe Webster, Atlantic Councilin Kiinan ja Venäjän energiasuhteiden asiantuntija, sanoi, että on todennäköisempää, että Kiina lisää Yhdysvaltain energian ostojaan sen sijaan, että vähentäisi venäläisen öljyn ostojaan.

”Yhdysvaltojen energian tuonnin lisääminen on suoraviivainen askel, jonka Kiina voi ottaa helposti”, hän sanoi. ”Venäjän tuonnin vähentäminen on paljon suurempi haaste – sellainen, joka aiheuttaisi todellista vahinkoa Venäjälle, eikä Peking selvästikään halua nähdä Moskovan häviävän sotaa.”

Silti jopa tuo siirto saattaa olla mahdotonta.

Kiinalaiset viranomaiset ovat pitkään pelänneet, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset voisivat tukahduttaa maan talouden katkaisemalla pääsyn ulkomaiseen öljyyn. Tämä on saanut Kiinan investoimaan satoja miljardeja dollareita kotimaisen tuotannon lisäämiseksi ja maailman suurimman sähköautoteollisuuden rakentamiseksi.

”Peking ei halua olla riippuvainen kenestäkään – ei Venäjästä eikä varsinkaan Yhdysvalloista”, Webster sanoi. ”Joten tähän pyyntöön suhtaudutaan epäröiden.”