Japanin jeni heikkeni perjantaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja oli matkalla ensimmäiseen kolmen päivän tappioonsa Yhdysvaltain dollaria vastaan. Tämä johtuu riskinottohalukkuuden paranemisesta maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla ja Japanin dollarin kysynnän laskusta turvasatamana.

Japanin keskuspankin on määrä kokoontua ensi viikolla, ja markkinat odottavat laajalti 25 peruspisteen koronnostoa. Sijoittajat seuraavat tarkasti pääjohtaja Kazuo Uedan kommentteja saadakseen selkeämpiä signaaleja rahapolitiikan suunnasta vuonna 2026.

Hintakatsaus

• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Yhdysvaltain dollari nousi jeniä vastaan noin 0,15 % 155,77:ään avaustason 155,58 jälkeen, kun taas kaupankäynnin alin kurssi oli 155,45.

• Jeni päätti torstain kaupankäynnin noin 0,3 % nousussa dollaria vastaan. Tämä oli toinen peräkkäinen päivittäinen nousu. Tätä tuki dollarin myynti keskuspankin lievemmän kokouksen jälkeen.

Globaalit markkinat

Yhdysvaltain osakemarkkinat Wall Streetillä saavuttivat uudet ennätyslukemat yleisesti ottaen positiivisessa ympäristössä, erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankki laski korkoja kolmannen peräkkäisen kerran.

Fed ilmoitti myös aloittavansa lyhytaikaisten valtionvelkakirjojen ostamisen 12. joulukuuta alkaen markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi. Aluksi ostetaan noin 40 miljardin dollarin arvosta valtion velkasitoumuksia.

Tämä tulee lisäksi noin 15 miljardiin dollariin, jotka Yhdysvaltain keskuspankki sijoittaa uudelleen valtion obligaatioihin tästä kuukaudesta alkaen erääntyvistä asuntolainojen vakuudellisista arvopapereista.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi perjantaina noin 0,1 prosenttia kahden kuukauden pohjalukemistaan 98,13 pisteestä, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan elpymistä suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Alhaisempien tasojen edullisten ostojen lisäksi dollarin elpyminen tapahtuu samaan aikaan, kun sijoittajat odottavat selkeämpiä ja vahvempia signaaleja Yhdysvaltain korkojen kehityksestä vuonna 2026.

Japanin pankki

Japanin keskuspankki pitää ohjauskokouksensa ensi viikolla, ja odotukset koron 25 peruspisteen nostosta 0,75 prosenttiin ovat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2008, jolloin globaali finanssikriisi alkoi.

Markkinat seuraavat tarkasti pääjohtaja Kazuo Uedan kommentteja rahapolitiikan näkymistä vuodelle 2026 aikana, jolloin odotukset Japanin hallituksen turvautumisesta uusiin elvyttäviin finanssipoliittisiin toimiin kasvavat, mikä lisää Japanin keskuspankin kohtaaman politiikan monimutkaisuutta.

Japanin korot

• Japanin viimeaikaisten inflaatio- ja palkkatietojen jälkeen markkinahinnoittelu Japanin keskuspankin joulukuun kokouksessa toteuttamalle neljännesprosenttiyksikön koronnostolle on vakiintunut yli 80 prosentin.

• Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda esitteli viime viikolla optimistisemman Japanin talouden näkymät ja totesi, että keskuspankki arvioi korkojen nostamisen hyvät ja huonot puolet seuraavassa kokouksessaan.

• Kolme hallituksen virkamiestä kertoi Reutersille, että Japanin keskuspankki todennäköisesti nostaa korkoja myöhemmin joulukuussa.

Kuten äskettäin julkaistussa kansallisessa turvallisuusstrategiassa korostetaan, presidentti Donald Trumpin hallinto on uudelleen keskittynyt vaikutusvallan ja kontrollin säilyttämiseen Latinalaisessa Amerikassa. Washingtonin kasvava paine Venezuelaa kohtaan on selkeä ilmaus tästä uudesta ulkopoliittisesta doktriinista, ja Venezuelan rannikolla äskettäin tapahtunut öljytankkerin takavarikointi on viimeisin eskaloituminen. Tätä taustaa vasten on tärkeää ymmärtää, miten maan öljysektorista on tullut osa laajempaa geopoliittista kilpailua.

Yhdysvaltojen asettaessa Venezuelan raakaöljylle pakotteita vuonna 2015, maan öljyntuotanto on heikentynyt dramaattisesti. Vuosia kestäneet öljytulojen laskut aiheuttivat valtavan laskun energiainfrastruktuuri-investoinneissa, mikä tarkoittaa, että jopa pakotteiden täydellinen poistaminen tekisi erittäin vaikeaksi elvyttää tuotantoa enää "loistovuosien" kaltaiseksi. Pakotteiden lieventäminen viime vuosina on kuitenkin mahdollistanut Venezuelan tuotannon huomattavan kasvun. Valkoisen talon viimeisin eskaloituminen – mukaan lukien iskut epäiltyihin huumeiden salakuljetusveneisiin ja säiliöaluksen takavarikointi – on kuitenkin lisännyt epävarmuutta Venezuelan tuotannon näkymiin.

Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarannot, mutta sen osuus maailmanlaajuisesta tarjonnasta on nykyään vain yksi prosentti. Maan osuus maailman todistetuista varannoista on noin 17 prosenttia, yli 300 miljardia barrelia. Vertailun vuoksi Yhdysvalloilla on noin 81 miljardia barrelia. 1990-luvun puolivälissä Venezuela tuotti noin 5 prosenttia maailman öljystä.

Mutta vuosien huono johtaminen, investointien puute ja Yhdysvaltojen pakotteet aiheuttivat tuotannon romahduksen. Venezuelan raakaöljyn erittäin raskas luonne tekee myös louhinnasta kallista ja teknisesti monimutkaista. Yhdysvaltojen pakotteiden ollessa edelleen voimassa suurin osa Venezuelan öljystä virtaa nyt Kiinaan "varjolaivastojen" kautta, mikä mahdollistaa molempien maiden kiertää rajoituksia.

Viime kuukausina Trumpin hallinto on laajentanut sotilaallista läsnäoloaan Venezuelan lähellä. Trump määräsi tuhottavaksi useita pieniä veneitä alueella syyttäen aluksilla olleita huumeiden salakuljetuksesta suurille kartelleille. Hallinnon mukaan Yhdysvaltain joukot ovat tappaneet ainakin 87 ihmistä 22 tunnustetussa iskussa Karibialla ja itäisellä Tyynellämerellä syyskuun alun jälkeen. Tämä on suurin Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Latinalaisessa Amerikassa vuosikymmeniin, mikä on herättänyt spekulaatioita siitä, että maaoperaatiot voisivat olla seuraava askel.

Joulukuussa Venezuelan presidentti Nicolás Maduro väitti, että Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan todellinen motiivi oli öljy, minkä Yhdysvaltain ulkoministeriö kiisti nopeasti. Kolumbian presidentti Gustavo Petro yhtyi Maduron arvioon ja sanoi, että kolme kuukautta kestänyt sotilasoperaatio Caracasia vastaan oli pelkkää "öljyneuvottelua". Petro lisäsi, että Trump "ei ajattele Venezuelan demokratiaa eikä edes huumekauppaa".

Trump on tehnyt kantansa Maduroon selkeäksi ja ajanut avoimesti hallinnon vaihtoa. Marraskuun lopulla raporttien mukaan Trump antoi Madurolle määräajan eroamiseen. Maduron kerrotaan vaatineen itselleen ja liittolaisilleen "maailmanlaajuista armahdusta". Miami Heraldin vuotojen mukaan Trump sanoi Madurolle: "Voit pelastaa itsesi ja lähipiirisi, mutta sinun on lähdettävä maasta nyt." Samojen raporttien mukaan Trump tarjosi turvallisen matkan Madurolle, hänen vaimolleen ja pojalleen, "vain jos hän suostuu eroamaan välittömästi".

Vaikka Trumpilla on selkeä halu syrjäyttää Maduro, kysymys siitä, pyrkiikö hän suoraan Venezuelan öljyn hallintaan, on edelleen epävarma. Ottaen huomioon Venezuelan erittäin raskaan raakaöljyn tuotannon haasteet ja maan energiainfrastruktuurin vakavan heikkenemisen, tuotannon elvyttäminen ei olisi kaikkea muuta kuin helppoa. Rice Universityn Baker-instituutin Latinalaisen Amerikan energiaohjelman johtaja Francisco J. Monaldi arvioi Venezuelan tuotannon olevan tällä hetkellä hieman alle miljoona barrelia päivässä ja ehdottaa, että se voisi nousta 4–5 miljoonaan barreliin päivässä vain, jos kymmenen vuoden aikana investoitaisiin 100 miljardia dollaria.

Oikeustieteilijä ja venezuelalainen öljyteollisuuden asiantuntija José Ignacio Hernández totesi, että ”Venezuelan öljysektori on tuhoutunut... Se ei ole houkutteleva lyhyen aikavälin markkina-alue, etenkään Yhdysvaltojen kaltaiselle maalle, jolla on jo maailman suurin öljyntuotanto.” Hän lisäsi, että Maduro on jo tarjonnut yhdysvaltalaisille yrityksille pääsyn öljy- ja kultaprojekteihin Venezuelassa. ”Jos Trump olisi halunnut yksinoikeussopimuksen Venezuelan öljyn hallinnasta, hän olisi hyväksynyt Maduron tarjouksen”, Hernández sanoi.

Venezuelan öljytoimintojen uskotaan jakautuvan karkeasti seuraavasti: PDVSA:lla on noin 50 %, Chevronilla noin 25 %, Kiinan johtamilla yhteisyrityksillä 10 %, venäläisillä yrityksillä 10 % ja eurooppalaisilla yrityksillä 5 %. Trumpin höllennettyä Chevronin Venezuelan toiminnan rajoituksia yhdysvaltalainen yritys on tuonut Yhdysvaltoihin noin 150 000–160 000 barrelia päivässä.

Asiantuntijat huomauttavat myös, että vaikka hallinto korvattaisiin, Venezuela tuskin luovuttaisi öljyvarojaan suoraan Yhdysvalloille. Mahdollinen uusi hallitus välttäisi näyttämästä luovuttavan maan keskeisiä luonnonvaroja, mikä voisi aiheuttaa kotimaisen takaiskun. Se saattaa kuitenkin sallia globaalien öljy-yhtiöiden suuremman osallistumisen vastineeksi massiivisista investoinneista, joita tarvitaan maan romahtaneen energiainfrastruktuurin kunnostamiseen.

Washingtonin pyrkimys syrjäyttää Maduro näyttää olevan kaukana ohitse oppositiojohtajan palattua piilostaan vastaanottamaan Nobelin rauhanpalkinnon ja Yhdysvaltojen takavarikoidessa öljytankkerin Venezuelan rannikolla.

Yhdysvaltain osakeindeksit laskivat torstaina markkinoiden sulatellessa keskuspankin raporttia ja teknologiasektoriin kohdistuneen paineen alla Oraclen pettymyksellisten tulosten jälkeen.

Keskiviikkona Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve) laski ohjauskorkoa neljännesprosenttiyksiköllä 3,5 ja 3,75 prosentin välille, ja sitä on odotettu laajalti "haukkamaiseksi leikkaukseksi".

Toimenpiteeseen liittyi kuitenkin varoittavia merkkejä rahapolitiikan tulevasta suunnasta, kun kolme eriävää ääntä liittovaltion avoimien markkinoiden komiteassa – mitä ei ole nähty syyskuun 2019 jälkeen.

Komitea nosti myös vuoden 2026 talouskasvun (BKT) ennustettaan puolella prosenttiyksiköllä 2,3 prosenttiin syyskuun ennusteeseen verrattuna. Se odottaa myös edelleen inflaation pysyvän kahden prosentin tavoitetta korkeampana vuoteen 2028 asti.

Päätöksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi inflaation olevan edelleen "hieman koholla" tullivaikutusten vuoksi ja toivoi, että tulevat taloustiedot tarjoavat selkeämmän kuvan tilanteesta.

Hän huomautti, että keskuspankki on laskenut korkoja 175 peruspisteellä viime vuoden syyskuusta lähtien ja että tämä politiikka on nyt lähellä neutraalia aluetta.

Kaupankäynnin osalta Dow Jones Industrial Average nousi 1 % (vastaa 484 pistettä) 48 541 pisteeseen klo 16.06 GMT mennessä, kun taas laajempi S&P 500 -indeksi laski 0,3 % (vastaa 22 pistettä) 6 864 pisteeseen ja Nasdaq Composite laski 1,1 % (vastaa 240 pistettä) 23 411 pisteeseen.

Kuparin hinnat nousivat tällä viikolla uusiin ennätyskorkeuksiin kahden hallitsevan voiman vauhdittamana: Kiinan siirtyminen kohti vahvempaa taloudellista tukea ja kasvavat odotukset Yhdysvaltain keskuspankin korkojen laskemisesta pian. Yhdessä nämä tekijät ovat ohjanneet sijoittajia metallin suuntaan ja samalla lisänneet huolta mahdollisesta tarjontavajeesta vuoteen 2026 mennessä.

Lontoon metallipörssissä kolmen kuukauden kuparin sopimusten vertailuhinta oli 11 771 dollaria tonnilta, kun taas Shanghain sopimukset nousivat kohti 93 300 yuania tonnilta. New Yorkin ja Mumbain futuurihinnat liikkuivat samaan suuntaan, mikä korostaa nousun maailmanlaajuista laajuutta.

Kiinan kasvupyrkimykset käynnistävät kuparin hinnan nousun

Viimeisin nousu alkoi Pekingissä pidetyn tärkeän kokouksen jälkeen, jossa Kiinan johtajat julistivat talouskasvun tukemisen olevan vuoden 2026 tärkein prioriteetti ja lupasivat "proaktiivisempaa" finanssipolitiikkaa ja "maltillisen elvyttävää" rahapolitiikkaa. Sijoittajat tulkitsivat tämän selkeäksi signaaliksi uudesta elvytystoimista.

Merkittävä osa tästä menosta odotetaan käytettävän sähköverkkojen, uusiutuvan energian järjestelmien, datakeskusten ja suurteholaskennan päivityksiin – aloihin, jotka kuluttavat valtavia määriä kuparia.

Vahvempi Kiinan kauppadata lisäsi vauhtia viennin kasvaessa marraskuussa ja nostaessa vuotuisen kauppaylijäämän ensimmäistä kertaa yli biljoonan dollarin. Shanghain kuparin hinta nousi noin 1,5 % ja teki uuden päätösennätyksen.

Pitkän aikavälin trendit vahvistavat optimismia. Kansainvälinen energiajärjestö IEA odottaa jalostetun kuparin kulutuksen nousevan 33 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä ja 37 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä, kun se vuonna 2024 oli noin 27 miljoonaa tonnia, mikä viittaa siihen, että tulevina vuosina saattaa ilmetä rakenteellisia pulaa.

Yhdysvaltain korkojen laskut lisäävät nousukiitoa

Myös rahapoliittisilla odotuksilla on ollut ratkaiseva rooli. Yhdysvaltain keskuspankki (FED) laski keskiviikkona ohjauskorkoja 25 peruspisteellä.

Koronlaskut tyypillisesti heikentävät Yhdysvaltain dollaria, mikä tekee dollarimääräisistä hyödykkeistä, kuten kuparista, halvempia kansainvälisille ostajille. Samaan aikaan huoli siitä, että Yhdysvallat saattaa asettaa tulleja jalostetulle kuparille, on saanut amerikkalaiset ostajat kiihdyttämään varastojen hamstrausta.

Lontoon metallipörssin (LME) varastoista nostot jatkavat kasvuaan, ja Yhdysvaltojen Comex-varastot ovat saavuttaneet ennätystasot. Yhdysvaltojen ulkopuolella tarjonnan tiukentuminen kuitenkin pahenee.

Kiinalaiset sulatot suunnittelevat leikkaavansa jalostetun kuparin tuotantoa noin 10 prosentilla laskevien jalostuspalkkioiden ja rikastepulan vuoksi. GF Futuresin ja Citic Securitiesin analyytikot varoittavat mahdollisesta 450 000 tonnin alijäämästä vuoteen 2026 mennessä. Citic odottaa myös, että markkinat vaativat keskimääräisiä hintoja yli 12 000 dollaria tonnilta vuonna 2026 uusien kaivosinvestointien edistämiseksi.

Tarjontajännitteet Chilessä ja Perussa lisäävät markkinapaineita

Kuparin tarjonta on edelleen näkyvän paineen alla. Tuotantohäiriöt Chilessä ja Perussa – jotka yhdessä tuottavat lähes 40 % maailmanlaajuisesta kuparin louhinnasta – ovat hidastaneet tuotantoa. Useiden kaivosten malmipitoisuudet laskevat, vesipulaa on ja hallituksen hyväksynnät viivästyvät.

Kansainvälisen kuparitutkimusryhmän (ICSG) tiedot osoittavat, että maailmanlaajuinen jalostetun kuparin tarjonta kasvoi vain 1 prosentin vuonna 2024, kun taas kaivostuotanto nousi alle 2 prosenttia, mikä korostaa uuden tarjonnan hidasta vauhtia.

Nämä rajoitukset ovat lisänneet huomiota tulevaisuuden hankkeisiin, mukaan lukien Filo Corpin alkuvaiheen kehityshankkeet Argentiinassa, Ivanhoe Electricin Yhdysvalloissa ja Hudbayn Copper World -projekti Arizonassa. Vaikka ne ovat vielä vuosien päässä, ne ovat tärkeä osa pitkän aikavälin toimitusnäkymiä.

Markkinanäkymät: jyrkkää volatiliteettia edessä vuonna 2026

Kuparimarkkinat valmistautuvat lisääntyneeseen volatiliteettiin. Vaikka hinnat ovat ennätystasolla, taustalla olevat ajurit ovat edelleen hauraita.

LME-varastot ovat laskeneet erittäin alhaisille tasoille viime vuosikymmeneen verrattuna, vaikka kysyntä keskeisillä teollisuudenaloilla on edelleen vahvaa. Tämä tekee markkinat alttiiksi äkillisille hinnanvaihteluille, jotka johtuvat jopa pienistä tarjonnan tai kysynnän muutoksista.

Analyytikot varoittavat, että olosuhteet voivat olla vuonna 2026 entistä tiukemmat, kun sähköajoneuvojen, uusiutuvan energian järjestelmien, sähköverkon laajentamisen ja datakeskusten rakentamisen kysyntä kasvaa. Yksi sähköajoneuvo voi käyttää jopa neljä kertaa enemmän kuparia kuin bensiinikäyttöinen auto.

Aurinko- ja tuulivoimalaitokset vaativat suuria määriä kuparipitoisia johdotuksia ja muuntajia, ja tekoälytietokeskuksista ja pilvipalveluinfrastruktuurista on tulossa nopeasti kasvava kysynnän lähde.

Tarjontapuolella kasvu on edelleen liian hidasta. Monet Chilen ja Perussa sijaitsevat kaivokset kärsivät malmin laadun heikkenemisestä, ja saman metallimäärän tuottamiseksi on käsiteltävä enemmän kiveä.

Ympäristösäännökset, yhteisön hyväksyntöjen esteet ja veden niukkuus ovat myös viivästyttäneet uusia hankkeita, mikä on tehnyt tarjonnan vastaamisesta kysyntäšokkeihin yhä vaikeampaa.

Rahoitustilanne lisää riskiä, sillä Yhdysvaltojen lisäkorkojen alennukset tai heikompi dollari voisivat houkutella lisää investointeja kupariin, kun taas maailmanlaajuinen hidastuminen tai Kiinan kysynnän heikkeneminen voisivat laukaista jyrkkiä hintakorjauksia.

Monet analyytikot odottavat kuparin olevan yksi epävakaimmista hyödykkeistä vuoteen 2026 mennessä vahvan pitkän aikavälin kysynnän ja hauraiden lyhyen aikavälin markkinaolosuhteiden vuoksi.

Tutkimusennusteet osoittavat, että jalostetun kuparin markkinat pysyvät alijäämäisinä useiden vuosien ajan. JP Morgan ennustaa 330 000 tonnin alijäämää vuonna 2026, hintojen noustessa noin 12 500 dollariin tonnilta vuoden 2026 toisella neljänneksellä ja vuotuisen keskihinnan ollessa lähellä 12 075 dollaria.

Pankki näkee kasvavan kysynnän – erityisesti datakeskusten, sähköistämisen ja sähköverkkojen modernisoinnin – tukevan merkittävästi nousua, kun taas tiukka tarjonta ja alhaiset varastot pitävät yllä hintapaineita.

Samaan aikaan ICSG:n tiedot osoittavat vain vaatimatonta kasvua kaivos- ja jalostetun kuparin tarjonnassa, mikä viittaa rakenteellisesti tiukkoihin markkinoihin, vaikka hinnat laskisivatkin hieman nykyisistä huippulukemistaan.

Kupari siirtyy uuteen vaiheeseen

Kuparin hinnan nousu ennätyskorkeuksiin ei ole lyhytaikainen ilmiö. Kiinan uudet elvytyssuunnitelmat, Yhdysvaltojen odotettavissa olevat lisäkorkojen alennukset ja pitkittyneet toimitusongelmat tärkeimmissä tuottajamaissa nostavat markkinoita samanaikaisesti.

Varastojen ollessa alhaisia ja projektien kehityksen hidasta, markkinat ovat ajautuneet jatkuvan jännitteen vaiheeseen.

Koska kuparilla on tärkeä merkitys puhtaalle energialle, sähköistämiselle ja digitaaliselle infrastruktuurille, kysynnän odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Tämän seurauksena nykyiset tiukat olosuhteet voivat jatkua pitkälle vuoteen 2026 ja sen jälkeenkin.

Yhdysvaltain kaupankäynnin aikana joulukuun kuparifutuurit nousivat 1,6 % 5,43 dollariin paunalta klo 14.57 GMT mennessä.