Dollari lähestyy kuuden viikon pohjalukemaa Iran-neuvotteluissa

Yhdysvaltain dollari lähestyi keskiviikkona kuuden viikon alimmia tasojaan ja menetti suurimman osan Iranin sodan alkamisen jälkeen saavuttamistaan nousuista. Washingtonin ja Teheranin välisten neuvottelujen mahdollisesta jatkumisesta on nähtävissä merkkejä, jotka ovat lisänneet sijoittajien riskinottohalukkuutta.

Yhdysvaltojen ja Israelin sekä Iranin välisen sodan alkamisesta 28. helmikuuta lähtien Teheran on käytännössä sulkenut Hormuzinsalmen, elintärkeän vesiväylän, jonka kautta kulkee noin viidennes maailman öljy- ja kaasukuljetuksista. Tämä on johtanut energian hintojen jyrkkään nousuun ja lisääntyneeseen huoleen sodan vaikutuksista maailmantalouden kasvuun ja inflaatioon.

Washington asetti saarron Iranin satamille viikonloppuna käytyjen neuvottelujen kariuduttua, mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tiistaina, että sodan lopettamiseksi käytävät neuvottelut saattavat jatkua Pakistanissa lähipäivinä, mikä osaltaan vahvisti sijoittajien luottamusta ja vähensi dollarin kysyntää turvasatamana.

Muista valuutoista euro heikkeni hieman 0,1 % 1,177 dollariin, lähelle korkeinta tasoaan sitten maaliskuun 2. päivän, ja myös Englannin punta laski hieman 1,355 dollariin.

Dollari-indeksi, joka mittaa Yhdysvaltain valuutan kehitystä kuuteen päävaluuttaan verrattuna, palasi helmikuun lopun tasolleen noustuaan maaliskuun alussa noin 3 %.

Vaikka Islamabadissa viime viikonloppuna käydyt neuvottelut eivät johtaneet läpimurtoon, mikä herättää epäilyksiä kahden viikon mittaisen, vielä viikkoa jäljellä olevan aselevon kestävyydestä, sijoittajat toivovat edelleen diplomaattisten ponnistelujen johtavan ratkaisuun.

Dollari oli hyötynyt merkittävästi turvasatamavirroista maaliskuussa, mutta optimismi tulitauon ja mahdollisen sovintoratkaisun suhteen sai sen laskemaan noin 2 % tässä kuussa suhteessa tärkeimpiin valuuttoihin.

Epävarmuuden jatkuessa MUFG Bankin valuuttastrategi Lee Hardman varoitti lyömästä vetoa dollarin jatkuvasta heikkenemisestä ja totesi, että markkinat saattavat olla liian optimistisia nopean paluun suhteen normaaliin tilaan.

Hän lisäsi, että on olemassa riski, että markkinat aliarvioivat energian hintashokin laajuutta ja sen mahdollista vaikutusta maailmantalouteen.

Sijoittajat keskittyvät tällä hetkellä energiakriisin aiheuttamien vahinkojen laajuuteen maailmantaloudelle, erityisesti öljyn fyysisen hinnan ollessa yli 140 dollaria tynnyriltä, vaikka futuurisopimukset ovat palanneet alle 100 dollariin.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) oli laskenut maailmantalouden kasvuennusteitaan nousevien energian hintojen vuoksi ja varoitti, että maailma on jo matkalla kohti negatiivisempaa skenaariota, jossa kasvu hidastuu jyrkemmin.

Pahimmassa tapauksessa rahasto ennustaa maailmantalouden lähestyvän taantuman partaalla, jolloin öljyn keskihinta nousisi 110 dollariin tynnyriltä vuonna 2026 ja 125 dollariin vuonna 2027.

Toisaalta Japanin jeni heikkeni 0,14 % 158,95:een dollaria vastaan, ja se on edelleen sotaa edeltäneen tasonsa alapuolella tuontienergian hinnannousun vaikutuksesta.

Öljyn ja maakaasun hinnannousu sai markkinat myös hinnoittelemaan sekä Euroopan keskuspankin että Englannin pankin mahdollisuuden nostaa korkoja tänä vuonna inflaation hillitsemiseksi, ja jopa yksittäinen Yhdysvaltain keskuspankin koronlasku on kyseenalainen.

Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri Janet Yellen katsoi, että keskuspankin yksi koronlasku on edelleen mahdollinen tänä vuonna sodan aiheuttamista tarjontahäiriöistä johtuvista inflaatiopaineista huolimatta. Yellen totesi, että keskuspankki seuraa inflaatio-odotuksia edelleen tarkasti pitäen samalla vaihtoehtonsa avoimina.