Euro nousi perjantaina Euroopan kaupankäynnissä suhteessa kansainvälisten valuuttojen koriin ja pyrki toipumaan kahden viikon pohjalukemistaan Yhdysvaltain dollaria vastaan, kun tarjousten metsästys alkoi laskea. Tämä tapahtuu ennen Euroopan tärkeimpien talousjulkaisujen julkaisemista, jotka kattavat marraskuun aikana tapahtuneen aktiviteetin tärkeimmillä sektoreilla.
Noususta huolimatta Euroopan yhtenäisvaluutta on edelleen matkalla viikoittaiseen tappioon, kun sijoittajat suosivat edelleen Yhdysvaltain dollaria houkuttelevimpana omaisuuseränä – varsinkin sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskoron laskun todennäköisyys joulukuussa pieneni.
Hintakatsaus
•EUR/USD tänään: euro nousi yli 0,1 % 1,1542 dollariin avaustason 1,1528 dollarista käytyään pohjalukemissa 1,1521 dollaria.
• Euro päätti torstain 0,1 % laskussa dollaria vastaan – viides peräkkäinen päiväkohtainen laskunsa – ja saavutti kahden viikon pohjalukemat 1,1502 dollaria odotettua vahvempien Yhdysvaltain työmarkkinatietojen jälkeen.
Viikoittainen suorituskyky
Tällä viikolla – tämänpäiväiseen kaupankäyntiin päättyen – euro on laskenut noin 0,75 % Yhdysvaltain dollariin nähden ja on matkalla kohti ensimmäistä viikoittaista tappiotaan kolmeen viikkoon.
Yhdysvaltain dollari
Dollari-indeksi laski perjantaina 0,1 % kahden viikon huippulukemasta 100,36:sta ja kohti ensimmäistä tappiotaan kuuteen kauppapäivään. Tämä heijastaa pysähdystä Yhdysvaltain valuutan viimeaikaisessa nousuvauhdissa sekä tärkeimpiä että pienempiä valuuttapareja vastaan.
Voittojen kotiuttamisen lisäksi dollari heikkeni, kun sijoittajat pidättäytyivät rakentamasta uusia pitkiä positioita ennen keskeisiä Yhdysvaltain sektorin tietoja ja keskuspankin virkamiesten lisäkommentteja.
Fedin päättäjien entistä tiukemmat kommentit sekä odotettua vahvemmat Yhdysvaltain työpaikkojen luomisluvut syyskuulta pienensivät joulukuun koronlaskun todennäköisyyttä.
CME:n FedWatch-työkalun mukaan markkinoiden implisiittinen todennäköisyys 25 peruspisteen koronlaskulle joulukuussa laski tällä viikolla 48 prosentista 30 prosenttiin, kun taas muuttumattoman koron todennäköisyys nousi 52 prosentista 70 prosenttiin.
Eurooppalaiset hinnat
• Rahamarkkinahinnoittelun mukaan EKP:n 25 peruspisteen koronlaskun todennäköisyys joulukuussa on noin 25 %.
• Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat odottavat tänään julkaistavia keskeisiä eurooppalaisten sektorien tietoja, jotka tarjoavat vahvempaa näyttöä euroalueen kasvuvauhdista viimeisen neljänneksen aikana.
Euron näkymät
• Economies.comissa odotamme, että jos tulevat eurooppalaiset tiedot tuottavat pettymyksen, EKP:n koronlaskun todennäköisyys joulukuussa kasvaa, mikä aiheuttaa lisää laskupaineita eurolle valuuttakoria vastaan.
Japanin jeni nousi perjantaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja yritti toipua kymmenen kuukauden alimmalta tasoltaan suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Elpymistä vauhdittivat edulliset ostot alemmilla tasoilla ja tiedot, jotka osoittivat Japanin ydininflaation nousseen lokakuussa korkeimmalle tasolleen kolmeen kuukauteen.
Luvut viittasivat siihen, että Japanin keskuspankin inflaatiopaineet pysyvät edelleen vahvasti voimassa, mikä pitää yllä mahdollisuutta koronnostoon joulukuussa.
Jeniä tukivat myös valtiovarainministeri Satsuki Katayaman kommentit, joiden mukaan valuuttamarkkinoiden interventio on edelleen yksi vaihtoehto vastauksena liian epävakaisiin ja spekulatiivisiin toimiin.
Perjantain noususta huolimatta Japanin valuutta on edelleen matkalla toiseen peräkkäiseen viikkolaskuun – ja pahimpaan viikkoonsa sitten heinäkuun – markkinoiden odottaessa Sanae Takaichin johtaman uuden hallituksen julkistavan suuren, matalakorkoisen elvytyspaketin Japanin heikon talouskasvun tukemiseksi.
Pian sen jälkeen Japanin hallitus ilmoitti 135 miljardin dollarin arvoisesta talouden elvytyspaketista, jonka tarkoituksena on hillitä nousevien hintojen vaikutusta, vahvistaa talouskasvua sekä parantaa puolustus- ja diplomaattisia valmiuksia.
Hintakatsaus
• USD/JPY tänään: dollari laski noin 0,25 % 157,08 jeniin avaustason 157,44 jenistä käytyään ensin läpi 157,54 jenin huipputasolla.
• Jeni laski torstaina 0,2 % dollaria vastaan – tämä oli viides peräkkäinen päivittäinen lasku – ja laski kymmenen kuukauden pohjalukemiin 157,89 dollariin Takaichin elvytyssuunnitelmien painostamana.
Ydininflaatio
Perjantaina Tokiossa julkaistujen tietojen mukaan Japanin kuluttajahintaindeksi nousi lokakuussa 3,0 %, mikä on nopein vauhti kolmeen kuukauteen ja markkinoiden odotusten mukainen. Syyskuussa indeksi oli noussut 2,9 %.
Luvut korostavat Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvaa jatkuvaa inflaatiopainetta, mikä vahvistaa odotuksia koronnostosta joulukuussa.
Valtiovarainministeri Katayama
Valtiovarainministeri Satsuki Katayama sanoi perjantaina, että valuuttamarkkinoille on mahdollista puuttua jyrkkiin ja spekulatiivisiin liikkeisiin, mikä kehotti kauppiaita pysymään valppaina viranomaisten mahdollisten jenin ostotoimien varalta.
Viikoittainen suorituskyky
Tällä viikolla – joka päättyy tämänpäiväiseen kaupankäyntiin – jeni on laskenut noin 1,7 % Yhdysvaltain dollaria vastaan ja on matkalla toiseen peräkkäiseen viikkotappioon ja huonoimpaan viikkosuoritukseensa sitten heinäkuun.
Suuri elvytyspaketti
Japanin hallitus, jota johtaa Sanae Takaichi, hyväksyi perjantaina 21 biljoonan jenin (135 miljardin dollarin) arvoisen talouden elvytyspaketin. Kyseessä on uuden johtajan ensimmäinen merkittävä poliittinen aloite. Takaichi on luvannut jatkaa elvyttäviä finanssipoliittisia toimia maan heikon talouden tukemiseksi.
Paketti sisältää 17,7 biljoonaa jeniä yleisiä menoja, mikä ylittää reilusti viime vuoden 13,9 biljoonaa jeniä ja on suurin elvytyspaketti sitten COVID-19-pandemian. Se sisältää myös yhteensä 2,7 biljoonan jenin veronalennukset.
Hallitus aikoo hyväksyä lisäbudjetin uuden elvytyspaketin rahoittamiseksi 28. marraskuuta ja pyrkii saamaan parlamentin hyväksynnän vuoden loppuun mennessä.
Kazuo Ueda
Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda sanoi perjantaina parlamentille, että keskuspankin on tunnustettava, että heikko jeni voi vaikuttaa ydininflaatioon – keskeiseen koronnostojen ajoituksen mittariin – nostamalla tuontikustannuksia ja hintoja.
Uedan mukaan valuuttakurssimuutosten vaikutus inflaatioon voi nyt olla suurempi kuin aiemmin, koska yritykset ovat tulleet halukkaammiksi nostamaan hintoja ja palkkoja.
Hän lisäsi, että BOJ piti korot ennallaan viime kuussa antaakseen "enemmän aikaa" arvioida, jatkavatko yritykset palkkojen korottamista ensi vuoden neuvotteluissa ammattiliittojen kanssa.
Yhdysvaltain dollari heikkeni hieman useimpiin päävaluuttoihin nähden torstaina, kun odotukset keskuspankin ohjauskorkojen pitämisestä ennallaan kasvoivat.
Muutos tehtiin syyskuun maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen raportin julkaisun jälkeen, joka osoitti, että Yhdysvaltain talouteen syntyi 119 000 uutta työpaikkaa – selvästi yli 50 000 työpaikan odotusten, kun elokuussa työpaikkoja menetettiin 4 000.
Useat keskuspankin virkamiehet suhtautuivat varovaisesti keskuspankin tulevaan päätökseen ja sanoivat näkevänsä tarpeen pitää korot vakaina sen sijaan, että niitä laskettaisiin joulukuun kokouksessa.
Kaupankäynnissä dollari-indeksi laski alle 0,1 % 100,1 pisteeseen klo 19.48 GMT mennessä saavutettuaan korkeimmillaan 100,3 ja alimmillaan 100,03.
Australian dollari
Australian dollari laski 0,4 prosenttia Yhdysvaltain dollariin nähden 0,6455:een klo 19.59 GMT.
Kanadan dollari
Kanadan dollari heikkeni 0,3 prosenttia Yhdysvaltain dollariin nähden 0,7096:een kello 19.59 GMT mennessä.
Tekoälybuumi saattaa tuntua pysäyttämättömältä, mutta yhä useammat sijoittajat ja tarkkailijat ovat yhä huolestuneempia siitä, että tämä nousu muistuttaa puhkeamisen partaalla olevaa kuplaa.
Nasdaq-teknologiaindeksi nousi yli 50 % huhtikuun pohjalukemistaan, mutta on tässä kuussa laskenut lähes 5 %. Sijoittajat pelkäävät, että odotettua kauemmin voi kestää ennen kuin ne tuottavat odotettuja merkittäviä voittoja investoituaan biljoonia dollareita seuraavaan teknologia-aaltoon.
Ne, jotka todistivat dotcom-kuplan ja sen romahduksen 2000-luvun alussa, sanovat, että osa nykyisestä innostuksesta tuntuu tutulta. Optimistit uskovat kuitenkin, että tilanne on tällä kertaa erilainen.
Tekoälyyn keskittynyt siruvalmistaja Nvidia on johtanut osakemarkkinoiden nousua ja noussut maailman arvokkaimmaksi yritykseksi tekoälyä ympäröivän sijoittajien innostuksen ansiosta. Santa Clarassa toimiva yritys tuottaa edistyneitä siruja, joita teknologiayritykset käyttävät tekoälymallien kouluttamiseen, datakeskusten, robotiikan ja muiden laitteiden käyttöön.
Sekä nousu- että laskusuuntaiset sijoittajat odottivat, mitä Nvidia paljastaisi liiketoimintansa tilasta keskiviikon tulosraportissa. Yhtiö piti yllä optimismia raportoituaan neljännesvuosituloksensa ja ohjeistuksensa, jotka ylittivät analyytikoiden ennusteet. Sen osakkeet nousivat yli 4 % aamun aukioloaikojen jälkeen tehdyssä kaupankäynnissä.
Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang sanoi tulosten julkistamisen jälkeisessä puhelussa: ”Tekoälykuplasta on puhuttu paljon. Meidän näkökulmastamme näemme jotain täysin erilaista... ja muistutuksena, Nvidia ei ole kuin mikään muu kiihdyttämö. Ylitämme tekoälyn jokaisessa vaiheessa.”
Sosiaalisesta mediasta itseohjautuviin autoihin Huang korosti, että tekoäly, joka kykenee tuottamaan sisältöä ja suorittamaan tehtäviä ilman ihmisen puuttumista asiaan, tulee vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin.
Nvidian tulokset saattavat auttaa elvyttämään tekoälyyn sidottua markkinavauhtia. Sijoittajat ja analyytikot ovat kuitenkin edelleen huolissaan siitä, ovatko nykyiset osakearvostukset perusteltuja kaikille tekoälykilpailuun osallistuville yrityksille. Dotcom-kuplan jälkeen monet yritykset katosivat, mutta ne, jotka selvisivät, ovat nyt maailman suurimpien ja kannattavimpien yritysten joukossa.
Piilaakson teknologiajättien ja muiden suurten tekoälytoimijoiden erittäin korkeat arvostukset ovat saaneet sijoittajat kyseenalaistamaan, milloin ja miten heidän panoksensa teknologian tulevaisuuteen kannattaa. Teknologiayrityksistä on tullut entistä tiiviimmin verkottuneet, kun ne investoivat satoja miljardeja dollareita toisiinsa sekä datakeskuksiin, tekoälytutkimukseen ja anteliaisiin työntekijöiden palkkiopaketteihin.
Syyskuussa Nvidia ilmoitti aikovansa investoida jopa 100 miljardia dollaria ChatGPT:n valmistajaan OpenAI:hin rahoittaakseen laajamittaista datakeskusten rakentamista, joissa säilytetään tekoälyjärjestelmien vaatimien valtavien tietomäärien tallentamiseen ja käsittelyyn käytettyjä laitteita. OpenAI on myös sitoutunut ostamaan vähintään kymmenen gigawattia Nvidian tekoälysiruja datakeskuksiinsa.
New Street Researchin lokakuussa julkaiseman tutkimusmuistion mukaan OpenAI:n laskentavaatimusten täyttämiseen tarvittavat pääomakulut voisivat nousta 130 miljardiin dollariin vuoteen 2027 mennessä, mikä tarkoittaa, että pelkästään OpenAI voisi käyttää 52 miljardia dollaria Nvidian teknologiaan.
Huolimatta valtavasta noin 500 miljardin dollarin arvostuksestaan, OpenAI menettää edelleen miljardeja dollareita käyttäessään paljon rahaa infrastruktuuriin, laskentakapasiteettiin ja muihin kuluihin.
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman sanoi viime vuonna Stanfordin yliopistossa pitämässään puheessa: ”Menetämmekö 500 miljoonaa dollaria vuodessa, 5 miljardia vai 50 miljardia, sillä ei ole väliä. Minua ei todellakaan kiinnosta. Se tulee olemaan kallista... mutta se on ehdottomasti sen arvoista.”
Mutta tappioiden kasaantuessa sijoittajien huoli on kasvanut.
Noin 45 % Bank of American kyselyyn vastanneista maailmanlaajuisista rahastonhoitajista sanoi, että on olemassa "tekoälykupla", joka voi vaikuttaa negatiivisesti talouteen ja markkinoihin.
Keskustelu siitä, onko kuplaa todella olemassa, jatkuu.
American Innovation Foundationin pääekonomisti Samuel Hammond sanoi, ettei hän usko tekoälyinvestointien olevan kuplassa, vaikka hän odottaakin voittajia ja häviäjiä: ”Yritykset, jotka saavat massiivisia arvostuksia vain siksi, että ne lisäsivät sanan 'tekoäly' myyntipuheeseensa, mutta eivät onnistu toteuttamaan sitä, voivat nähdä arvonsa romahtavan nollaan. Mutta useimmat osakemarkkinoiden voitot ovat suurten teknologiayritysten, kuten Nvidian ja Googlen, vetämiä.”
Hammond huomautti, että teknologiayritykset rahoittavat näitä valtavia datakeskusprojekteja omalla pääomalla velan sijaan, mikä vähentää kuplan puhkeamisen todennäköisyyttä.
Goldman Sachsin strategit kirjoittivat lokakuussa julkaistussa tutkimuspaperissa, että vaikka yli-investointien riskejä on olemassa, teknologiayritykset ovat kasvattaneet tulostaan ja ylläpitäneet vahvoja taseitaan: ”Vaikka hallitsevien teknologiayritysten menestys on ilmeistä, tämä ei välttämättä tarkoita, että markkinakupla olisi puhkeamassa.”
Pomona Collegen taloustieteen professori ja kirjailija Gary Smith kuitenkin varoitti tekoälykuplasta viitaten OpenAI:n tappioihin, teknologiayritysten väliseen kiertorahoitukseen ja tekoälyn kykyjen rajoituksiin.
Yhdessä Jeffrey Funkin kanssa kirjoittamassaan MarketWatchille julkaistussa mielipidekirjoituksessa hän kirjoitti: ”OpenAI on erittäin hauraassa asemassa… ja kun tekoälykupla puhkeaa, se on ensimmäisten uhrien joukossa.”
Jotkut analyytikot ovat verranneet nykyistä datakeskusten nousukautta 1990-luvun televiestintäbuumiin, jolloin yritykset investoivat 500 miljardia dollaria valokuitukaapeleiden asentamiseen internetin käytön nopean kasvun vuoksi. Tämä johti valtavaan käyttämättömän "pimeän kuidun" ylijäämään, joka seisoi käyttämättömänä vuosia.
Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai kertoi BBC:lle, että teknologia-ala on kokenut ylitsevuodon kausia: ”Voimme katsoa taaksepäin internetiin. Selvästikin yliinvestointeja tehtiin paljon... mutta kukaan ei epäile enää, etteikö internet olisi ollut syvällinen muutos.”