Euro nousi torstaina Euroopan markkinoilla suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin ja säilytti nousunsa Yhdysvaltain dollaria vastaan kolmantena peräkkäisenä päivänä. Euro käy kauppaa lähellä kolmen viikon korkeimpia tasojaan. Euro hyötyi Yhdysvaltain valuutan heikommasta kysynnästä parhaana vaihtoehtoisena sijoituskohteena Yhdysvaltojen ja Iranin välisen tilanteen rauhoittuessa sekä Lähi-idän lähes rauhansopimuksen toiveiden kasvaessa.

Maailmanlaajuisten öljynhintojen laskun jälkeen kesäkuun Euroopan korkojen nousun todennäköisyyden hinnoittelu laski, ja näiden todennäköisyyksien uudelleenhinnoittelun mahdollistamiseksi kauppiaat odottavat lisää talousdataa euroalueelta.

Hintakatsaus

Euron vaihtokurssi tänään: Euro nousi dollaria vastaan noin 0,15 % 1,1763 dollariin avaushinnasta 1,1748 dollaria ja kävi alimmillaan 1,1742 dollarissa.

Euro päätti keskiviikon kaupankäynnin noin 0,5 prosentin nousussa dollaria vastaan, mikä oli sen toinen peräkkäinen päivittäinen nousu, ja saavutti kolmen viikon korkeimman tasonsa 1,1797 dollarissa Yhdysvaltojen ja Iranin välisen rauhansopimuksen toiveiden kasvaessa.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi laski torstaina noin 0,15 prosenttia, jatkaen tappioitaan toisena peräkkäisenä istuntona ja lähestyen alimpaansa tasoa kolmeen kuukauteen, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa heikkenemistä suhteessa maailmanlaajuisiin valuuttoihin.

Riskinottohalukkuus parani maailmanmarkkinoilla, ja Yhdysvaltain dollarin kysyntä turvasatamana väheni Yhdysvaltojen ja Iranin välisten jännitteiden lieventyessä Hormuzinsalmessa ja lähes rauhansopimuksen toiveiden kasvaessa.

Iran ilmoitti keskiviikkona tarkastelevansa Yhdysvaltojen rauhanehdotusta, ja lähteet antoivat ymmärtää, että se lopettaisi sodan virallisesti, mutta jättäisi ratkaisematta Yhdysvaltojen tärkeimmät vaatimukset, nimittäin Iranin ydinohjelman keskeyttämisen ja Hormuzinsalmen avaamisen uudelleen.

Joidenkin tiedotusvälineiden mukaan ehdotukseen sisältyy Iranin ydinohjelman rajoittaminen vastineeksi merisaarron purkamisesta ja Hormuzinsalmen avaamisesta uudelleen osana Washingtonin ja Teheranin välisiä lieventämistoimia.

Iranin viranomaisten odotetaan antavan vastauksensa tänään, torstaina, pakistanilaisille sovittelijoille, kun taas Yhdysvaltain presidentti Donald Trump totesi, että viimeisten 24 tunnin aikana on käyty "erittäin hyviä keskusteluja", mikä viestii edistymisestä diplomaattisella tiellä.

Mielipiteet ja analyysit

RBC Capital Marketsin globaalin hyödykestrategian johtaja Helima Croft sanoi: "On edelleen epäselvää, onko Malakansalmen avaamisessa tapahtunut konkreettista edistystä, vai olemmeko jumissa umpikujassa, joka muistuttaa "öljytöntä tulitaukoa"."

Croft lisäsi: "Ei ole epäilystäkään siitä, että osa markkinoista pitää yhden sivun mittaista muistiota neuvottelujen jatkamisesta seuraavien 30 päivän aikana merkittävänä edistysaskeleena. On kuitenkin epätodennäköistä, että yhteisymmärryspöytäkirja johtaa meriliikenteen välittömään uudelleenkäynnistämiseen ja tuotannon laajaan uudelleenkäynnistykseen."

Euroopan korot

Maailmanlaajuisten öljyn hintojen laskiessa rahamarkkinoilla Euroopan keskuspankin (EKP) korkojen 25 peruspisteen noston todennäköisyys kesäkuussa laski 55 prosentista 45 prosenttiin.

Yllä mainittujen todennäköisyyksien uudelleenhinnoittelua varten sijoittajat odottavat euroalueen taloustietojen julkaisua inflaatiosta, työttömyydestä ja palkkatasosta.

Japanin jeni nousi torstaina Aasian markkinoilla suhteessa tärkeimpiin ja toissijaisiin valuuttoihin. Se jatkoi vahvistumistaan Yhdysvaltain dollaria vastaan toisena peräkkäisenä päivänä ja on lähellä kolmen kuukauden korkeinta tasoaan. Jeni hyötyi Yhdysvaltain valuutan heikommasta kysynnästä parhaana vaihtoehtoisena sijoituskohteena Yhdysvaltojen ja Iranin välisen tilanteen rauhoittuessa ja kasvavien toiveiden lähestyessä lähes rauhansopimusta.

Jenin nousua seuraavat Japanin viranomaiset, jotka vahvistivat, ettei Japanin valuuttamarkkinoiden interventioiden tahdille ole rajoituksia paikallisen valuutan tukemiseksi ja että se on päivittäin yhteydessä Yhdysvaltain rahaviranomaisiin.

Hintakatsaus

Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Dollari laski jeniä vastaan noin 0,2 % 156,03 jeniin avauskurssista 156,33 jeniä ja saavutti korkeimman kurssinsa 156,53 jenissä.

Jeni päätti keskiviikon kaupankäynnin 1,0 prosentin nousussa dollaria vastaan, mikä oli sen ensimmäinen päivittäinen nousu neljään päivään, ja saavutti kolmen kuukauden korkeimman tasonsa 155,03 jenissä Japanin keskuspankin interventioiden jatkumisesta spekuloitujen johdosta.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi laski torstaina noin 0,15 prosenttia, jatkaen tappioitaan toisena peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä ja lähestyen kolmen kuukauden alimpainta tasoaan, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa heikkenemistä suhteessa maailmanlaajuisiin valuuttoihin.

Riskinottohalukkuus parani maailmanmarkkinoilla, ja Yhdysvaltain dollarin kysyntä turvasatamana väheni Yhdysvaltojen ja Iranin välisten jännitteiden lieventyessä Hormuzinsalmessa ja lähes rauhansopimuksen toiveiden kasvaessa.

Iran ilmoitti keskiviikkona tarkastelevansa Yhdysvaltojen rauhanehdotusta, ja lähteet antoivat ymmärtää, että se lopettaisi sodan virallisesti, mutta jättäisi ratkaisematta Yhdysvaltojen tärkeimmät vaatimukset, nimittäin Iranin ydinohjelman keskeyttämisen ja Hormuzinsalmen avaamisen uudelleen.

Japanin viranomaiset

Japanin valuuttapolitiikan diplomaatti vahvisti torstaina, ettei Japanin valuuttamarkkinoiden interventioiden tahtiin ole rajoituksia paikallisen valuutan tukemiseksi ja että se on päivittäin yhteydessä Yhdysvaltain viranomaisiin.

Ulkomaanasioista vastaavan varaministerin Atsuki Mimuran kommentit tulivat ennen Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessenttin ensi viikon Tokion-vierailua, jossa hänen odotetaan keskustelevan jenin kurssikehityksestä Japanin valtiovarainministeri Satsuki Katayaman kanssa.

Mimura kertoi toimittajille: ”Keskityksemme ulottuu johdonmukaisesti ja muuttumattomana kaikkiin suuntiin”, korostaen, että Tokiossa valuuttamarkkinoilla nähdään edelleen spekulatiivisia liikkeitä.

Lähteet kertoivat Reutersille, että Japanin viranomaiset puuttuivat valuuttamarkkinoihin viime torstaina, ja rahamarkkinatietojen mukaan he myivät noin 35 miljardia dollaria tukeakseen jeniä. Siitä lähtien markkinoilla on nähty kolme äkillistä jenin arvon laskua keskiviikkoon mennessä.

Japanin korot

Japanin keskuspankin korkojen neljännesprosenttiyksikön nousun todennäköisyys kesäkuun kokouksessa on tällä hetkellä vakaa noin 65 prosentissa.

Näiden todennäköisyyksien uudelleenhinnoittelua varten sijoittajat odottavat lisää tietoja Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkkatasoista.

Öljyn hinta laski jyrkästi keskiviikkona. Markkinoiden optimismi Yhdysvaltojen ja Iranin lähestyessä sopimusta konfliktin lopettamiseksi aiheutti historian suurimman energian toimitushäiriön.

Brent-raakaöljyn futuurihinnat, maailmanlaajuinen vertailuarvo, laskivat noin 6 % 103,23 dollariin tynnyriltä klo 8.19 itäistä aikaa sen jälkeen, kun hinnat olivat aiemmin istunnossa laskeneet alle 100 dollarin. Myös Yhdysvaltain West Texas Intermediate -raakaöljyn futuurihinnat laskivat noin 7 % 95,22 dollariin tynnyriltä.

Kaksi yhdysvaltalaista virkamiestä ja kaksi asiasta tietoon tullutta lähdettä kertoivat Axiosille, että Valkoinen talo uskoo olevansa lähellä yhden sivun mittaisen yhteisymmärryspöytäkirjan saavuttamista. Pöytäkirja sisältää 14 kohtaa, joiden tarkoituksena on lopettaa sota ja luoda puitteet yksityiskohtaisemmille ydinneuvotteluille.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuitenkin ilmaisi keskiviikkona epäilyksensä sopimuksen viimeistelystä ja sanoi, että Iranin hyväksyminen ehdotuksen saattaisi olla "suuri oletus", samalla varoittaen uusista sotilaallisista iskuista, jos Teheran hylkää sen.

Trump sanoi sosiaalisessa mediassa: ”Jos he eivät sovi, pommitukset alkavat, ja ne ovat – valitettavasti – paljon korkeammalla tasolla ja paljon voimakkaammin kuin ennen.”

Raportin mukaan Iranin odotetaan vastaavan useisiin keskeisiin kohtiin seuraavan 48 tunnin aikana, vaikka sopimukseen ei ole vielä päästy, vaikka lähteet viittaavatkin siihen, että tämä on lähin piste, johon osapuolet ovat päässeet sodan puhkeamisen jälkeen 28. helmikuuta.

Iranin ulkoministeriön tiedottaja kertoi CNBC:lle, että Teheran "arvioi" Yhdysvaltojen ehdotusta vahvistettuaan aiemmin hyväksyvänsä vain "oikeudenmukaisen" rauhansopimuksen.

Trump ilmoitti tiistaina Hormuzinsalmen läpi kulkevien kauppalaivojen saattamiseen tarkoitetun sotilasoperaation, ”Project Freedom”, väliaikaisesta keskeyttämisestä viitaten Iranin kanssa käydyissä neuvotteluissa saavutettuun edistykseen.

Yhdysvaltain hallinto selitti, että noin 23 000 merimiestä 87 maan laivoilla on jumissa Arabianlahdella Iranin käytännössä sulkeman salmen seurauksena.

Warren Patterson, hollantilaisen ING-pankin hyödykestrategian johtaja, sanoi tutkimusmuistiossa, että sopimuksen saavuttaminen öljyvirtojen palauttamiseksi Hormuzinsalmen kautta on kriittisen tärkeää.

Hän lisäsi, että noin 13 miljoonaa barrelia päivässä toimitushäiriöitä kompensoidaan tällä hetkellä nopeasti vähenevillä varastoilla, mikä tekee markkinoista alttiimpia volatiliteetille ajan myötä. Hän totesi, että varastojen pieneneminen lisäisi öljyn hinnanvaihteluita.

Azimut Groupin korkosijoitusten johtaja Nicolo Bocchin varoitti, että energian hinnan jyrkkä nousu on jo alkanut vähentää maailmanlaajuista kysyntää, ja lisäsi, että vaikka vesiväylä avattaisiin uudelleen, merenkulun ja kaupan virtojen palauttaminen normaaliksi voi kestää "useita viikkoja".

Keski-Aasian maista on tullut keskeinen kanava Venäjälle pakotteita kiertävälle kaupalle, ja ne tarjoavat "logistista ja taloudellista tukea jälleenlaivausverkostoille", jotka on tarkoitettu turvaamaan tavaroita Venäjän sotakoneistolle, tarkkailuryhmän dokumentoimien havaintojen mukaan.

Washingtonissa toimivan Center for Global Civil and Political Strategies -tutkimuslaitoksen julkaisemassa raportissa ”Venäjän pakotteiden kiertämisen tutkimus 2025–2026” todetaan, että ”Venäjä on osoittanut merkittävää sopeutumiskykyä länsimaisten pakotteiden operatiivisten vaikutusten vähentämisessä” ja että Keski-Aasia on ”kriittinen takaportti” venäläisille tuonneille.

Raportissa vahvistettiin, että tiettyjen yhteisen korkean prioriteetin luettelon alla lueteltujen tavaroiden, kuten kondensaattoreiden ja lähetin-vastaanottimien sekä kuulalaakereiden ja työstökoneiden, virrat Kazakstanista, Kirgisiasta ja Uzbekistanista Venäjälle lisääntyivät vuonna 2025.

Siinä lisättiin, että Kazakstan ja Kirgisia ”hyötyvät Euraasian talousliiton avoimista rajoista Venäjän kanssa, mikä poistaa tullitarkastukset blokin sisäisessä kaupassa”. Raportin mukaan länsimaissa valmistettua kaksikäyttöelektroniikkaa, mikrosiruja ja viestintälaitteita tuodaan Kazakstaniin tai Kirgisiaan siviilituotteina ja viedään sitten laillisesti takaisin Venäjälle paikallisten kauppakoodien mukaisesti.

Vaikka Keski-Aasian hallitukset kiistävät auttaneensa Venäjää kiertämään pakotteita, luvut antavat monimutkaisemman kuvan. Kazakstanin tapauksessa prioriteettituotteiden vienti Venäjälle kasvoi yli 400 prosenttia vuonna 2022, mikä viittaa "järjestäytyneeseen pakotteiden kiertämismekanismiin, jota tukee yhteinen infrastruktuuri ja rajoitettu valvonta". Vienti on kuitenkin laskenut jyrkästi kahden viime vuoden aikana, ja useat kazakstanilaiset yksiköt ovat joutuneet länsimaiden pakotteiden kohteeksi.

Raportissa todettiin, että Kazakstanin hallitus ei ole järjestelmällisesti osallinen rikokseen, mutta todettiin, että Astanan jäsenyys Euraasian talousliitossa ja sen pitkä raja Venäjän kanssa "luovat rakenteellisia porsaanreikiä, joita kiertoverkostot voivat hyödyntää".

Kirgisia on puolestaan joutunut tarkastelun kohteeksi paitsi tavaroiden reitittämisestä Venäjälle, myös roolistaan Venäjän hankintojen rahoittamisessa helpottamalla pääsyä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Raportissa sitä kuvailtiin "yhä näkyvämmäksi solmukohdaksi laajemmissa pakotteiden kiertämisverkostoissa".

Se lisäsi, että analyytikot tunnistivat vuonna 2025 Kirgisiassa rekisteröidyt kryptovaluutta-alustat mahdollisiksi kanaviksi Venäjään kytketyille rahoitusvirroille, ja huolenaiheena oli, että jotkut näistä alustoista toimivat peiteorganisaatioina tai aiemmin pakotteiden kohteena olevien alustojen korvikkeina rinnakkaisessa Euraasian rahoitusverkostossa.

Vuonna 2025 Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan virkamiehet löysivät riittävästi todisteita pakotteiden kiertämisestä, mikä johti pakotteisiin useille kirgisialaisille pankeille sekä kryptovaluutta-alusta "Grinexille". Huhtikuussa Euroopan unioni asetti Kirgisian hallitukselle "pakotteiden kiertämisen estämiseksi" pakotteita osana kahdettakymmenettä pakotepakettiaan.

Kaukasuksen alueella raportissa todettiin, että Georgiaa pidetään "yhtenä merkittävimmistä riskialttiista kauttakulku- ja jälleenvientikohteista", kun taas Azerbaidžanilla on merkittävä logistiikkakeskus pohjois-etelä-käytävällä, joka yhdistää Venäjän Iraniin, Intiaan ja muihin alueisiin.

Raportissa suositeltiin, että länsimaiset pakotteiden täytäntöönpanomekanismit vahvistaisivat valvontaresursseja "maantieteellisissä pullonkaulapisteissä", jotka liittyvät pakotteiden kiertämiseen, mukaan lukien Keski-Aasia.

Se vaati myös tiukempaa valvontaa ja kohdennettuja seuraamuksia näitä toimintoja helpottaville rahoitusalan toimijoille, kuten vakuutusyhtiöille, lakipalvelujen tarjoajille, yrityksille ja rahoituslaitoksille.

Raportin päätteeksi korostettiin, että ”välittäjäpalveluntarjoajiin kohdistuvat toimet voivat luoda laajempaa pelotevaikutusta pakotteiden kiertämiseen pyrkivissä verkostoissa”.