Euro laski hieman Euroopan markkinoilla torstaina valuuttakoria vastaan ja jatkoi tappioitaan Yhdysvaltain dollaria vastaan kolmantena peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä, kun Yhdysvaltain dollarin ostaminen on edelleen yksi houkuttelevimmista sijoitusmahdollisuuksista.

Viralliset tiedot osoittivat inflaation hidastumista kaikkialla Euroopassa joulukuussa, mikä korostaa Euroopan keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden hellittymistä ja on elvyttänyt odotuksia ainakin yhdestä koronlaskusta Euroopassa tänä vuonna.

Hintakatsaus

• Euron vaihtokurssi tänään: Euro heikkeni dollaria vastaan noin 0,1 % avaustason 1,1677 jälkeen 1,1671:een ja saavutti korkeimman arvonsa 1,1682:ssa.

• Euro päätti keskiviikon istunnon noin 0,15 % alempana dollaria vastaan. Tämä oli toinen peräkkäinen päivittäinen lasku Euroopan tärkeimpien inflaatiolukujen julkaisun jälkeen.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi torstaina 0,1 prosenttia ja pysyi nousussaan kolmatta peräkkäistä päivää. Indeksi lähestyi neljän viikon huippuaan, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa vahvuutta suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Yhdysvaltain palvelusektorin aktiviteetti elpyi odottamatta joulukuussa, mikä viestii siitä, että Yhdysvaltain talous päätti vuoden 2025 vakaalla pohjalla. Tämä voi antaa keskuspankille (Fed) enemmän aikaa arvioida seuraavia toimiaan kohti lisäkorkojen leikkauksia.

Euroopan inflaatio

Eilen julkaistut viralliset tiedot osoittivat ydininflaation odottamattoman hidastumisen Euroopassa, mikä korostaa Euroopan keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden hellittymistä.

Kuluttajahintainflaatio nousi joulukuussa 2,0 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli linjassa markkinoiden 2,0 prosentin nousuodotusten kanssa, kun marraskuussa nousu oli 2,1 prosenttia.

Ydinkuluttajahintainflaatio nousi joulukuussa 2,3 prosenttia vuodentakaisesta, mikä oli alle markkinoiden 2,4 prosentin odotusten, kun marraskuussa inflaatio oli 2,4 prosenttia.

Euroopan korot

• Tietojen jälkeen rahamarkkinoiden hinnoittelu Euroopan keskuspankin helmikuussa toteuttamalle 25 peruspisteen ohjauskoron laskulle nousi 10 prosentista 25 prosenttiin.

• Kauppiaat muuttivat odotuksiaan Euroopan korkojen pitämisestä muuttumattomina koko tämän vuoden ajan odotuksiin ainakin yhdestä 25 peruspisteen koronlaskusta.

Japanin jeni heikkeni Aasian markkinoilla torstaina suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja jatkoi tappioitaan Yhdysvaltain dollaria vastaan kolmannen peräkkäisen kaupankäyntipäivän ajan sen jälkeen, kun maailman neljänneksi suurin talous julkaisi shokkitiedot, jotka osoittivat reaalipalkkojen jyrkän laskun marraskuussa.

Nämä tiedot osaltaan helpottivat Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvia inflaatiopaineita, mikä antoi Japanin keskuspankille enemmän aikaa pysyä varovaisena ja arvioida uudelleen korkojen tulevaa kehitystä ennen kuin se ryhtyy lisätoimiin rahapolitiikan kiristämiseksi.

Hintakatsaus

• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Dollari nousi jeniä vastaan 0,15 % 156,95 jeniin avauskurssista 156,74 jeniä ja kävi pohjalukemissa 156,65 jenissä.

• Jeni päätti keskiviikon kaupankäyntipäivän 0,1 % alempana dollaria vastaan. Tämä oli toinen peräkkäinen päivittäinen laskunsa Yhdysvaltain palvelusektorin vahvan aktiviteettiraportin julkaisemisen jälkeen.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi torstaina 0,1 prosenttia jatkaen nousuaan kolmatta peräkkäistä istuntoa ja lähestyen neljän viikon huippuaan, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa vahvuutta maailmanlaajuisiin valuuttoihin nähden.

Yhdysvaltain palvelusektorin aktiviteetti elpyi odottamatta joulukuussa, mikä viestii siitä, että Yhdysvaltain talous päätti vuoden 2025 vankalla pohjalla. Tämä voi antaa keskuspankille (Fed) enemmän aikaa arvioida seuraavia toimiaan kohti lisäkorkojen leikkauksia.

Japanin palkat

Japanin terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriö ilmoitti torstaina, että kuukausittaiset käteisansiot ja erillinen mittari kokoaikaisille palkat nousivat marraskuussa 0,5 % vuodentakaisesta. Tämä on hitain vauhti sitten joulukuun 2021 ja selvästi alle markkinoiden 2,3 prosentin nousuodotusten. Palkat olivat nousseet lokakuussa 2,5 %, kun alkuperäinen 2,6 %:n ennuste oli tarkistettu alaspäin.

Japanin palkkojen kasvun jyrkkä hidastuminen tasoittaa tietä hintapaineiden hellitymiselle ja inflaatiovauhdin hidastumiselle tulevana aikana. Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden pysyvä hellittäminen vähentää merkittävästi uusien koronnostojen todennäköisyyttä Japanissa tänä vuonna.

Japanin korot

• Tietojen julkistamisen jälkeen markkinahinnoittelu Japanin keskuspankin tammikuun kokouksessa toteuttamalle 25 peruspisteen koronnostolle laski 20 prosentista 5 prosenttiin.

• Näiden odotusten uudelleenhinnoittelun varmistamiseksi sijoittajat odottavat lisää tietoja Japanin inflaatiosta ja työttömyydestä sekä seuraavat Japanin keskuspankin virkamiesten kommentteja.

Kun Yhdysvaltain joukot iskivät Venezuelan pääkaupunkiin ja syrjäyttivät presidentti Nicolás Maduron lauantaina, yksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin retorisista ulkopoliittisista uhkauksista muuttui yhtäkkiä konkreettiseksi todellisuudeksi.

Seuraavina päivinä Trumpin toistuvat pohdinnat muista ulkopolitiikan toivelistansa asioista saivat uutta vauhtia – merkittävimpänä hänen pitkäaikaisena halunaan, että Yhdysvallat ottaisi haltuunsa Grönlannin, Tanskan suvereniteetin alaisen laajan, itsehallinnollisen arktisen alueen.

Tämän Yhdysvaltojen Venezuelassa osoittaman rohkean sotilaallisen voimannäytön jälkeen nuo lausunnot ovat saaneet erilaisen sävyn, mikä on kiristänyt Washingtonin ja yhden sen Nato-liittolaisen välisiä suhteita.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen toisti maanantaina, että hän oli "tekenyt Tanskan kuningaskunnan kannan täysin selväksi, ja Grönlanti on toistuvasti sanonut, ettei se halua olla osa Yhdysvaltoja".

Hän jopa varoitti, että tällainen siirto voisi johtaa Naton hajoamiseen.

Miksi Trump sitten keskittyy edelleen tähän syrjäiseen, harvaan asuttuun saareen, ja miksi se aiheuttaa jännitteitä Euroopan kanssa?

Mikä on Grönlanti?

Grönlanti on luonnonvaroiltaan rikas saari, jonka pinta-ala on 836 000 neliökilometriä (2,16 miljoonaa neliökilometriä). Se on entinen Tanskan siirtomaa ja nykyään itsehallinnollinen alue Tanskan kuningaskunnassa arktisella alueella.

Grönlanti on maailman harvimmin asuttu maa, jonka manneralueista suurin osa on jään peitossa. Sen väkiluku on noin 56 000 ihmistä, jotka matkustavat kaupunkien välillä veneellä, helikopterilla ja lentokoneella. Asutukset ovat keskittyneet pääosin länsirannikolle. Pääkaupunki Nuuk heijastaa näiden kaupunkien luonnetta, ja sen kirkkaanväriset talot ovat ryhmittyneet karun rannikon ja sisämaan vuorten väliin.

Kaupunkialueiden ulkopuolella Grönlanti on pääosin erämaata, ja jää peittää 81 % sen alueesta. Noin 90 % väestöstä on inuiittitaustaa, ja talous on pitkään ollut riippuvainen kalastuksesta.

Miksi se on strategisesti tärkeä?

Kolme toisiinsa liittyvää tekijää – joita ilmastokriisi voimistaa – tekevät Grönlannista strategisesti merkittävän: sen geopoliittinen sijainti, sen luonnonvarat ja pohjoisten laivareittien mahdollinen avautuminen saaren ympärille.

Grönlanti sijaitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan välissä ja hallitsee niin sanottua GIUK-aukkoa – Grönlannin, Islannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä merikäytävää, joka yhdistää arktisen alueen Atlantin valtamereen. Tämä antaa saarelle keskeisen roolin Pohjois-Atlantin pääsyn valvonnassa sekä kaupallisesti että sotilaallisesti.

Sen runsaat luonnonvarat, kuten öljy, kaasu ja harvinaisten maametallien mineraalit, lisäävät entisestään sen strategista merkitystä, erityisesti kun Kiina hyödyntää harvinaisten maametallien tuotannon määräävää asemaansa painostaakseen Yhdysvaltoja. Nämä mineraalit ovat välttämättömiä maailmantaloudelle, ja niitä käytetään kaikessa sähköajoneuvoista ja tuuliturbiineista sotilasvarusteisiin.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama arktisen jään sulaminen voisi helpottaa Grönlannin mineraalivarojen hyödyntämistä, vaikka niiden louhinta olisi todennäköisesti edelleen erittäin haastavaa karujen maastojen, rajallisen infrastruktuurin ja nykyisten ympäristösäännösten vuoksi.

Jään vetäytyminen tekee myös pohjoisista laivareiteistä purjehduskelpoisia pidempiä aikoja vuosittain, millä on merkittäviä kaupallisia ja turvallisuusvaikutuksia.

Tästä huolimatta Trump on vähätellyt Grönlannin luonnonvaroja ja sanonut toimittajille viime kuussa: "Tarvitsemme Grönlantia kansallisen turvallisuuden, emme mineraalien vuoksi."

Hänen entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantajansa Mike Waltz kuitenkin vihjasi tammikuussa 2024, että Trumpin painopiste oli todellakin luonnonvaroissa. Hän kertoi Fox Newsille, että hallinnon kiinnostus Grönlantiin liittyi "kriittisiin mineraaleihin" ja "luonnonvaroihin".

Kaikki tämä tarkoittaa, että Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä kilpailevat nyt avoimemmin arktisesta alueesta, kun sen maantiede muuttuu ilmastonmuutosten vuoksi.

Yli neljännes Venäjän maapinta-alasta sijaitsee napapiirin sisäpuolella, mikä tekee alueesta elintärkeän Moskovan puolustusstrategialle. Viime vuosina myös Kiina on liittynyt kilpailuun julistautumalla "lähes arktiseksi valtioksi" vuonna 2018 ja pyrkimällä "polaariseen silkkitiehen" arktiselle merenkululle.

Mitä tekemistä Venezuelalla on tämän kanssa?

Päivä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot hyökkäsivät Maduron asunnolle ja poistivat hänet, Trump korosti jälleen, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia "kansallisen turvallisuuden näkökulmasta".

Puhuessaan toimittajille Air Force Onessa sunnuntaina – vaikka Trump aluksi sanoi, ettei halunnut keskustella asiasta – hän sanoi: ”Grönlanti on täynnä venäläisiä ja kiinalaisia aluksia kaikkialla. Tarvitsemme Grönlantia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, eikä Tanska pysty siihen.”

Jännitteiden kiristyessä tiistaina Valkoinen talo ilmoitti "keskustelevansa useista vaihtoehdoista" Grönlannin hankkimiseksi eikä sulkenut pois Yhdysvaltain armeijan käyttöä.

Ulkoministeri Marco Rubio kuitenkin vähätteli lyhyen aikavälin sotilaallisten toimien todennäköisyyttä kertomalla lainsäätäjille tällä viikolla, että Trumpin hallinto harkitsee Grönlannin ostamista, keskusteluihin perehtyneiden lähteiden mukaan.

Mitä Trump on sanonut aiemmin?

Trump tiedusteli ensimmäisen kerran Grönlannin ostamisen mahdollisuudesta ensimmäisen kautensa aikana. Vaikka saaren viranomaiset olivat sanoneet hänelle, että "Grönlanti ei ole myytävänä", hän herätti ajatuksen uudelleen henkiin joulukuussa 2024 kirjoittamalla sosiaalisessa mediassa: "Kansallisen turvallisuuden ja vapauden vuoksi kaikkialla maailmassa Yhdysvallat katsoo, että Grönlannin omistaminen ja hallinta on ehdottoman välttämätöntä."

Varapresidentti JD Vance vieraili saarella maaliskuussa 2025 ja totesi, että "Yhdysvaltojen politiikkana" oli hakea muutoksia Tanskan johtoon Grönlannissa, samalla myöntäen, että grönlantilaisten on itse päätettävä tulevaisuudestaan.

Grönlannin mielipidemittaukset osoittavat selkeää vastustusta Yhdysvaltoihin liittymiselle.

Millainen on Yhdysvaltojen historiallinen läsnäolo siellä?

Yhdysvalloilla on jo pitkäaikainen turvallisuusasema Grönlannissa kylmän sodan ajoista lähtien, jolloin saaren läheisyys Venäjään teki siitä tärkeän valvontapaikan ohjusiskun sattuessa.

Washington allekirjoitti puolustussopimuksen Tanskan kanssa vuonna 1951, mikä mahdollisti joukkojen sijoittamisen sotilastukikohtaan, jota käytetään edelleen, vaikkakin paljon pienemmässä mittakaavassa.

Sitä ennen Yhdysvallat yritti useita kertoja ostaa Grönlannin, viimeksi vuonna 1946.

Mitä tämä tarkoittaa NATOlle?

Jos Yhdysvallat käyttäisi sotilaallista voimaa Grönlannin valtaamiseen – mitä Trump on nimenomaisesti kieltäytynyt sulkemasta pois – se voisi hajottaa Naton.

Frederiksen sanoi maanantaina: ”Jos Yhdysvallat päättää hyökätä sotilaallisesti johonkin toiseen Naton jäsenmaahan, kaikki pysähtyy, mukaan lukien Nato itse ja turvallisuus, jota on tarjottu toisen maailmansodan päättymisestä lähtien.”

Tiistaina suurten eurooppalaisten suurvaltojen johtajat ilmaisivat tukensa Tanskalle ja Grönlannille ja korostivat, että arktisen alueen turvallisuus on turvattava yhdessä Nato-liittolaisten, kuten Yhdysvaltojen, kanssa.

Ranskan, Saksan, Italian, Puolan, Espanjan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Tanskan johtajat totesivat yhteisessä lausunnossaan: ”Grönlanti kuuluu kansalleen. Tanskaa ja Grönlantia koskevat päätökset voivat tehdä vain Tanska ja Grönlanti itse.”

Lausunnossa lisättiin: ”NATO on tehnyt selväksi, että arktinen alue on prioriteetti, ja eurooppalaiset liittolaiset vahvistavat ponnistelujaan.”

Mitä grönlantilaiset ajattelevat?

Trumpin toistuvat kommentit Grönlannista osuvat alueen sisäpolitiikan ytimeen, jota Tanskan siirtomaaperinne on pitkään muokannut.

Grönlanti liitettiin virallisesti Tanskaan vuonna 1953 toisen maailmansodan jälkeisen maailmanlaajuisen siirtomaavallan purkautumisen aallon keskellä. Se sai itsehallinnon vuonna 1979 ja laajensi itsehallintoaan vuonna 2009, vaikka ulkopolitiikka, puolustus, turvallisuus ja rahapolitiikka ovat edelleen Tanskan hallinnassa.

Grönlannin poliitikot ovat luvanneet ottaa askeleita kohti itsenäisyyttä, mutta eivät ole asettaneet selkeää aikataulua. Vaikka kaikki grönlantilaiset eivät halua itsenäisyyttä Tanskasta, harvat haluavat korvata Tanskan johtajuuden amerikkalaisella vallalla.

Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen kuvaili Yhdysvaltojen retoriikkaa "täysin mahdottomaksi hyväksyä".

Hän sanoi lausunnossaan: ”Kun Yhdysvaltain presidentti puhuu ’Grönlannin tarpeesta’ ja yhdistää meidät Venezuelaan ja sotilaalliseen väliintuloon, se on paitsi väärin myös syvästi epäkunnioittavaa.”

Hän lisäsi: ”Ei enää liittämisfantasioita. Olemme avoimia vuoropuhelulle. Olemme avoimia keskusteluille. Mutta sen on tapahduttava asianmukaisten kanavien kautta ja kansainvälistä oikeutta kunnioittaen. Grönlanti on kotimme ja alueemme, ja se pysyy sellaisena.”

Sitä vastoin Yhdysvaltoja myönteisemmin suhtautuvan oppositiopuolueen Naleraq-puolueen lainsäätäjä Kuno Fencker sanoi, että jotkut Trumpin kommenteista "otettiin vastaan melko tervetulleina".

CNN:lle puhuessaan hän lisäsi: ”Jos hän sanoo, että Grönlannilla on itsemääräämisoikeus tai että se liittyy Yhdysvaltoihin, se on iso tarjous Yhdysvaltain presidentiltä.”

Useimmat Yhdysvaltain osakeindeksit nousivat keskiviikon alussa, ja S&P 500 saavutti ennätystason, kun taas Dow Jones Industrial Average kääntyi myöhemmin hieman laskuun.

Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun markkinat arvioivat Yhdysvaltain työmarkkinalukuja sen jälkeen, kun ADP:n tänään julkaisema raportti osoitti, että Yhdysvaltain yksityiselle sektorille syntyi joulukuussa 41 000 työpaikkaa, mikä oli alle analyytikoiden 48 000 työpaikkaa koskevan odotuksen.

Sijoittajien huomio on nyt keskittynyt perjantaina julkaistavaan kattavampaan Yhdysvaltain maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen raporttiin, jossa odotetaan, että Yhdysvaltain talouteen syntyi joulukuussa 73 000 uutta työpaikkaa.

Kaupankäynnissä Dow Jones Industrial Average laski 0,4 % eli noin 200 pistettä 49 263 pisteeseen klo 15.50 GMT mennessä. Laajempi S&P 500 -indeksi nousi 0,1 % eli noin 5 pistettä 6 949 pisteeseen, kun taas Nasdaq Composite nousi 0,4 % eli 96 pistettä 23 643 pisteeseen.