Euro heikkeni Euroopan markkinoilla keskiviikkona kansainvälisiä valuuttoja vastaan ja jatkoi laskuaan Yhdysvaltain dollaria vastaan toista peräkkäistä päivää. Lasku johtuu riskin välttämisestä, kun sijoittajat keskittyvät ostamaan Yhdysvaltain dollaria ensisijaisena vaihtoehtoisena sijoituksena sen jälkeen, kun mediassa oli uutisoitu, että Yhdysvallat aikoo jatkaa Iranin satamien saartoa.

Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaa rahapolitiikan kokouksensa myöhemmin tänään, ja päätökset on määrä tehdä torstaina. Markkinat odottavat laajalti korkojen pysyvän muuttumattomina, samalla kun ne etsivät lisää viitteitä Euroopan rahapolitiikan suunnasta loppuvuodelle.

Hintakatsaus

* Euron vaihtokurssi tänään: Euro laski dollaria vastaan noin 0,1 % ja oli 1,1705 dollaria tämänpäiväisestä avaushinnasta (1,1712 dollaria) saavutettuaan korkeimman arvon (1,1621 dollaria).

Euro päätti tiistain kaupankäynnin alle 0,1 prosentin laskussa dollaria vastaan, mikä oli ensimmäinen tappio kolmeen päivään Yhdysvaltojen ja Iranin välisten rauhanneuvottelujen pysähtymisestä heränneiden huolien vuoksi.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi keskiviikkona 0,1 % ja jatkoi nousuaan toista peräkkäistä päivää. Tämä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa vahvistumista suhteessa tärkeimpien ja pienempien kilpailijoiden koriin.

Tämä nousu tapahtuu samaan aikaan, kun sijoittajat priorisoivat Yhdysvaltain dollaria turvasatamana pelätessään nykyisten diplomaattisten ponnistelujen epäonnistuvan, mikä lisää uusien sotilaallisten yhteenottojen todennäköisyyttä Lähi-idässä. Ponnistelut sodan lopettamiseksi Iranin kanssa ovat ajautuneet umpikujaan, ja Donald Trump on ilmaissut tyytymättömyytensä Teheranin uusimpaan ehdotukseen. Yhdysvaltain presidentti puolestaan vaatii ydinaseiden käsittelyä olennaisena osana mitä tahansa rauhansopimusta.

Samaan aikaan Brent-raakaöljyn hinta pysyi yli 110 dollarissa tynnyriltä raporttien keskellä, joiden mukaan Yhdysvallat aikoo jatkaa Iranin satamien saartoa. Myöhemmin tänään julkaistavan keskuspankin kokouksen tulokset hallitsevat tilannetta. Keskuspankin odotetaan yleisesti pitävän korot vakaina, ja painopiste siirtyy sodan vaikutusten arvioon talouteen ja Jerome Powellin tulevaisuuteen.

Euroopan keskuspankki

EKP kokoontuu tänään myöhemmin vuoden 2026 kolmanteen rahapolitiikkakokoukseensa, ja päätökset julkistetaan torstaina. Keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorot ennallaan seitsemännen peräkkäisen kokouksensa.

Politiikkalausunnon ja Christine Lagarden lehdistötilaisuuden odotetaan antavan vahvempia todisteita Euroopan korkojen kehityksestä tänä vuonna, erityisesti spekulaatioiden keskellä, että inflaatio saattaa kiihtyä uudelleen maailmanlaajuisten energian hintojen nousun vuoksi. Lähteet kertoivat Reutersille, että EKP todennäköisesti aloittaa keskustelut mahdollisista koronnostoista tällä viikolla pidettävässä kokouksessa.

Euroopan korot

* Rahamarkkinoiden hinnoittelu EKP:n tällä viikolla toteuttamalle 25 peruspisteen koronnostolle pysyy vakaana alle 20 prosentissa.

* EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi, että pankki on valmis nostamaan korkoja, vaikka inflaation odotettu nousu olisi lyhytaikaista.

Australian dollari heikkeni Aasian markkinoilla keskiviikkona kansainvälisiä valuuttoja vastaan ja liikkui negatiivisella alueella toisena peräkkäisenä päivänä Yhdysvaltain dollariin nähden. Tämä seuraa Australian inflaatiolukujen julkaisua, jotka jäivät markkinoiden odotuksia heikommiksi.

Tiedot johtivat siihen, että Australian keskuspankin (RBA) todennäköisyys nostaa korkoja tulevassa toukokuun kokouksessaan pieneni, vaikka valtiovarainministeri varoitti, että öljykriisi voisi vaikuttaa laajempaan hintatasoon koko maassa.

Hintakatsaus

* **Australian dollarin vaihtokurssi tänään:** Australian dollari laski 0,25 % Yhdysvaltain dollaria vastaan ja oli (0,7160) avauskurssista (0,7179) saavutettuaan korkeimman kurssinsa (0,7190).

Australian dollari päätti tiistain kaupankäynnin noin 0,1 prosentin laskussa Yhdysvaltain dollaria vastaan, mikä oli ensimmäinen tappio kolmeen päivään Yhdysvaltain osakkeiden laskun vuoksi Wall Streetillä.

Inflaatio Australiassa

Australian tilastoviraston keskiviikkona julkaisemat tiedot osoittivat, että kuluttajahintaindeksi (CPI) nousi maaliskuussa 4,6 prosenttia vuositasolla, mikä oli vähemmän kuin markkinoiden 4,8 prosentin odotukset. Helmikuussa indeksi oli noussut 3,7 prosenttia.

Vaikka autojen polttoaineiden hinnat nousivat maaliskuussa lähes 33 prosenttia helmikuuhun verrattuna, hallituksen toimenpiteen, jolla polttoainevero puolitetaan huhtikuusta alkaen, odotetaan helpottavan jonkin verran paineita.

Valtiovarainministeri Jim Chalmers totesi lehdistötilaisuudessa: "Näkemämme heijastaa pohjimmiltaan kansainvälisiä öljyn hintaan kohdistuvia paineita. Odotamme kuitenkin tulevina kuukausina tämän öljykriisin vaikutuksen ulottuvan laajemmalle hintavälille ja vaikuttavan myös leikattuihin keskiarvoihin."

Australian korot

* Edellä mainittujen tietojen jälkeen markkinahinnoittelu RBA:n toukokuun 25 peruspisteen koronnostolle laski 85 prosentista 75 prosenttiin.

* Näiden todennäköisyyksien tarkentamiseksi sijoittajat odottavat lisätietoja Australian työttömyys- ja palkkatasoista.

* RBA on nostanut korkoja kahdesti tänä vuonna 4,1 prosenttiin. Tämä johtuu Yhdysvaltojen ja Israelin välisen Iranin sodan vaikutuksesta maailmanlaajuiseen öljykauppaan ja polttoaineiden hintojen noususta valtakunnallisesti.

Mielipiteet ja analyysit

Deloitte Access Economicsin osakas Stephen Smith sanoi: "Tämän päivän kuluttajahintaindeksitiedot, jotka ensimmäiset osittain heijastavat Hormuzinsalmen sulkemista, viittaavat siihen mahdollisuuteen, että Australian keskuspankki nostaa korkoja ensi viikolla." Smith lisäsi: "Tämä korotus ei ole varma, mutta Australian inflaatiotaso ennen tätä kriisiä jättää keskuspankille vain vähän vaihtoehtoja."

IG:n analyytikko Tony Sycamore huomautti, että RBA:lle on vasta-argumentti pitää korot vakaina toukokuussa kerätäkseen lisää tietoa, varsinkin kun bensiinin hinnat ovat alkaneet laskea viime viikkoina.

Kanadan dollari heikkeni Yhdysvaltain dollariin nähden tiistaina päivää sen jälkeen, kun merkittävä energiasektorin yritysosto olisi voinut tukea Kanadan valuuttaa, ja ennen pääministeri Mark Carneyn hallituksen finanssipoliittista päivitystä.

Kanadan dollari laski 0,4 % 1,3680 CAD:iin Yhdysvaltain dollaria kohden eli 73,10 Yhdysvaltain senttiin vaihdeltuaan ensin 1,3614 ja 1,3691 välillä. Maanantaina se oli saavuttanut lähes seitsemän viikon korkeimman tasonsa 1,3595:ssä.

Scotiabankin strategit Shaun Osborne ja Eric Theoret huomauttivat, että uutiset fuusioista ja yritysostoista ovat saattaneet tukea Kanadan dollaria eilen, mutta niiden vaikutus on tänään ollut pienempi, sillä se heikkeni tärkeimpien valuuttavertailujensa ohella.

Brittiläinen Shell-yhtiö ilmoitti maanantaina sopineensa kanadalaisen energiayhtiö ARC Resourcesin ostamisesta 16,4 miljardin dollarin arvoisella kaupalla. Analyytikot pitivät tätä merkittävänä vahvistuksena Kanadan energiasektorin houkuttelevuudesta sijoituskohteena, erityisesti ottaen huomioon, mitä he kuvailivat Kanadan hallituksen suuntaukseksi tukea alan kasvua.

Kanadan finanssipoliittisen päivityksen, jonka odotetaan julkaistavan klo 16.00 ET (2000 GMT) jälkeen, odotetaan osoittavan budjettialijäämän paranemista ja tulojen kasvua kuluneelta tilikaudelta. Taloustieteilijät kuitenkin odottavat, että öljyn hinnan noususta saatavat hyödyt ovat saattaneet osittain kumota heikon kulutuskysynnän ja uusien valtion menojen toimenpiteiden vuoksi.

Kanadan kiinteistömarkkinat jatkavat pisintä laskuaan vuosikymmeniin, mikä painaa kotitalouksien kulutusta, vaikka ennätystasolla olevat paikalliset osakemarkkinat ovat auttaneet luomaan lisää varallisuutta, jonka arvioidaan olevan satoja miljardeja dollareita.

Valuuttamarkkinoilla Yhdysvaltain dollari nousi suhteessa tärkeimpiin valuuttoihin sijoittajien keskittyessä keskuspankkien päätöksiin. Sekä Yhdysvaltain keskuspankin että Kanadan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorot ennallaan keskiviikkona.

Lisäksi öljyn, yhden Kanadan tärkeimmistä vientituotteista, hinta nousi 3,4 % 99,61 dollariin tynnyriltä, kun Iranin sodan lopettamistoimet ovat edelleen pysähtyneet ja Hormuzinsalmi on pysynyt pääosin suljettuna. Yhdistyneet arabiemiirikunnat puolestaan ilmoitti eroavansa OPECista ja OPEC+ -liittoumasta, mikä helpotti joitakin tarjontaan liittyviä huolenaiheita.

Joukkovelkakirjamarkkinoilla Kanadan tuotot nousivat käyrän yli seuraten Yhdysvaltain vastaavia. 10-vuotisten joukkovelkakirjojen tuotto nousi 2,7 peruspistettä 3,530 prosenttiin, kun se oli aiemmin saavuttanut korkeimman tasonsa sitten 7. huhtikuuta, jolloin se oli 3,546 prosenttia.

Maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat elävät parhaillaan niin sanottua "Wile E. Coyote -hetkeä", joka viittaa Warner Brosin klassisiin "Road Runner" -piirrettyihin. Tässä sarjassa kojootti jahtaa nopeaa lintua ja väistämättä juoksee kallion reunalta, leijuu hetken ilmassa ja katsoo sitten alas vain syöksyäkseen jyrkästi.

Tämä analogia on olennainen, koska viime viikolla todistimme ensimmäistä kertaa julkisen tunnustuksen siitä, että pelko alkaa hiipiä rahapolitiikan päättäjien mieliin Iranin konfliktin vuoksi. Yhdistyneet arabiemiirikunnat pyysivät Yhdysvaltoja avaamaan valuutanvaihtosopimuksen, joka on pohjimmiltaan dollarilaina paikallisessa valuutassa olevaa vakuutta vastaan.

Uskon, että tämä tapahtuma voisi olla alku finanssipaniikin aallolle, joka leviää maailmanlaajuiseen rahoitusjärjestelmään tulevina viikkoina – aallolle, joka palauttaa useat markkinat fyysisen todellisuuden mukaiseksi. Tämä fyysinen todellisuus koostuu vakavasta ja jatkuvasta energiapulasta sekä tuhoutuneista toimitusketjuista, jotka pahenevat edelleen Iranin estettyä elintärkeiden energia- ja kemikaalitarvikkeiden virtaamisen Hormuzinsalmen kautta, lukuun ottamatta niitä, jotka palvelevat sen omia etuja.

Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitus väittää, että sen tarve tälle linjalle ei ole merkki taloudellisista vaikeuksista, vaan pelkästään varotoimenpide. Todellisuudessa tämä kuitenkin heijastaa sitä, että paineet ovat aitoja ja saattavat pahentua muissa Persianlahden valtioissa ilman, että niistä olisi tässä vaiheessa julkisesti ilmoitettu. Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallitus ja sen yritykset saavat tänään paljon vähemmän dollareita, koska sota Iranin kanssa on häirinnyt öljynvientiä ja heikentänyt matkailua ja ulkomaisen työvoiman virtausta; silti on edelleen velkoja ja kuluja, jotka on maksettava, ja monet niistä on selvitettävä dollareissa. On todennäköistä, että samoja paineita esiintyy muualla Persianlahden alueella, vaikka ne eivät ole vielä pyytäneet apua.

Presidentti Donald Trump kertoo meille (toistuvasti), että konflikti Iranin kanssa päättyy hyvin pian. Mutta tämä "pian" on muuttunut viikoiksi ja sitten kuukausiksi. Selittääkseen, miksi tätä konfliktia on niin vaikea ratkaista, voisi viitata pitkiin analyyseihin, mutta pohjimmiltaan kyseessä on fysiikan "kolmen kappaleen ongelma", jossa konfliktin osapuolilla on vastakkaisia vaatimuksia, joita ei voida käytännössä sovittaa yhteen.

Kolme pääosapuolta – Yhdysvallat, Israel ja Iran – eivät ole lähelläkään mitään sopimusta. Vaikka Yhdysvallat ja Israel ovat oletettavasti samassa leirissä, niiden välillä on näkemyseroja. Sitten ovat muut Persianlahden valtiot sekä suurvallat, kuten Venäjä ja Kiina. Fysiikan kolmen kappaleen ongelma on ratkaisematon. Samoin tämä monenvälinen geopoliittinen ongelma näyttää myös ratkaisemattomalta. Niin kauan kuin sopimusta ei ole, on todennäköistä, että Iran jatkaa Hormuzinsalmen hallintaa, mikä rajoittaa vakavasti energian ja välttämättömien materiaalien virtausta Persianlahdelta.

Maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinoiden toimijat näyttävät kieltävän tämän todellisuuden täysin. Heidän tulisi pitää Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pyyntöä valuutanvaihtolimiitistä varoitusmerkkinä. Itse asiassa jotkut pitävät tätä limiittiä taloudellisena pelastuspakettina, koska Yhdistyneiden arabiemiirikuntien talouden nopean heikkenemisen vuoksi ei ole varmaa, että vakuudeksi annetun dirhamin arvo suhteessa dollariin on sama tulevan uudelleenvaihdon yhteydessä, kuten näissä operaatioissa on tapana.

Hallituksilla on kyky luoda rahaa ja auttaa toisiaan, kun valuuttojen globaalissa jakelussa on toimintahäiriö. Yritysten on kuitenkin saatava rahansa asiakkailta, ja kun ne eivät voi myydä tuotteitaan – kuten öljyä ja kaasua – koska niitä ei toimiteta lainkaan, ne eivät saa tuloja.

Kuten hyvin tiedetään, kyse ei ole pelkästään energiasta; Persianlahden vientiin kuuluu myös valtavia määriä lannoitteita, petrokemikaaleja ja heliumia. Helium on välttämätön alkuaine puolijohdeteollisuudessa ja sairaaloiden magneettikuvauslaitteiden käytössä. Olen laskenut, että öljyn ja kaasun nykyinen väheneminen vastaa noin 4,5 prosentin menetystä maailmanlaajuisesta energiasta, mikä tarkoittaa, ottaen huomioon talouden täydellisen energiariippuvuuden, lähes 4 prosentin menetystä maailmanlaajuisesta taloudellisesta toiminnasta. Vertailun vuoksi Yhdysvaltojen talous supistui 4,3 prosenttia suuren taantuman alusta pohjalukemiinsa.

Merkittävät energian ja välttämättömien materiaalien toimitushäiriöt tarkoittavat kuitenkin paljon laajempia vaikutuksia, jotka ulottuvat maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja muuttavat nousevat hinnat todelliseksi tavarapulaksi. Tämä viittaa siihen, että taloudellinen toiminta saattaa kärsiä (tai kärsii jo) enemmän vahinkoja kuin vain energian menetys, ja kenties suurempia kuin itse suuren taantuman vaikutukset.

Jos tätä kuvailemaani "monenvälistä geopoliittista ongelmaa" ei ratkaista, odotan markkinoiden liikkuvan tulevina viikkoina paljon jyrkemmin kuin tähän mennessä: öljyn hinta nousee voimakkaasti ja osakkeet laskevat jyrkästi, kun joidenkin Persianlahden keskuspankkien tuntema pelko siirtyy nyt globaaleille sijoittajille. Tämä olisi ei-toivottu lopputulos, jos niin käy, mutta se olisi vain rahoitusmarkkinoiden hintojen palautumista vastaamaan vallitsevaa fyysistä todellisuutta.

Oletan, että osapuolet saattavat pian päästä kattaviin ratkaisuihin ja Hormuzinsalmi avataan uudelleen kaikelle laivaliikenteelle. Talousmediassa puhutaan todellakin nyt sijoittajista, jotka "katsovat ohi" tämän Persianlahden kriisin. Mutta luulen, että useimmat uudet taloustoimittajat eivät luultavasti ole katsoneet "Road Runner" -piirrettyjä eivätkä siksi ymmärrä, että se, mitä he "katsovat ohi", saattaakin itse asiassa olla jyrkänteen reuna.

Huomautus: Jos Hormuzinsalmi pysyy suljettuna ja rahoitusmarkkinat pysyvät korkeina ilman vaikutuksia, se vakuuttaa minut siitä, että markkinat ovat täysin ja pysyvästi irtautuneet fyysisestä todellisuudesta. Vaikuttaako tämä mahdolliselta skenaariolta?