Euro nousi maanantaina laajasti Euroopan kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpiin valuuttoihin ja saavutti kahden viikon korkeimman tasonsa Yhdysvaltain dollaria vastaan positiivisen ilmapiirin levitessä rahoitusmarkkinoille Yhdysvaltojen ja Iranin välisen rauhansopimuksen julkistamisen jälkeen. Sopimuksen odotetaan allekirjoitettavan virallisesti Sveitsissä perjantaina.
Euroopan keskuspankki nosti viime viikolla ohjauskorkoja ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen hillitäkseen Lähi-idän geopoliittisten jännitteiden ja energian hinnannousun aiheuttamaa inflaatiopainetta.
EKP korosti myös, että tulevat rahapoliittiset päätökset riippuvat edelleen täysin euroalueen taloustiedoista sekä inflaation ja taloudellisen aktiviteetin kehityksestä ilman, että korkojen osalta sitoudutaan ennalta määrättyyn uraan.
Hinta
• Euron vaihtokurssi tänään: Euro nousi 0,4 % Yhdysvaltain dollariin nähden 1,1617 dollariin, mikä on sen korkein taso sitten 5. kesäkuuta. Avauskurssi oli 1,1569 dollaria. Myös alin kurssi oli 1,1569 dollaria.
• Euro päätti perjantain 0,1 % laskussa dollaria vastaan. Kyseessä oli toinen tappio kolmen kaupankäyntipäivän aikana Lähi-idän geopoliittisen kehityksen jatkuessa.
• Yhtenäisvaluutta vahvistui viime viikolla 0,4 % dollaria vastaan, mikä oli toinen viikoittainen vahvistumisensa kolmen viime viikon aikana EKP:n koronnoston tukemana.
Yhdysvaltain dollari
Yhdysvaltain dollari-indeksi laski maanantaina 0,4 prosenttia ja saavutti kahden viikon pohjalukeman 99,42:ssa, mikä heijastaa dollarin laaja-alaista heikkoutta suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.
Riskiensietokyky parani sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Iranin viranomaiset ilmoittivat sopineensa puitesopimuksesta konfliktin lopettamiseksi, Yhdysvaltojen Iranin-saarron purkamiseksi ja Hormuzinsalmen avaamiseksi uudelleen.
Maailmanlaajuiset öljyn hinnat
Öljyn hinta laski maanantaina yli 4 prosenttia, jatkaen kolmannen peräkkäisen laskunsa ja pudoten alimmilleen kolmeen kuukauteen, kun huoli Lähi-idän toimitushäiriöistä helpotti Hormuzinsalmen avautumisen jälkeen.
Iranin konfliktin kehitys
• Yhdysvallat ja Iran ovat päässeet alustavaan sopimukseen konfliktin lopettamiseksi, ja virallisen allekirjoituksen odotetaan tapahtuvan perjantaina Genevessä.
• Presidentti Donald Trump vahvisti sopimuksen ja ilmoitti Iranin satamien merisaarron purkamisesta sekä Hormuzinsalmen avaamisesta uudelleen maailmanlaajuiselle laivaliikenteelle.
• Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif, jonka kerrotaan toimineen keskeisenä välittäjänä, sanoi, että sopimukseen sisältyy välitön ja pysyvä tulitauko kaikilla rintamilla, myös Libanonissa.
• Sovittelijat ovat asettaneet Yhdysvaltain ja Iranin valtuuskuntien välisen virallisen allekirjoitusseremonian ajankohdaksi Sveitsissä perjantaina 19. kesäkuuta 2026.
• Sopimusluonnoksen mukaan Teheran on luvannut olla hankkimatta ydinaseita ja hyväksyä tiukat tarkastustoimenpiteet.
• Iranin Mehr-uutistoimisto raportoi, että yhteisymmärryspöytäkirja sisältää 60 päivän neuvottelujakson ydinohjelmasta ja vaatii 24 miljardin dollarin arvosta jäädytettyjä iranilaisia varoja vapautettavaksi neuvottelujen aikana.
Euroopan korot
• Euroopan keskuspankki nosti viime torstaina ohjauskorkoja 25 peruspisteellä 2,40 prosenttiin. Kyseessä oli ensimmäinen ohjauskoronnosto sitten syyskuun 2023 vastauksena Iranin konfliktiin liittyviin inflaatiopaineisiin.
• EKP myönsi, että Iranin sota ja energiakriisi ovat lisänneet inflaatiopaineita koko euroalueella, ja tarkisti inflaatioennusteitaan ylöspäin vuosille 2026 ja 2027.
• Keskuspankki toisti, että tulevat päätökset riippuvat täysin tulevista taloustiedoista, geopoliittisesta kehityksestä ja sen arviosta ydininflaatiosta.
• Raporttien mukaan EKP harkitsee rahapolitiikan normalisoinnin keskeyttämistä heinäkuussa, jos energian hinnat pysyvät lähellä nykytasoa.
• Öljyn hinnan laskiessa rahamarkkinat ovat pienentäneet EKP:n 25 peruspisteen koronnoston todennäköisyyttä heinäkuussa 50 prosentista 30 prosenttiin.
• Odotukset 25 peruspisteen noususta syyskuussa ovat myös laskeneet 70 prosentista 50 prosenttiin.
• Sijoittajat odottavat nyt lisää euroalueen inflaatio-, työttömyys- ja palkkojen kasvutietoja voidakseen arvioida uudelleen EKP:n rahapolitiikan näkymiä.
Japanin jeni vahvistui maanantaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja siirtyi kauemmas kuuden viikon pohjalukemistaan Yhdysvaltain dollariin nähden, kun edulliset ostot lisääntyivät ja markkinoiden mieliala parani Yhdysvaltojen ja Iranin välisen Lähi-idän konfliktin lopettamiseen tähtäävän puitesopimuksen julkistamisen jälkeen.
Myöhemmin tänään Japanin keskuspankki aloittaa vuoden 2026 neljännen rahapoliittisen kokouksensa, ja poliittiset päätökset on määrä tehdä tiistaina. Markkinat odottavat laajalti keskuspankin nostavan korkoja 25 peruspisteellä 1,0 prosenttiin, mikä olisi korkein taso sitten vuoden 1995.
Hinta
• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Dollari laski noin 0,3 % jeniä vastaan 159,73 jeniin perjantain päätöskurssista 160,19 jeniä saavutettuaan päivänsisäisen huippunsa 160,23 jenissä.
• Jeni päätti perjantaina 0,2 % alempana dollaria vastaan ja palasi edellisenä päivänä pysähtyneisiin laskuihinsa osana toipumista kuuden viikon pohjalukemista, 160,60 jenistä.
Yhdysvaltain dollari
Yhdysvaltain dollari-indeksi laski maanantaina 0,4 prosenttia ja saavutti kahden viikon alimman tason 99,42 pisteessä, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan laajaa heikkoutta kansainvälisiä valuuttakoreja vastaan.
Riskiensietokyky parani maailmanlaajuisilla markkinoilla sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Iranin viranomaiset ilmoittivat sopineensa puitesopimuksesta konfliktin lopettamiseksi, Yhdysvaltojen Iranin-saarron purkamiseksi ja Hormuzinsalmen avaamiseksi uudelleen.
Maailmanlaajuiset öljyn hinnat
Öljyn hinta laski maanantaina yli 4 prosenttia, jatkaen kolmannen peräkkäisen laskunsa ja pudoten alimmilleen kolmeen kuukauteen, kun huoli Lähi-idän toimitushäiriöistä helpotti Hormuzinsalmen avautumisen jälkeen.
Iranin konfliktin kehitys
• Yhdysvallat ja Iran pääsivät alustavaan sopimukseen konfliktin lopettamiseksi, ja virallisen allekirjoituksen odotetaan tapahtuvan perjantaina Genevessä.
• Presidentti Donald Trump vahvisti sopimuksen ja ilmoitti Iranin satamien merisaarron purkamisesta sekä Hormuzinsalmen avaamisesta uudelleen maailmanlaajuiselle laivaliikenteelle.
• Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif, jota kuvailtiin keskeiseksi välittäjäksi, sanoi, että sopimukseen sisältyy välitön ja pysyvä tulitauko kaikilla rintamilla, myös Libanonin rintamalla.
• Sovittelijat ovat asettaneet Yhdysvaltain ja Iranin valtuuskuntien välisen virallisen allekirjoitusseremonian ajankohdaksi Sveitsissä perjantaina 19. kesäkuuta 2026.
• Sopimusluonnoksen mukaan Teheran on luvannut olla hankkimatta ydinaseita ja hyväksyä tiukat tarkastustoimenpiteet.
• Iranin Mehr-uutistoimisto raportoi, että yhteisymmärryspöytäkirja sisältää 60 päivää kestäviä neuvotteluja ydinkysymyksestä ja vaatii 24 miljardin dollarin arvosta jäädytettyjä iranilaisia varoja vapautettavaksi neuvottelujen aikana.
Japanin pankki
Japanin keskuspankki aloittaa tänään neljännen rahapolitiikkakokouksensa vuonna 2026, ja päätöksen odotetaan tapahtuvan tiistaina. Markkinat odottavat koron nostoa 25 peruspisteellä 1,0 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten vuoden 1995.
Tällainen siirto toisi Japanin keskuspankin lähemmäksi muita suuria keskuspankkeja, jotka ovat omaksuneet jyrkemmän linjan, mukaan lukien Euroopan keskuspankki, joka nosti korkoja viime viikolla.
Sijoittajat odottavat myös lisäohjeistusta siitä, aikooko keskuspankki jatkaa korkojen nostamista tulevina kuukausina Lähi-idän konfliktiin liittyvien inflaatiopaineiden torjumiseksi.
Presidentti Donald Trumpin kehotuksiin vastaten suuret teknologiayritykset ovat alkaneet rakentaa erillisiä voimalaitoksia uusien datakeskusten yhteyteen tuottaakseen omat sähkönsä itsenäisesti.
Trumpin hallinto väittää, että tämä lähestymistapa auttaa suojelemaan kuluttajia sähkön hinnan jyrkiltä nousuilta datakeskusten laajentumisen kiihtyessä. Energia-asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että lopputulos voi olla täysin päinvastainen.
Tekoälyn nopean kasvun kiihdyttäessä datakeskusten määrän ja koon räjähdysmäistä kasvua, sähkön kysyntä on kasvanut dramaattisesti. Business Insiderin kesäkuussa julkaisemassa raportissa arvioitiin, että jos kaikki vuoteen 2025 mennessä hyväksytyt datakeskukset otetaan käyttöön, ne voisivat kuluttaa vuosittain 224,3–358,8 terawattituntia sähköä, mikä on jopa 50 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna.
Vertailun vuoksi tuo sähkönkulutuksen taso vastaa suunnilleen Meksikon koko vuotuista sähkönkulutusta, vaikka maassa on yli 130 miljoonaa asukasta.
Tähän asti datakeskukset ovat olleet lähes kokonaan riippuvaisia paikallisista sähköverkoista, mikä on osaltaan nostanut lähialueiden kuluttajien energiakustannuksia äkillisen kysynnän kasvun vuoksi.
"Näemme massiivista varallisuuden siirtymistä kotitalouksien sähköasiakkailta suurille yrityksille, kuten datakeskuksille, sähköyhtiöille ja niiden emoyhtiöille, jotka hyötyvät lisää energiainfrastruktuurin rakentamisesta", sanoi Marylandin kansanneuvos David Lapp viime vuonna.
"Yritysten sääntelyjärjestelmä ei pysty suojelemaan kotitalouskuluttajia, mikä pahentaa energian kohtuuhintaisuuskriisiä", hän lisäsi.
Vastauksena tähän sekä republikaani- että demokraattipuolueiden lainsäätäjät ovat lisänneet painetta teknologiayrityksiin, jotta ne kantaisivat omat energiantarpeensa kustannukset.
Poliittinen paine yhdistettynä pitkiin odotusaikoihin verkkoliittymissä on myös ajanut suuret teknologiayritykset kehittämään itsenäisiä energialähteitä. Vaikka jotkut hankkeet perustuvat puhtaaseen energiaan tai hybridijärjestelmiin, joissa yhdistyvät maakaasu ja uusiutuvat energialähteet, useimmat uudet hankkeet toimivat pääasiassa maakaasulla.
Tahaton seuraus
Ensi silmäyksellä yksityinen sähköntuotanto näyttää todennäköisesti vähentävän julkisten sähköverkkojen kuormitusta ja suojaavan kuluttajia korkeammilta sähkökustannuksilta. Käytännössä vaikutus voi kuitenkin olla päinvastainen, kun datakeskukset ovat vahvasti riippuvaisia maakaasusta, kuten useimmat nykyiset hankkeet tekevät.
Utility Diven raportin mukaan maakaasu on maailmanlaajuisesti kaupattava hyödyke. Koska datakeskukset kuluttavat valtavia määriä kaasua, ne kilpailevat väistämättä muiden kuluttajien kanssa, mikä nostaa hintoja.
Tämän seurauksena kotitaloudet voivat kohdata samanaikaisesti nousevia lämmitys- ja sähkölaskuja.
Hajautetun sähköntuotannon kasvu datakeskuksissa voi myös luoda sen, mitä jotkut asiantuntijat kuvailevat "varjoverkoksi", joka toimii perinteisiä sähkölaitoksia säätelevän sääntelykehyksen ulkopuolella.
Raportissa todettiin, että omalla kaasukäyttöisellä voimalaitoksellaan varustettu datakeskus tekee sopimuksia suoraan kaasuntoimittajien kanssa eikä julkisten sähköyhtiöiden kanssa, mikä asettaa kaasun hinnoittelun valtion sääntelyviranomaisten valvonnan ulkopuolelle.
Kohtuuton energialasku
Nämä laitokset voivat myös hyödyntää mittakaavaansa varmistaakseen suurten volyymien, pitkäaikaisia kaasusopimuksia, kuten on nähty esimerkiksi Texasissa, Pennsylvaniassa ja New Mexicossa. Tämä mahdollistaa niiden alhaisemmat kaasun hinnat ja voi samalla nostaa muiden kuluttajien hintoja.
Huolenaiheet ulottuvat hinnoittelua pidemmälle. Asiantuntijat varoittavat, että kehittyvästä "varjoverkosta" voi tulla merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, johon ei sovelleta samaa sääntelyvalvontaa kuin perinteiseen sähköntuotantoon.
Kriitikot väittävät, että Trumpin hallinnon lähestymistapa menettää merkittävän tilaisuuden kannustaa teknologiayrityksiä investoimaan Amerikan ikääntyvän ja yhä rasittuneen sähköinfrastruktuurin parantamiseen ja laajentamiseen.
Tällaiset investoinnit hyödyttäisivät myös teknologiayrityksiä itseään, sillä pitkät odotusajat verkkoyhteyksille ovat nousseet yhdeksi suurimmista esteistä tekoälyn laajentumiselle.
Asiantuntijat väittävät, että jos suurten teknologiayritysten olisi kannettava merkittävä osa sähköverkon modernisoinnin kustannuksista, se voisi auttaa alentamaan kuluttajien energianhintoja samalla, kun energiantuotantoa ja päästöjä valvottaisiin tiukemmin – mikä hyödyttäisi sekä kotitalouksia että ympäristöä.
S&P 500 ja Dow Jones Industrial Average nousivat perjantaina hieman epävakaassa kaupankäynnissä. Tätä tukivat odotukset Lähi-idän lähitulevaisuudessa saavutettavasta rauhansopimuksesta, kun sijoittajat valmistautuivat Elon Muskin SpaceX:n markkinadebyytiin, jonka odotetaan olevan Wall Streetin historian suurin julkinen osakeanti.
Sijoittajien mieliala parani sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump sanoi torstaina, että Lähi-idän konfliktin lopettamista ja strategisesti tärkeän Hormuzinsalmen avaamista koskeva sopimus voitaisiin allekirjoittaa jo tänä viikonloppuna, vaikka Teheran on korostanut, että lopullista päätöstä ei ole vielä tehty.
SpaceX:n osakkeiden odotetaan alkavan kaupankäynnin Nasdaqissa myöhemmin tänään, ja yhtiöstä odotetaan välittömästi nousevan markkina-arvolla mitattuna seitsemänneksi suurimmaksi julkisesti noteeratuksi yhtiöksi Yhdysvalloissa potentiaalisesti 1,75 biljoonan dollarin arvostuksella.
Vain noin 3–4 prosentin yhtiön osakkeista odotetaan olevan vapaasti vaihdettavissa, kun taas Reuters raportoi listautumisannin kysynnän ylittäneen saatavilla olevien osakkeiden määrän noin nelinkertaisesti.
”Toimialaa hallitseva 1,77 biljoonan dollarin arvoinen yritys ei tule markkinoille hiljaa – se vetää likviditeettiä pois muulta markkinalta”, sanoi Joel Shulman, ERSharesin toimitusjohtaja, joka hallinnoi SpaceX:ään sijoittavaa rahastoa.
Muiden avaruusalan yritysten osakkeet, jotka olivat nousseet ennen listautumista, laskivat perjantain aamun kaupankäynnissä. Rocket Labin osakekurssi laski 5,4 %, Intuitive Machinesin 8,3 % ja Planet Labsin 6,6 %. Sitä vastoin SpaceX:n osakkeita omistavien rahastojen, mukaan lukien Fundrise Innovation Fundin, osakekurssi nousi 3,4 %.
S&P 500 -indeksin yhdestätoista pääsektorista kahdeksan nousi, materiaalisektorin johdolla.
Samaan aikaan Philadelphian puolijohdeindeksi laski 0,3 prosenttia, kun siruosakkeet menettivät hieman vauhtiaan edellisen kaupankäyntipäivän vahvan nousun jälkeen.
Broadcomin, Micron Technologyn ja Marvell Technologyn osakkeet laskivat 1–2,5 prosenttia.
Analyytikot uskovat, että Yhdysvaltain osakkeiden ja Bitcoinin 16 prosentin lasku viime viikolla johtui osittain sijoittajien positioiden pienentämisestä ennen SpaceX:n osakeantia.
"Jos markkinoille ei virtaa uutta pääomaa, on matemaattisesti väistämätöntä, että tämän kokoinen tarjous vaikuttaa muihin yrityksiin", Shulman sanoi.
Yhdysvaltain osakerahastoissa kirjattiin ensimmäiset viikoittaiset ulosvirtauksensa kolmeen viikkoon, ja Yhdysvaltain teknologiasektori siirtyi virallisesti korjausliikkeeseen aiemmin tällä viikolla.
Kello 9.32 itäistä aikaa Dow Jones Industrial Average nousi 303,74 pistettä eli 0,60 % 51 152,85 pisteeseen. S&P 500 -indeksi nousi 13,30 pistettä eli 0,18 % 7 407,60 pisteeseen, kun taas Nasdaq Composite laski 25,38 pistettä eli 0,10 % 25 784,28 pisteeseen.
Kaikki kolme tärkeintä Yhdysvaltain indeksiä olivat matkalla viikon päätteeksi rajoitetuin muutoksin, kun Iranin konfliktiin liittyvä epävarmuus jatkui ja samalla heräsi huolta siitä, että tekoälyosakkeiden voimakas nousu on saattanut venyä ylimitoitukseksi.
SpaceX, johon kuuluvat myös Starlink ja xAI, on jo rikkonut useita Wall Streetin perinteisiä käytäntöjä. Indeksiyhtiöt, kuten Nasdaq ja FTSE Russell, muuttivat listautumisvaatimuksia helpottaakseen yhtiön listautumista, ja SpaceX asetti osakekurssinsa 135 dollariin jo ennen roadshow'nsa alkua, mikä korostaa Elon Muskin huomattavaa vaikutusvaltaa osakeantiprosessissa.
Listautumisantia ympäröivästä jännityksestä huolimatta jotkut analyytikot ovat varoittaneet yhtiön taloudellisista perustekijöistä sen jälkeen, kun se raportoi viime vuonna yli 4 miljardin dollarin vuotuisista tappioista.
Aiemmin tällä viikolla julkaistut tiedot osoittivat myös inflaatiopaineiden kasvavan edelleen Lähi-idän konfliktiin liittyvien korkeampien energiakustannusten vuoksi.
Öljyn hinta laski alle 90 dollariin tynnyriltä Trumpin kommenttien jälkeen, ja kauppiaat siirsivät odotukset keskuspankin koronnostosta lokakuusta joulukuulle, FedWatch-työkalun mukaan.
Yksittäisistä osakkeista Adoben arvo laski 8,6 % talousjohtaja Dan Durnin lähdön jälkeen.
New Yorkin pörssissä nousevien osakkeiden määrä oli suurempi kuin laskevien osakkeiden määrä suhteessa 2,06:1 ja Nasdaqissa 1,36:1.
S&P 500 -indeksi rekisteröi 20 uutta 52 viikon huippua ja kaksi uutta pohjaa, kun taas Nasdaq-indeksi rekisteröi 78 uutta huippua ja 20 uutta pohjaa.