Euro heikkeni tiistaina Euroopan kaupankäynnissä kansainvälisten valuuttojen koriin nähden kahden viikon huipputasolta Yhdysvaltain dollaria vastaan korjausliikkeiden ja voittojen kotiuttamisen keskellä, kun Yhdysvaltain valuutan kysyntä palasi suosituksi turvasatamakohteeksi, erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut Iranin energiainfrastruktuuriin.

Iranin energialaitoksiin kohdistuvat iskut ovat merkittävästi mutkistaneet diplomaattista maisemaa, sillä tarkkailijoiden mielestä iskut heikentävät jo ennestään hauraita "luottamussiltoja" ja vaikeuttavat Teheranin paluuta neuvottelupöytään suoran sotilaallisen paineen alla.

Arvioidakseen Iranin sodan ja nousevien energian hintojen vaikutusta Euroopan taloudelliseen aktiviteettiin markkinat odottavat tänään julkaistavia keskeisiä tietoja maaliskuun tärkeimmistä teollisuus- ja palvelusektoreista.

Hintakatsaus

Euron vaihtokurssi tänään: euro laski 0,3 % dollaria vastaan 1,1576 dollariin avaustason 1,1612 dollarista saavutettuaan korkeimmillaan 1,1618 dollaria.

Euro päätti maanantain kaupankäyntipäivän 0,35 prosentin nousussa dollaria vastaan ja saavutti kahden viikon huippunsa 1,1640 dollarissa sen jälkeen, kun Donald Trump ilmoitti neuvotteluista Iranin kanssa ja lykkäsi kaikkia sotilaallisia iskuja Iranin energialaitoksiin viidellä päivällä.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi tiistaina ja alkoi toipua kahden viikon pohjalukemista heijastaen Yhdysvaltain valuutan uutta vahvistumista suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Indeksi laski maanantaina kahden viikon alimmalle tasolleen sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lykkäsi iskuja Iranin sähköverkkoon, mikä lievitti huolta Lähi-idän sodan pitkittymisestä.

Trump kirjoitti Truth Social -ohjelmassaan, että Yhdysvallat ja Iran olivat käyneet "erittäin hyviä ja tuloksellisia keskusteluja" Lähi-idän vihamielisyyksien "kattavasta ja lopullisesta ratkaisusta".

Trump lisäsi: Olen määrännyt sotaministeriön lykkäämään kaikkia sotilasiskuja Iranin energialaitoksiin ja -infrastruktuuriin viidellä päivällä.

Iranilaisten uutistoimistojen mukaan iranilaiset virkamiehet kiistivät käyneensä keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa, ja jotkut kuvailivat tällaisia raportteja vääriksi ja ainoastaan markkinoiden rauhoittamiseen tähtääviksi.

Yhdysvaltojen ja Israelin ilmavoimat tekivät odotusten vastaisesti tiistaina voimakkaita iskuja joihinkin energialaitoksiin Iranissa. Toimenpide todennäköisesti kärjistää sotilaallisia yhteenottoja ja saa Iranin vallankumouskaartin suorittamaan ohjusiskuja energialaitoksiin Israelissa ja Persianlahden maissa.

Euroopan korot

Euroopan keskuspankki (EKP) piti ohjauskorot ennallaan viime viikolla kuudennen peräkkäisen kokouksensa.

Lähteet kertoivat Reutersille, että Euroopan keskuspankki aloittaa todennäköisesti korkojen nostojen käsittelyn ensi kuussa.

Kokouksen jälkeen rahamarkkinat nostivat Euroopan keskuspankin huhtikuun kokouksessa toteuttaman 25 peruspisteen koronnoston hinnoittelua yhdestä prosentista 25 prosenttiin.

Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat odottavat tänään myöhemmin julkaistavia keskeisiä tietoja Euroopan talouden pääsektoreista maaliskuulta.

Japanin jeni heikkeni tiistaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja palasi tappioihinsa Yhdysvaltain dollaria vastaan, kun kysyntä Yhdysvaltain valuutalle palasi suosituksi turvasatamakohteeksi, erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat ilmaiskut Iranin energiainfrastruktuuriin.

Iranin energialaitoksiin kohdistuvat iskut ovat merkittävästi mutkistaneet diplomaattista maisemaa, sillä tarkkailijoiden mielestä iskut heikentävät jo ennestään hauraita "luottamussiltoja" ja vaikeuttavat Teheranin paluuta neuvottelupöytään suoran sotilaallisen paineen alla.

Jeniin kohdistuu myös painetta Japanin ydininflaation hidastumista helmikuussa osoittavien tietojen perusteella, mikä viittaa Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden hellittämiseen ja koronnoston todennäköisyyden pienenemiseen huhtikuussa.

Hintakatsaus

Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Yhdysvaltain dollari nousi 0,25 % jeniä vastaan 158,79 jeniin avaushinnasta 158,41 jeniä ja alin kurssi oli 158,26 jeniä.

Jeni päätti maanantain kaupankäyntipäivän 0,5 prosentin nousussa dollaria vastaan hyötyen Yhdysvaltain dollarin laskusta sen jälkeen, kun Donald Trump ilmoitti neuvotteluista Iranin kanssa ja lykkäsi kaikkia sotilaallisia iskuja Iranin energialaitoksiin viidellä päivällä.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi tiistaina ja alkoi toipua kahden viikon pohjalukemista heijastaen Yhdysvaltain valuutan uutta vahvistumista suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Indeksi laski maanantaina kahden viikon alimmalle tasolleen sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lykkäsi iskuja Iranin sähköverkkoon, mikä lievitti huolta Lähi-idän sodan pitkittymisestä.

Trump kirjoitti Truth Social -ohjelmassaan, että Yhdysvallat ja Iran olivat käyneet "erittäin hyviä ja tuloksellisia keskusteluja" Lähi-idän vihamielisyyksien "kattavasta ja lopullisesta ratkaisusta".

Trump lisäsi: Olen määrännyt sotaministeriön lykkäämään kaikkia sotilasiskuja Iranin energialaitoksiin ja -infrastruktuuriin viidellä päivällä.

Iranilaisten uutistoimistojen mukaan iranilaiset virkamiehet kiistivät käyneensä keskusteluja Yhdysvaltojen kanssa, ja jotkut kuvailivat tällaisia raportteja vääriksi ja ainoastaan markkinoiden rauhoittamiseen tähtääviksi.

Yhdysvaltojen ja Israelin ilmavoimat tekivät odotusten vastaisesti tiistaina voimakkaita iskuja joihinkin energialaitoksiin Iranissa. Toimenpide todennäköisesti kärjistää sotilaallisia yhteenottoja ja saa Iranin vallankumouskaartin suorittamaan ohjusiskuja energialaitoksiin Israelissa ja Persianlahden maissa.

Ydininflaatio

Tokiossa tiistaina julkaistujen tietojen mukaan Japanin kuluttajahintaindeksi nousi helmikuussa 1,6 %, mikä on hitain vauhti sitten maaliskuun 2022. Nousu jäi markkinoiden 1,7 %:n odotuksista tammikuun 2,0 %:n nousun jälkeen.

Nämä luvut vahvistavat Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden jatkuvan hellittämisen, mikä vähentää korkojen nostojen todennäköisyyttä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Japanin korot

Yllä olevien tietojen jälkeen markkinat laskivat Japanin keskuspankin huhtikuun kokouksessa tapahtuvan neljännesprosenttiyksikön koronnoston todennäköisyyden hinnoittelua 30 prosentista 15 prosenttiin.

Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat odottavat lisää tietoja Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkoista.

Kanadan dollari nousi hieman Yhdysvaltain valuuttaansa vastaan maanantaina, kun Lähi-idän sodan näkymiä koskeva pessimismi hellitti ja dollari kykeni toipumaan osan tappioistaan käytyään aiemmin istunnossa kahden kuukauden pohjalukemissa.

Kanadan dollari, joka tunnetaan nimellä "Loonie", nousi 0,1 prosenttia 1,3715 dollariin eli 72,91 Yhdysvaltain senttiin saavutettuaan päivänsisäisen pohjalukemansa 1,3754 dollariin, joka on heikoin taso sitten 23. tammikuuta.

Erik Bregar, Silver Gold Bullin valuutta- ja jalometalliriskienhallinnan johtaja, sanoi: ”Markkinoilla on nähty merkittäviä heilahteluja yleisessä riskinottohalussa. Kanadan dollari käyttäytyy jonkin verran vakaammin… eikä se osoita samanlaista volatiliteettia kuin metallit, osakkeet tai joukkovelkakirjat.”

Turvasatamana pidetty Yhdysvaltain dollari heikkeni suhteessa tärkeimpiin valuuttoihin, kun taas osakkeet nousivat sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lykkäävänsä iskuja Iranin energiainfrastruktuuriin osapuolten välisten "tuottavien" neuvottelujen jälkeen.

Öljyn – yhden Kanadan tärkeimmistä vientituotteista – hinta laski myös 10,3 % 88,13 dollariin tynnyriltä, mikä hälvensi joitakin huolenaiheita siitä, että nouseva inflaatio voisi johtaa kiristyneeseen globaaliin rahapolitiikkaan.

Rahamarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä ainakin kahta Kanadan keskuspankin koronnostoa tänä vuonna, vaikka aiemmin odotukset olivat kallistuneet politiikan pitämisen ennallaan ennen konfliktin puhkeamista.

Bregar sanoi: ”Tuottokäyrän lyhyet korot ylireagoivat. En usko, että mikään keskuspankki reagoisi hätäisesti vain yhden tai kaksi kuukautta kestäviin hinnankorotuksiin.”

Yhdysvaltain hyödykefutuurikauppakomission (CFTC) tiedot osoittivat, että keinottelijat vähensivät nousujohteisia panoksiaan Kanadan dollariin, ja nettomääräiset ei-kaupalliset pitkät positiot laskivat 886 sopimukseen 17. maaliskuuta mennessä, kun niitä edellisellä viikolla oli 36 159.

Kanadan valtionlainojen tuotot laskivat koko käyrän alueella, ja kahden vuoden tuotto laski 14 peruspistettä 2,927 prosenttiin saavutettuaan korkeimman tasonsa sitten marraskuun 2024, jolloin se oli 3,212 prosenttia.

Vaikka useimmat ihmiset ymmärtävät, että on tärkeää estää Irania kehittämästä ydinaseita, monet saattavat nyt pitää Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suunnitelmaa tämän saavuttamiseksi muistuttavan kuuluisaa ”South Park Gnoomien” suunnitelmaa hyötyäkseen alusvaatteiden varastamisesta, joka meni seuraavasti: ”Vaihe yksi: kerätä alusvaatteet, vaihe kaksi: ?, vaihe kolme: voitto.” Trumpin versio näyttää olevan: ”Vaihe yksi: tappaa Yhdysvaltain korkein johtaja, vaihe kaksi: ?, vaihe kolme: Iran ei koskaan kehitä ydinaseita.”

Hämmentävää kyllä, Trump näyttää jättäneen huomiotta Iranin pitkäaikaisen uhkauksen, jonka mukaan jos Iraniin kohdistuisi vakava ulkoinen hyökkäys, se voisi – ja tekisikin niin – sulkemalla Hormuzinsalmen, jonka kautta kulkee jopa kolmasosa maailman öljystä ja noin viidennes nesteytetystä maakaasusta. Tämän ilmoitettu tavoite olisi nostaa öljyn ja kaasun hintoja jyrkästi, mikä aiheuttaisi merkittävää taloudellista vahinkoa suurimmille energiantuojille. Tämä suunnitelma, toisin kuin South Park -tonttujen tai Trumpin suunnitelma, näyttää toimivan erittäin hyvin.

Kuka oikeasti hyötyy tästä Iranin jatkuvasta konfliktista?

”Putin nauraa nyt”, kertoi OilPrice.comille viime viikolla Washingtonissa toimiva korkea-arvoinen lähde, joka työskentelee läheisesti Yhdysvaltain nykyisen hallinnon kanssa. ”Juuri kun hän luuli pelin olevan ohi Ukrainassa, Kremlissä onkin kuin joulu olisi taas.”

Ensinnäkin Yhdysvaltojen poistettua Venäjän öljylle asettamia pakotteita, alan arvioiden mukaan Venäjä ansaitsee näistä vienneistä jopa 150 miljoonaa dollaria lisää viikoittaisia tuloja. Intia toimi nopeimmin ostaen lähes välittömästi jopa 30 miljoonaa barrelia, mikä vastaa suunnilleen kaikkia Aasian vesillä saatavilla olevia Venäjän lasteja.

Silmiinpistävää tässä on se, että Washington käytti koko Trumpin toisen presidenttikauden kaikki mahdolliset välineet estääkseen Intiaa jatkamasta venäläisen öljyn tuontia sillä perusteella, että se oli keskeinen rahoituslähde Kremlin Ukrainan sodalle. Viime viikolla Yhdysvaltojen pitkäaikainen ydinliittolainen Aasian ja Tyynenmeren alueella – Japani – korosti myös sitä, kuinka tärkeää pääsy venäläiseen öljyyn on Lähi-idän kasvavan kaaoksen keskellä.

Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeri Ryosei Akazawa sanoi: ”Raakaöljyn, myös venäläisen öljyn, turvaaminen ulkomailta on elintärkeää maamme energiaturvallisuudelle.” Kuten monet muutkin maat, Japani on tullut yhä riippuvaisemmaksi Lähi-idän öljystä Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan vuonna 2022. Alueen osuus maan öljyntuonnista oli viime vuonna 94 %, ja tästä määrästä 93 % kulki Hormuzinsalmen kautta.

Vaikka venäläisen öljyn poikkeukset on nyt laajennettu koskemaan kaikkia maita, ne ovat voimassa vain 30 päivää ja rajoittuvat jo merellä olevaan öljyyn. Energian hintojen jatkuvasti noustessa mahdollisuudet pidentää tätä ajanjaksoa ja laajentaa poikkeuksen piiriin kuuluvien toimitusten valikoimaa näyttävät kuitenkin kasvavan. Sama voi koskea myös uusia – ja kenties yllättävämpiä – poikkeuksia, jotka liittyvät jo merellä olevaan iranilaiseen öljyyn.

Kyse ei ole vain rahasta Venäjällä

Venäjä hyötyy myös Yhdysvaltojen Iranissa käyttämästä suuresta ase- ja ammusmäärästä, mikä vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja miten laajasti aseita Eurooppa voi myöhemmin ostaa ja siirtää Ukrainalle tukeakseen sitä sen sodassa Venäjää vastaan.

Washingtonilaisen lähteen mukaan, joka viittaa Yhdysvaltain puolustusministeriön lukuihin, sodan kustannukset Yhdysvalloille ylittivät 11 miljardia dollaria pelkästään ensimmäisellä viikolla 28. helmikuuta lukien. Samojen lähteiden mukaan pelkästään aseiden ja ammusten kustannukset – pois lukien muut kulut, kuten lääketieteelliset kulut tai menetettyjen sotilaslentokoneiden korvaaminen – ovat tähän mennessä ylittäneet 18 miljardia dollaria.

Ukrainalle ja Euroopalle – jotka valmistautuvat Venäjän mahdolliseen suurempaan etenemiseen länteen, jos Moskova ottaa Ukrainan hallintaansa – tärkeämpää on käytettävien aseiden tyyppi, koska niitä ei ole saatavilla Yhdysvaltain ulkomaisen sotilasmyyntiohjelman kautta. Ohjelman puitteissa Eurooppa maksaa Yhdysvaltain hallitukselle, joka puolestaan ostaa aseet yhdysvaltalaisilta puolustusyrityksiltä ja siirtää ne sitten Ukrainaan.

Washingtonilaisen lähteen ja Euroopan unionin turvallisuuskoneistossa työskentelevän korkean lähteen mukaan Iranissa käytettyjen Yhdysvaltojen aseiden laajuus ja tyyppi ovat "hämmästyttäviä". Näihin kuuluvat Tomahawk-risteilyohjukset, joista kukin maksaa noin 3,6 miljoonaa dollaria ja joiden korvaaminen vie kauan. Yhdysvaltain laivaston korkeat suunnittelijat sanoivat, että "vaikutus tuntuu vielä vuosia".

Suuria määriä Patriot-hävittäjäohjuksia on myös käytetty Iranin ballististen ohjusten torjuntaan, vaikka kukin ohjus maksaa miljoonia dollareita ja Ukrainalla on niistä jo nyt kriittinen pula. Myös THAAD-järjestelmän ohjuksia on käytetty laajasti, ja kukin niistä maksaa 11–24 miljoonaa dollaria, ja useita niihin liittyviä tutkajärjestelmiä on tuhottu Iranin iskuissa Persianlahdella.

Satoja täsmäohjattuja ilma-ammuksia on myös käytetty, kuten JDAM-pommeja ja JASSM-ohjuksia, juuri niitä luokkia, joita Ukraina on kiireellisesti pyytänyt. Kaikki tämä ei ole ainoastaan taloudellinen menetys, vaan myös merkittävä niiden sotilasjärjestelmien ehtyminen, joiden ostamisesta ja siirtämisestä Ukrainaan Eurooppa on riippuvainen.

Eskalaatio, joka voi pahentua entisestään

Toistaiseksi Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin kohdistuvat paineet eivät näytä hellittävän lähiaikoina – ja saattavat entisestään voimistua. Iranin tukemia hutheja ei ole vielä pyydetty sulkemaan kokonaan Bab el-Mandebin salmea, joka on elintärkeä reitti, jonka kautta kulkee 10–15 % maailmanlaajuisista meritse kuljetettavista öljykuljetuksista.

Tämä 26 kilometriä leveä vesiväylä kulkee Jemenin länsirannikon ja Djiboutin ja Eritrean itärannikon välissä ennen kuin se yhdistyy Punaiseenmereen, johon kuuluu myös Saudi-Arabian Yanbun öljysatama.

Saudi-Arabia on käyttänyt tätä reittiä Hormuzinsalmen ohittamiseen ja Iranin saarron vaikutusten lieventämiseen. Maa on lisännyt itä-länsi-putken kautta Yanbuun suuntautuvaa öljynvientiä keskimäärin 1,7 miljoonasta barrelista päivässä vuonna 2025 ennätykselliseen 5,9 miljoonaan barreliin päivässä maaliskuussa. Maa aikoo nostaa määrän pian 7 miljoonaan barreliin päivässä.

Tämän eskaloitumisen ja muiden Iranille tarjolla olevien vaihtoehtojen myötä öljyn ja kaasun hinnat voivat nousta huomattavasti nykyisten hätätilanteiden yläpuolelle, kuten OilPrice.comin yksityiskohtainen analyysi osoitti.