Euro heikkeni maanantaina Euroopan markkinoilla suhteessa tärkeimpiin maailman valuuttoihin. Euron arvo laski neljättä peräkkäistä päivää suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja se saavutti alimman tasonsa kolmeen viikkoon. Lasku tapahtui samaan aikaan, kun Donald Trump uhkasi asettaa noin 30 prosentin tulleja eurooppalaisille tuotteille elokuusta alkaen.

Euroopan unioni hylkäsi Trumpin kauppauhkaukset ja päätti jatkaa yhdysvaltalaisille tuotteille asetettujen vastatoimien keskeyttämistä 1. elokuuta asti, samalla jatkaen neuvoteltuun ratkaisuun pyrkimistä.

Euroopan keskuspankin (EKP) mahdollisen ohjauskoron laskun epävarmuuden kasvaessa tässä kuussa pidettävässä kokouksessa – erityisesti kesäkuun keskeisten inflaatiolukujen jälkeen – sijoittajat odottavat euroalueelta lisää tärkeitä talousindikaattoreita.

Hinta

• Euron vaihtokurssi tänään: Euro laski dollaria vastaan 0,3 % perjantain päätöskurssista 1,1688 dollaria ja oli 1,1654 dollaria – alimmalla tasollaan sitten 26. kesäkuuta. Euro saavutti kaupankäyntipäivän korkeimman arvon 1,1698 dollaria.

• Perjantaina euro päätti kauppasession 0,1 % alempana dollaria vastaan. Tämä oli kolmas peräkkäinen päivittäinen lasku Trumpin EU:hun kohdistuvan kauppapaineen keskellä.

• Viime viikolla euro laski 0,7 %, mikä oli sen ensimmäinen viikoittainen tappio kolmeen viikkoon. Tämä tapahtui osana korjausliikettä ja voittojen kotiuttamista neljän vuoden huippulukemasta 1,1830 dollarista.

Trumpin kauppauhat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lauantaina uusimmista tullitoimenpiteistään kahdessa erillisessä kirjeessä Euroopan komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja Meksikon presidentille Claudia Sheinbaumille. Molemmat kirjeet julkaistiin Trumpin sosiaalisen median alustalla Truth.

Trump uhkasi asettaa 30 prosentin tullit Euroopan unionille ja Meksikolle – kahdelle Yhdysvaltojen suurimmalle kauppakumppanille – elokuun alusta alkaen.

Euroopan unioni ilmoitti nopeasti jatkavansa Yhdysvaltojen tulleihin kohdistuvien vastatoimien keskeyttämistä elokuun alkuun asti ja jatkavansa painostamista neuvotteluratkaisun löytämiseksi.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi maanantaina 0,25 prosenttia ja jatkoi nousuaan kolmatta peräkkäistä istuntoa saavuttaen kolmen viikon huippunsa 98,10 pisteessä, mikä heijastaa Yhdysvaltain dollarin jatkuvaa vahvuutta sekä pää- että pienempiin valuuttoihin nähden.

Carol Kong, valuuttastrategi Commonwealth Bank of Australiasta, sanoi: ”Rahoitusmarkkinat näyttävät suhtautuvan yhä välinpitämättömämmin presidentti Trumpin tulliuhkauksiin nyt, kun näitä varoituksia on toistettu useita kertoja viime kuukausina.”

Tulliotsikoiden lisäksi Trump totesi sunnuntaina, että olisi "hienoa", jos keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell eroaisi, ja uhkasi jälleen kerran keskuspankin riippumattomuutta vaatiessaan korkojen alennuksia.

Euroopan korot

• Reutersin lähteiden mukaan selvä enemmistö Euroopan keskuspankin viimeisimmässä kokouksessa kannatti korkojen pitämistä ennallaan heinäkuussa, ja jotkut vaativat pidempää taukoa.

• Rahamarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä noin 30 prosentin todennäköisyydeksi sille, että EKP laskee korkoja 25 peruspisteellä heinäkuussa.

• Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat seuraavat tarkasti tulevia taloustietoja Euroopasta sekä EKP:n päättäjien kommentteja.

Ripplen hinta nousi perjantaina kryptovaluuttojen vahvan kysynnän ja Bitcoinin saavuttaessa uusia ennätyksiä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti tänään 35 prosentin tulleista Kanadalle ja uhkasi nostaa tulleja myös muille maille.

Trump sanoi eilen Truth Socialissa julkaisemassaan viestissä, että Kanadalle asetetut tullit olivat vastaus maan kyvyttömyyteen pysäyttää fentanyylin virtaus Yhdysvaltoihin, ja varoitti korottavansa niitä entisestään, jos Kanada vastaa.

NBC:n haastattelussa Trump sanoi myös aikovansa asettaa muille maille laajoja tulleja, jotka vaihtelevat 15 prosentista 20 prosenttiin – korkeampia kuin nykyinen 10 prosentin taso, johon sijoittajat ovat tottuneet.

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva sanoi etsivänsä diplomaattista ratkaisua tullikiistaan Yhdysvaltojen kanssa, mutta lupasi vastata samalla mitalla, jos tullit otetaan käyttöön 1. elokuuta.

Bitcoin

Maailman suurimman kryptovaluuttakurssin arvo nousi ensimmäistä kertaa historiassa yli 118 000 dollarin, kun se vielä huhtikuussa kävi kauppaa alle 80 000 dollarin.

Myös laajemmat kryptomarkkinat nousivat voimakkaasti, ja Ethereumin (ETH), Solanan (SOL) ja Dogecoinin (DOGE) arvot nousivat kukin yli 7 %.

Tämä uusi ennätys nosti Bitcoinin markkina-arvon yli 2,3 biljoonan dollarin, ohittaen teknologiajättien, kuten Googlen (Alphabet) ja Metan, ja jopa ohittaen hopean, vaikka se onkin edelleen vain murto-osa kullan arvioidusta 22 biljoonan dollarin markkina-arvosta.

Tämä poikkeuksellinen nousu alkoi sen jälkeen, kun presidentti Trump julisti "vapautuspäivän" 2. huhtikuuta, mikä häiritsi perinteisiä markkinoita ja pakotti sekä yksityissijoittajat että institutionaaliset sijoittajat vaihtoehtoisiin omaisuuseriin, kuten Bitcoiniin, suojaksi suurta taloudellista epävarmuutta vastaan.

Xapo Bankin sijoitusjohtaja Gadi Chait kertoi The Independentille: ”Bitcoin rikkoi kaikki odotukset siirtyessään rauhallisesta kaupankäyntialueesta täyteen spurttiin, joka huipentui uuteen ennätykseen.”

Hän lisäsi: ”Kulissien takana instituutiot keräävät kiihkeästi bitcoineja. Merkillepantavaa on, että tämä institutionaalinen virtaus on jatkunut äärimmäisestä maailmanlaajuisesta taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta – testi, jonka monet niin sanotut 'epävakaat' omaisuuserät ovat reputtaneet.”

Viimeisin nousu on ruokkinut vahvaa noususuhdannetta. Finderin äskettäin tekemä 22 asiantuntijan kyselytutkimus osoitti Bitcoinin keskimääräiseksi hintaennusteeksi vuoden 2025 lopulle 145 167 dollaria.

Tämän tason saavuttamiseksi hinnan pitäisi nousta vielä 27 000 dollaria vuoden jälkipuoliskolla, kun se oli noussut noin 25 000 dollaria vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Komodon teknologiajohtaja ja yksi kyselyyn osallistuneista Kadan Stadelmann sanoi: ”Meillä on vielä ainakin kuusi kuukautta jäljellä tässä noususyklissä. Jos historialliset trendit pysyvät ennallaan, odotan huippua vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, jota seuraa laskumarkkina.”

Väreily

Kaupankäynnin osalta Ripplen hinta nousi CoinMarketCapissa 13,9 % 2,84 dollariin klo 20.58 GMT. Kryptovaluutta on noussut 28,8 % viimeisen seitsemän päivän aikana, mikä on nostanut sen markkina-arvon noin 168 miljardiin dollariin, mikä tekee siitä kolmanneksi suurimman kryptovaluutan Bitcoinin ja Ethereumin jälkeen.

Kanadan dollari heikkeni perjantaina useimpiin päävaluuttoihin nähden Yhdysvaltojen ja Kanadan välisen kauppasodan kärjistymistä merkinneiden päätösten jälkeen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti tänään 35 prosentin tullien asettamisesta Kanadan tuonnille ja uhkasi nostaa tulleja myös muille maille.

Trump sanoi eilen Truth Socialissa julkaisemassaan viestissä, että Kanadalle asetetut tullit olivat vastaus maan yhteistyökyvyttömyyteen fentanyylin virtauksen pysäyttämiseksi Yhdysvaltoihin, ja varoitti korottavansa tulleja entisestään, jos Kanada vastaisi.

Tänään julkaistujen hallituksen tietojen mukaan Kanadan talouteen syntyi kesäkuussa 83,1 tuhatta työpaikkaa, mikä ylitti reilusti analyytikoiden odotukset, jotka olivat vain 0,9 tuhatta. Työttömyysaste laski viime kuussa 6,9 prosenttiin toukokuun 7,0 prosentista, kun taas analyytikot odottivat sen nousevan 7,1 prosenttiin.

Kaupankäynnissä Kanadan dollari heikkeni Yhdysvaltain dollariin nähden 0,2 % 0,7308:aan klo 20.53 GMT.

Australian dollari

Australian dollari heikkeni myös Yhdysvaltain dollaria vastaan 0,2 prosenttia 0,6577:ään klo 20.53 GMT.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi 0,2 prosenttia 97,8 pisteeseen klo 20.29 GMT käytyään aiemmin korkeimmillaan 97,9 ja alimmillaan 97,5 pisteitä.

NBC:n haastattelussa Trump sanoi aikovansa asettaa muille maille laaja-alaisia 15–20 prosentin tulleja – korkeampi taso kuin nykyinen 10 prosentin taso, johon sijoittajat ovat tottuneet viime kuukausina.

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva sanoi hakevansa diplomaattista ratkaisua tullikiistaan Yhdysvaltojen kanssa, mutta lupasi vastata samalla mitalla, jos tullit otetaan käyttöön 1. elokuuta.

Argentiinan valtavat liuskekaasuvarannot muodostavat perustan vientikapasiteetin rakentamiselle putkistojen ja nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien kautta – muutos, joka voisi tehdä Etelä-Amerikan toiseksi suurimmasta taloudesta sekä alueellisen että globaalin kaasumahdin.

Maalla on tarvittavat resurssit, erityisesti Neuquénin maakunnassa sijaitsevan Vaca Muerta -liuskemuodostuman valtavat epätavanomaiset varannot. Sen on kuitenkin kehitettävä infrastruktuuria kaasun kuljettamiseksi tuotantoalueilta alueellisiin putkistoihin ja suunniteltuihin vientiterminaaleihin. Lisäksi Argentiinan on jatkettava yritysmyönteisen presidentti Javier Milein aloittamia markkinauudistuksia houkutellakseen ulkomaisia investointeja ja päästäkseen eroon vuosikymmeniä kestäneestä taloudellisesta epävakaudesta ja sijoittajien skeptisyydestä.

Pyrkiessään nesteytetyn maakaasun (LNG) viejäksi Argentiina joutuu kohtaamaan kovaa kilpailua johtavilta maailmanlaajuisilta LNG-toimittajilta, joilla on alhaisemmat tuotantokustannukset.

Wood Mackenzien viimeisimmän Argentiinan kaasu- ja sähkömarkkinoita koskevan raportin mukaan maan maakaasun tuotanto voisi perusskenaariossa saavuttaa huippunsa 180 miljoonaan kuutiometriin päivässä (Mmcd) vuoteen 2040 mennessä – ja nousta mahdollisesti 270 miljoonaan kuutiometriin päivässä, jos kaikki suunnitellut LNG-vientihankkeet toteutuvat.

Vaca Muertan epätavanomaiset kaasukentät ovat keskeisiä tämän merkittävän tarjonnan kasvun kannalta.

Wood Mackenzien tutkimusjohtaja Javier Toro totesi: ”Bolivian viennin odotetaan loppuvan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, joten Argentiina on strategisesti asemassa alueen johtavana toimittajana. Samalla sillä on todellinen mahdollisuus vakiinnuttaa asemansa luotettavana maailmanlaajuisena nesteytetyn maakaasun viejänä.”

Vaca Muertan liuskekaasun tuotanto kasvoi

Öljyn ja kaasun tuotanto Vaca Muertassa on kasvanut jyrkästi viime kuukausina, ja Argentiina valmistautuu tämän luonnonvarabuumin seuraavaan vaiheeseen: vientiin.

Vaca Muertaa – espanjaksi ”kuollut lehmä” – kutsutaan usein ”Argentiinan permikaudeksi”, vaikka geologisesti se muistuttaa läheisemmin Yhdysvaltojen Eagle Fordin muodostumaa. Altaan arvioidaan sisältävän 16 miljardia barrelia öljyä ja 308 biljoonaa kuutiojalkaa talteenotettavaa maakaasua, mikä tekee siitä maailman toiseksi suurimman liuskekaasuvarannon ja neljänneksi suurimman liuskeöljyn osalta.

Rystad Energyn arvioiden mukaan Vaca Muertan öljyntuotanto kasvoi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 26 % edellisvuodesta ja kaasuntuotanto 16 %.

Kaasun vientinäkymät

Argentiina on jo yhdistetty putkilinjoilla Chileen, Uruguayhin ja Boliviaan. Äskettäin Pohjoisen putkilinjan virtaussuunta käännettiin, mikä mahdollisti kaasun viennin Brasiliaan Bolivian olemassa olevan infrastruktuurin kautta.

Wood Mackenzie näkee Argentiinan voivan lisätä putkivientiä laajentamalla yhteyttä Uruguaianasta Porto Alegreen ja kytkemällä sen Brasilian integroituun liikennejärjestelmään.

Argentiina edistää myös useita nesteytetyn maakaasun (LNG) vientihankkeita. Valtion energiayhtiö YPF on allekirjoittanut sopimukset Shellin ja Enin kanssa "Argentiina LNG" -hankkeen yhteiskehittämisestä. Hankkeeseen kuuluu kaasun tuotanto Vaca Muerta -lohkoista, 580 kilometrin pituinen putkilinja sekä käsittely- ja nesteytyslaitos Sierra Grandessa, Río Negron maakunnassa, Atlantin rannikolla.

Maa on jo tehnyt lopullisen investointipäätöksen kelluvasta nesteytysyksiköstä, jonka kapasiteetti on jopa 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Se harkitsee myös toista 3,5 miljoonan tonnin yksikköä "Southern Energy" -allianssin puitteissa, johon kuuluvat Pan American Energy, Pampa, Harbour Energy, YPF ja Golar.

Jos kaikki ehdotetut hankkeet valmistuvat, Argentiina voisi viedä 28 miljoonaa tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa vuoteen 2035 mennessä, Wood Mackenzie arvioi.

Infrastruktuuri- ja kustannushaasteet

Huolimatta Argentiinan valtavista LNG-varannoista ja kansainvälisten yritysten alustavista sitoumuksista, maan LNG-viennin tulevaisuus on edelleen epävarma. Maa tarvitsee miljardien dollarien investointeja keskivaiheen infrastruktuuriin siirtääkseen kaasua kentältä vientiterminaaleihin.

Wood Mackenzie huomauttaa: ”LNG-hankkeiden kehittämiseksi Argentiina tarvitsee nesteytyslaitoksille johtavia erillisiä putkistoja ja merkittävää ylävirran kapasiteettia.”

Kiinnostus Vaca Muertaa kohtaan on kasvanut voimakkaasti Javier Milei'n virkaanastuttua puolitoista vuotta sitten, mutta hän myös keskeytti valtion rahoituksen infrastruktuurille, kuten putkistoille, mikä tarkoittaa, että yritysten on turvauduttava yksityiseen pääomaan ja kannustimiin, kuten verohelpotuksiin, uuden vapaiden markkinoiden mallin mukaisesti.

Hallitus arvioi, että markkinoiden vapauttamistoimet nostavat energia-alan investoinnit noin 15 miljardiin dollariin vuonna 2025, mikä on 2,5 miljardia dollaria enemmän kuin aiemmat ennusteet.

Äskettäin hyväksytty RIGI-laki (Regime of Incentives for Major Investments) on herättänyt sijoittajien huomion entisestään tarjoamalla verovapautuksia ja sääntelyn helpottamista suurille hankkeille.

Maailmanlaajuiset energiayhtiöt tutkivat jälleen fuusio- ja yrityskauppamahdollisuuksia Argentiinassa vuosien markkinoiden epäröinnin jälkeen.

Kustannuskilpailukyky maailman LNG-markkinoilla on kuitenkin edelleen ratkaiseva tekijä Argentiinan todellisen vientikapasiteetin määrittämisessä.