Euro nousi torstaina Euroopan kaupankäynnissä suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin ja siirtyi positiiviselle alueelle Yhdysvaltain dollaria vastaan. Tämä on matkalla kohti kolmatta nousuaan viimeisten neljän kaupankäyntipäivän aikana ennen Euroopan keskuspankin tänään tekemiä rahapoliittisia päätöksiä. EKP:n odotetaan yleisesti ilmoittavan ensimmäisestä koronnostostaan heinäkuun 2023 jälkeen.

Yhdysvaltain dollari heikkeni, ja öljyn hinnat pyyhkivät pois nousunsa Yhdysvaltojen uusien iskujen Iraniin päättymisen ja Hormuzinsalmen jännitteiden lievittymisen jälkeen. Markkinat seuraavat nyt Washingtonin ja Teheranin välisten rauhanneuvottelujen mahdollisia uusia käänteitä.

Hinta

• Euron vaihtokurssi tänään: Euro nousi noin 0,2 % dollaria vastaan 1,1556 dollariin avaustason 1,1535 dollarista käytyään päivänsisäisen pohjalukeman 1,1526 dollarissa.

• Euro päätti keskiviikon 0,1 % laskussa dollaria vastaan. Kyseessä oli ensimmäinen laskunsa kolmeen viimeiseen kauppapäivään sen jälkeen, kun Donald Trump varoitti mahdollisista uusista iskuista Irania vastaan.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi laski torstaina 0,2 % ja palasi keskiviikkona tilapäisesti pysähtyneisiin laskuihinsa. Indeksi on myös siirtynyt kauemmas kahden kuukauden huippulukemistaan, mikä heijastaa Yhdysvaltain dollarin heikkoutta suhteessa sekä tärkeimpien että pienempien valuuttakurssien koriin.

Lasku seurasi Yhdysvaltojen uuden Iraniin kohdistuneen iskukierroksen päättymistä. Iskuja pidetään osana painostusstrategiaa, jolla pyritään kannustamaan Iranin viranomaisia edistymään meneillään olevissa rauhanneuvotteluissa, mikä voisi tasoittaa tietä lopulliselle sopimukselle, joka voisi vähentää jännitteitä ja parantaa vakautta Lähi-idässä.

Maailmanlaajuiset öljyn hinnat

Öljyn maailmanmarkkinahinta menetti suurimman osan alkuvuoden nousustaan torstaina sen jälkeen, kun Yhdysvallat kiisti raportit Hormuzinsalmen sulkemisesta laivaliikenteeltä, mikä auttoi lievittämään huolta maailmanlaajuisten energiatoimitusten häiriöistä.

Iranin konfliktin kehitys

• Yhdysvallat aloitti uusia ilmaiskuja Iraniin toisena peräkkäisenä päivänä.

• Ennen iskua presidentti Donald Trump sanoi Yhdysvaltojen tekevän "erittäin voimakkaan" iskun Irania vastaan.

• Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi Washingtonin kohdistavan iskut "elintärkeisiin laitoksiin".

• Hyökkäykset edustavat yhtä vakavimmista tilanteen kärjistymisistä huhtikuun tulitauon jälkeen.

• Iranin vallankumouskaarti sanoi, että Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Kuwaitissa ja Bahrainissa on kohdistettu iskuja droneilla ja ohjuksilla.

• Teheran ilmoitti Hormuzinsalmen täydellisestä sulkemisesta turvallisuussyistä, kun taas Washington kiisti salmen sulkemisen.

Euroopan keskuspankki

Myöhemmin tänään Euroopan keskuspankki päättää vuoden 2026 neljännen rahapoliittisen kokouksensa. Markkinat odottavat täysin korkojen nousua, ja kokoukseen liittyvän lausunnon odotetaan antavan lisäohjeita ja selvennyksiä korkojen tulevasta kehityksestä koko vuoden ajan.

Nykyiset odotukset viittaavat 25 peruspisteen koronnostoon, jossa EKP:n ohjauskorko nousisi 2,15 prosentista 2,40 prosenttiin. Tämä olisi ensimmäinen koronnosto euroalueella sitten heinäkuun 2023 seitsemän peräkkäisen kokouksen jälkeen, joissa korot pidettiin muuttumattomina.

EKP:n korkopäätös ja rahapolitiikkaa koskeva lausunto julkaistaan klo 12.15 Suomen aikaa, ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarden on määrä pitää lehdistötilaisuus klo 12.45 Suomen aikaa.

Euron näkymät

Economies.comissa odotamme, että jos Euroopan keskuspankki antaa markkinat tällä hetkellä ennakoimiaan jyrkempiä kommentteja, odotukset koronnostosta myöhemmin tänä vuonna kasvavat, mikä auttaa pidentämään euron vahvistumista suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Japanin jeni nousi torstaina Aasian kaupankäynnissä valuuttakoria vastaan ja yritti toipua kuuden viikon pohjalukemistaan Yhdysvaltain dollaria vastaan. Jeni on matkalla kohti ensimmäistä nousuaan kolmeen päivään alempien tasojen ostotoiminnan tukemana.

Toimenpide tulee samaan aikaan, kun kasvavat odotukset Japanin keskuspankin mahdollisesta toimista paikallisen valuutan tukemiseksi, erityisesti kun jenin arvo jatkaa kauppaa Japanin rahaviranomaisten tarkasti valvomalla interventioalueella.

Yhdysvaltain dollari heikkeni, ja öljyn hinnat luopuivat nousustaan Yhdysvaltojen uusien iskujen Iraniin päättymisen ja Hormuzinsalmen jännitteiden lievittymisen jälkeen. Markkinat seuraavat nyt Washingtonin ja Teheranin välisten rauhanneuvottelujen jatkokehitystä.

Hinta

• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Dollari laski noin 0,1 % jeniä vastaan 160,42 jeniin avaustason 160,54 jenistä päivänsisäisen huippunsa 160,56 jenin jälkeen.

• Jeni laski keskiviikon lopussa yli 0,1 % dollaria vastaan. Tämä oli toinen peräkkäinen päivittäinen lasku, ja jenin arvo laski kuuden viikon pohjalukemiin 160,57 jeniin.

160 jenin kynnys

Japanin viranomaiset seuraavat tarkasti valuuttamarkkinoiden liikkeitä, erityisesti sen jälkeen, kun jeni heikkeni alle keskeisen 160 jenin dollarilta, tason, jota pidetään yleisesti tasona, joka voisi laukaista uuden intervention.

Lähteet kertoivat Reutersille, että Tokio puuttui tilanteeseen useita kertoja huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa pysäyttääkseen jenin heikkenemisen. Tuolloin valuutta oli laskenut 160,72 jeniin dollaria kohden, mikä on heikoin taso sitten heinäkuun 2024.

Japanin viranomaiset ovat varoittaneet liiallisesta valuuttakurssien volatiliteetista ja antaneet ymmärtää, että viranomaiset voivat ryhtyä päättäväisiin toimiin valuuttamarkkinoiden epäsäännöllisten liikkeiden estämiseksi.

Valtiovarainministeri Satsuki Katayama sanoi hallituksen olevan "valmiina ryhtymään asianmukaisiin toimiin", jos valuuttamarkkinoilla tapahtuu liiallisia tai spekulatiivisia liikkeitä.

Japanin korot

• Keskiviikkona julkaistut tiedot osoittivat Japanin tuottajahintojen kiihtyvän korkeimmalle tasolleen kolmeen vuoteen energiakustannusten noustessa jyrkästi Iranin konfliktin vuoksi.

• Tietojen julkistamisen jälkeen markkinahinnoittelu Japanin keskuspankin kesäkuun kokouksessa toteuttamalle neljännesprosenttiyksikön koronnostolle nousi 75 prosentista 95 prosenttiin.

• Sijoittajat odottavat nyt lisätietoja Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkkojen kasvusta voidakseen arvioida odotuksiaan uudelleen.

• Japanin keskuspankki kokoontuu 15.–16. kesäkuuta arvioidakseen sopivia rahapolitiikan välineitä maailman neljänneksi suurimmalle taloudelle.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi laski torstaina yli 0,1 % ja palasi keskiviikkona tilapäisesti pysähtyneisiin laskuihinsa. Indeksi on myös siirtynyt kauemmas kahden kuukauden huippulukemistaan, mikä heijastaa Yhdysvaltain dollarin heikkoutta suhteessa sekä tärkeimpien että pienempien valuuttakurssien koriin.

Lasku seurasi Yhdysvaltojen uuden Iraniin kohdistuneen iskukierroksen päättymistä. Iskuja pidetään osana painostusstrategiaa, jolla pyritään kannustamaan Iranin viranomaisia edistymään käynnissä olevissa rauhanneuvotteluissa, mikä voisi tasoittaa tietä lopulliselle sopimukselle, joka voisi vähentää jännitteitä ja parantaa vakautta Lähi-idässä.

Maailmanlaajuiset öljyn hinnat

Öljyn maailmanmarkkinahinta luopui suurimmasta osasta alkuvuoden nousujaan torstaina sen jälkeen, kun Yhdysvallat kiisti raportit Hormuzinsalmen sulkemisesta laivaliikenteeltä, mikä auttoi lievittämään huolta maailmanlaajuisten energiatoimitusten häiriöistä.

Iranin konfliktin kehitys

• Yhdysvallat aloitti uusia ilmaiskuja Iraniin toisena peräkkäisenä päivänä.

• Ennen iskua presidentti Donald Trump sanoi Yhdysvaltojen tekevän "erittäin voimakkaan" iskun Irania vastaan.

• Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi Washingtonin kohdistavan iskut "elintärkeisiin laitoksiin".

• Hyökkäykset edustavat yhtä vakavimmista tilanteen kärjistymisistä huhtikuun tulitauon jälkeen.

• Iranin vallankumouskaarti sanoi, että Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Kuwaitissa ja Bahrainissa on kohdistettu iskuja droneilla ja ohjuksilla.

• Teheran ilmoitti Hormuzinsalmen täydellisestä sulkemisesta turvallisuussyistä, kun taas Washington kiisti salmen sulkemisen.

Kanadan dollari nousi keskiviikkona hieman Yhdysvaltain dollariin nähden sen jälkeen, kun Kanadan keskuspankki piti yllä odottavaa linjaa korkojen suhteen, samalla kun sijoittajat jatkoivat Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen tulevaisuuden arviointia jatkuvan epävarmuuden keskellä.

Kanadan dollari, joka tunnetaan yleisesti nimellä Loonie, nousi noin 0,2 % 1,3925 Kanadan dollariin Yhdysvaltain dollaria kohden vaihdeltuaan pörssin aikana 1,3900–1,3957 Kanadan dollarin välillä. Tiistaina se oli saavuttanut kuuden kuukauden pohjalukeman 1,3969 Kanadan dollarissa.

Kanadan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan 2,25 prosentissa viidentenä peräkkäisenä kokouksena vedoten rajallisiin todisteisiin siitä, että korkeammat energian hinnat kiihdyttäisivät inflaatiota koko taloudessa.

Swap-markkinoiden tiedot osoittivat, että sijoittajat odottavat nyt vain noin 32 peruspisteen korkojen nousua joulukuuhun mennessä, kun ennen keskuspankin päätöstä odotettiin 37 peruspistettä.

Franklin Templeton Canadan salkunhoitaja Darcy Briggs sanoi Kanadan talousdatan "eivät ole vahvoja", mikä antaa keskuspankille liikkumavaraa pysyä odottamassa ja seurata kehitystä.

Aiemmin ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuoteluvut osoittivat Kanadan talouden ajautuvan tekniseen taantumaan.

Briggs huomautti, että Kanadaan kohdistuu kolme merkittävää painetta: korkeammat energian hinnat, suuren määrän asuntolainojen uudelleenhinnoittelu korkeammilla koroilla ja jatkuva kaupan epävarmuus.

Samassa yhteydessä Donald Trump sanoi keskiviikkona, ettei hän ehkä uusi Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välistä vapaakauppasopimusta.

Maailmanlaajuinen öljyn hinta – yksi Kanadan tärkeimmistä vientituotteista – nousi myös noin 2,5 prosenttia 93,78 dollariin tynnyriltä Yhdysvaltojen ja Iranin välisten iskujen jälkeen.

Joukkovelkakirjamarkkinoilla Kanadan valtionlainojen tuotot vaihtelivat, kun taas 10 vuoden viitekorko pysyi lähes muuttumattomana 3,487 prosentissa.

Irak, OPECin toiseksi suurin öljyntuottaja, on vaarassa menettää tärkeimmän raakaöljyn vientireittinsä, sillä sopimus öljyn putkikuljetuksista Turkkiin päättyy 27. heinäkuuta.

Öljyputkista on tullut elintärkeä Irakin kyvylle markkinoida raakaöljyään sen jälkeen, kun Hormuzinsalmi suljettiin käytännössä 28. helmikuuta. Siihen asti noin 95 % Irakin öljynviennistä kulki salmen kautta tärkeimmille Aasian markkinoille, Kiinan johdolla.

Hormuzin sulkeminen täytti Irakin varastot nopeasti ääriään myöten, ja koska raakaöljyn kuljetusvaihtoehdot olivat rajalliset, Bagdad joutui sulkemaan useita tuotantokaivoja.

Asiantuntijat varoittavat, että pitkittyneet tuotantokatkokset voivat aiheuttaa pysyviä vahinkoja Irakin öljykentille säiliöiden painehäviöiden, veden tunkeutumisen, korroosion ja muiden teknisten ongelmien vuoksi.

Bagdadilla on 27. heinäkuuta asetettu takaraja ennen kuin se menettää tärkeimmän öljyntuotantonsa.

Tilanne on erityisen vaarallinen Irakille, koska yli 90 prosenttia valtion budjetista on historiallisesti riippunut öljytuloista.

Nykyisen kriisin juuret juontavat kansainvälisen välimiesoikeuden maaliskuussa 2023 antamaan päätökseen, jossa Turkin määrättiin maksamaan Bagdadille 1,5 miljardia dollaria vuoden 1973 öljyputkisopimuksen rikkomisesta sen jälkeen, kun Ankara salli Kurdistanin aluehallituksen viedä öljyä Irakin liittovaltion hallituksesta riippumatta.

Päätöksen jälkeen Turkki aktivoi heinäkuussa 2025 lausekkeen, joka edellyttää vuoden irtisanomisaikaa 52 vuotta vanhan sopimuksen irtisanomiseksi. Irtisanomisen on määrä tulla voimaan 27. heinäkuuta 2026.

Tuotanto laski alimmalle tasolleen sitten vuoden 2003 Irakin hyökkäyksen

Hormuzinsalmen sulkemisen jälkeen Irakin öljyntuotanto laski huhtikuussa keskimäärin 1,389 miljoonaan barreliin päivässä, kun se tammikuun 2002 ja tämän vuoden maaliskuun lopun välisenä aikana oli noin 3,47 miljoonaa barrelia päivässä ja yli 4,1 miljoonaa barrelia päivässä kolmen kuukauden aikana ennen helmikuun 28. päivää.

Tämä on Irakin öljyntuotannon alhaisin taso sitten Yhdysvaltojen johtaman Irakin hyökkäyksen vuonna 2003.

Viennin säilyttämiseksi Bagdad on siirtynyt vaihtoehtoisiin kuljetusmenetelmiin, erityisesti kuorma-autokuljetuksiin. Nykyään käytössä on noin 500 kuorma-autoa päivittäin, ja jokainen kuljettaa 200–250 barrelia raakaöljyä.

Nämä määrät eivät kuitenkaan riitä vastaamaan Irakin talouden tarpeisiin, minkä vuoksi hallitus on vauhdittanut Kirkukin ja Turkin Välimeren satamakaupungin Ceyhanin yhdistävän vanhan putkilinjan kunnostustoimia.

Alkuperäinen Kirkuk-Ceyhan-järjestelmä koostuu kahdesta putkistosta, joiden yhteenlaskettu nimelliskapasiteetti on 1,6 miljoonaa barrelia päivässä. Todellinen käyttökapasiteetti on kuitenkin vaihdellut 250 000 ja 400 000 barrelin välillä päivässä vuosien varrella tapahtuneiden toistuvien hyökkäysten vuoksi.

Bagdad kehittää parhaillaan Kirkukin ja Niniven välistä osuutta osana laajempaa pyrkimystä palauttaa liittovaltion putkisto Ceyhaniin riippumatta Kurdistanin aluehallituksen hallinnasta.

Irakin öljyministeriö noudattaa vaiheittaista uudelleenkäynnistysstrategiaa. Ensimmäisessä vaiheessa sen tavoitteena on kuljettaa 150 000–250 000 barrelia Kirkukin raakaöljyä päivässä ensi kuussa ennen kuin sitä lisätään vähitellen.

Samaan aikaan Kurdistanin alueella on oma putkistojärjestelmä, joka ulottuu Taq Taq -kentältä Khurmalan kautta Fishkhabouriin, jossa se yhdistyy Kirkuk-Ceyhan-putkistoon. Putken suunniteltu kapasiteetti on jopa miljoona barrelia päivässä, vaikka todellinen huippukapasiteetti on tähän mennessä ollut noin 900 000 barrelia päivässä.

Ydinongelma on kuitenkin se, että molempia putkijärjestelmiä säätelee sama vuoden 1973 sopimus Turkin kanssa, mikä tarkoittaa, että molemmat voivat lopettaa toimintansa 27. heinäkuuta, ellei Ankaran kanssa saada aikaan uutta järjestelyä.

Irakin energiasektorin lähteiden mukaan Turkki hyödyntää vahvaa neuvotteluasemaansa pyrkiäkseen laajoihin myönnytyksiin, mukaan lukien yhteishankkeisiin öljyn, kaasun, petrokemian ja sähkön aloilla, sekä 1,5 miljardin dollarin välimiesmenettelyn päätökseen liittyviin korvauksiin.

Ankara pyrkii myös korkeampiin kauttakulkumaksuihin Irakin raakaöljylähetyksille ja haluaa Bagdadin sitoutuvan suuriin ja vakaisiin päivittäisiin vientimääriin sekä seuraamuksiin sääntöjen rikkomisesta.

Taustalla suurten globaalien valtojen edut kietoutuvat yhä enemmän toisiinsa. Kurdistanin alue nauttii länsimaiden tukea, ja Irakin liittovaltio on lähentynyt sekä Venäjää että Kiinaa.

Osa neuvotteluista liittyy 17 miljardin dollarin Development Road -hankkeeseen, jonka tavoitteena on yhdistää Irak Turkkiin ja Eurooppaan lännessä ja Kiinan Belt and Road -aloitteeseen idässä.

Hankkeessa kaavaillaan integroitua liikennekäytävää, joka ulottuu Basran Grand Faw -satamasta Irakin tärkeimpien öljy- ja kaasukenttien läpi, saavuttaa Fishkhabourin Turkin rajalla ja jatkuu sitten tie- ja rautatieverkostoja pitkin Eurooppaan.