Euro heikkeni perjantaina Euroopan pörssin alussa kansainvälisiä valuuttoja vastaan ja jatkoi negatiivista liikettään Yhdysvaltain dollariin nähden toisena peräkkäisenä päivänä valuuttamarkkinoiden vaimeiden kaupankäyntiolosuhteiden vuoksi pitkäperjantain pyhäpäivän vuoksi.

Yhdysvaltain dollarin kysyntä turvasatamakohteena elpyi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Iranin sodan kehitystä koskevan puheen jälkeen, jossa esitettiin aggressiivisempia kommentteja kuin markkinat olivat odottaneet.

Euroalueen inflaation ylittäessä Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin tavoitteen nousevien energian hintojen vuoksi, odotukset ainakin yhdestä koronnostosta tänä vuonna ovat kasvaneet markkinoiden odottaessa lisää keskeisiä taloustietoja alueelta.

Hintakatsaus

Euron vaihtokurssi tänään: euro laski noin 0,1 % dollaria vastaan 1,1532 dollariin avauskurssiltaan 1,1538 dollaria ja oli istunnon korkeimmillaan 1,1545 dollaria.

Euro päätti torstain kaupankäyntipäivän 0,45 prosentin laskussa dollaria vastaan, mikä oli ensimmäinen tappio kolmeen päivään Donald Trumpin kommenttien jälkeen sodasta Iranin kanssa.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi perjantaina noin 0,1 prosenttia ja oli nousussa toista peräkkäistä päivää, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa vahvistumista kansainvälisiin valuuttoihin nähden.

Dollarin ostaminen turvasatamakohteena jatkui Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Iranin sodan kehitystä koskevan puheen jälkeen, jossa hän vahvisti Yhdysvaltojen jatkavan sotaa Iranin kanssa tulevina viikkoina.

Myöhemmin tänään julkaistaan Yhdysvaltojen maatalouden ulkopuolisten työllisyyslukujen raportti maaliskuulta. Raportti on keskeinen indikaattori, jota Yhdysvaltain keskuspankki seuraa tarkasti määrittäessään sopivia rahapolitiikan välineitä maailman suurimmalle taloudelle. Raportti antaa vahvoja signaaleja Yhdysvaltojen korkojen kehityksestä koko tämän vuoden ajan.

Euroopan korot

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoi viime viikolla, että keskuspankki on valmis nostamaan korkoja, vaikka inflaation odotettu nousu olisikin väliaikaista.

Tiistaina julkaistut tiedot osoittivat, että euroalueen inflaatio ylitti EKP:n tavoitteen ja oli maaliskuussa 2,5 prosenttia energian hintojen nousun vuoksi.

Tietojen jälkeen rahamarkkinat nostivat Euroopan keskuspankin huhtikuun kokouksessa tapahtuvan 25 peruspisteen koronnoston todennäköisyyden hinnoittelua 30 prosentista 35 prosenttiin.

Reutersin lähteet kertoivat, että EKP aloittaa todennäköisesti keskustelut korkojen nostosta tämän kuun kokouksessa.

Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat odottavat euroalueelta lisää taloustietoja inflaatiosta, työttömyydestä ja palkoista.

Japanin jeni heikkeni perjantaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja pysyi negatiivisella alueella kolmantena peräkkäisenä päivänä suhteessa Yhdysvaltain dollariin valuuttamarkkinoiden vaimeiden kaupankäyntiolosuhteiden vuoksi pitkäperjantain pyhäpäivän vuoksi.

Japanin valtiovarainministeri antoi uuden varoituksen valuuttakauppiaille ja vahvisti hallituksen valmiuden toimia valuuttamarkkinoiden spekulaatiota vastaan, koska volatiliteetti on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina.

Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden hellittämisen merkkien lisääntyessä odotukset Japanin koronnostosta huhtikuussa ovat laskeneet markkinoiden odottaessa lisää taloustietoja Japanista.

Hintakatsaus

Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Yhdysvaltain dollari nousi 0,1 % jeniä vastaan 159,72 jeniin, kun se avasi 159,59 jeniä käytyään alimmillaan 159,43 jenissä.

Jeni päätti torstain kaupankäyntipäivän 0,5 prosentin laskussa dollaria vastaan, mikä oli sen toinen peräkkäinen päivittäinen lasku. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tiukempien kommenttien jälkeen Iranin sodasta.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi perjantaina noin 0,1 prosenttia ja oli nousussa toista peräkkäistä päivää, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa vahvistumista kansainvälisiin valuuttoihin nähden.

Dollarin ostaminen turvasatamakohteena jatkui Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Iranin sodan kehitystä koskevan puheen jälkeen, jossa hän vahvisti Yhdysvaltojen jatkavan sotaa Iranin kanssa tulevina viikkoina.

Myöhemmin tänään julkaistaan Yhdysvaltojen maatalouden ulkopuolisten työllisyyslukujen raportti maaliskuulta. Tämä on keskeinen indikaattori, jota Yhdysvaltain keskuspankki seuraa tarkasti määrittäessään sopivia rahapolitiikan välineitä maailman suurimmalle taloudelle. Raportti antaa myös vahvoja signaaleja Yhdysvaltojen korkojen kehityksestä tämän vuoden aikana.

Japanin viranomaiset

Japanin valtiovarainministeri Satsuki Katayama antoi perjantaina uuden varoituksen valuuttakauppiaille ja vahvisti hallituksen valmiuden toimia valuuttamarkkinoiden spekulaatiota vastaan kasvavan volatiliteetin keskellä.

Katayama sanoi tavallisessa lehdistötilaisuudessa: näemme lisääntynyttä spekulaatiota sekä raakaöljyn futuurimarkkinoilla että valuuttamarkkinoilla, ja volatiliteetti on kasvanut merkittävästi.

Hän lisäsi, että koska näistä kehityskuluista johtuva valuuttakurssien volatiliteetti vaikuttaa ihmisten toimeentuloon ja laajemmin talouteen, hallitus on valmis reagoimaan kokonaisvaltaisesti kaikilla rintamilla.

Japanin korot

Tällä viikolla Japanissa julkaistut tiedot osoittivat ydininflaation hidastumisen Tokiossa maaliskuussa, mikä on viimeisin merkki Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden hellittämisestä.

Tietojen jälkeen markkinat laskivat Japanin keskuspankin huhtikuun kokouksessa tapahtuvan neljännesprosenttiyksikön koronnoston todennäköisyyden hinnoittelua 25 prosentista 15 prosenttiin.

Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat odottavat lisää tietoja Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkoista.

Öljyn hinta nousi jyrkästi torstain kaupankäynnin aikana ja kirjasi viikoittaisen nousun sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vahvisti sotilasoperaatioiden jatkumisen ja tehostamisen Irania vastaan.

Yhdysvaltain raakaöljyn hinta nousi perjantaina Brent-laadun yläpuolelle ensimmäistä kertaa lähes neljään vuoteen. Huolet pitkittyneistä toimituskatkoksista heräsivät, etenkin kun toiveet Hormuzinsalmen avaamisesta hiipuivat.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi puheessaan aikovansa tehostaa iskuja Iraniin seuraavien kahden tai kolmen viikon aikana vahvistaen markkinoiden odotuksia siitä, että sotilaallinen eskaloituminen edeltää mahdollisia liennytystoimia.

Brent-raakaöljyn kesäkuun toimitusten futuurihinnat nousivat 7,78 % eli 7,87 dollaria 109,03 dollariin barrelilta, mikä on seitsemäs peräkkäinen viikoittainen nousu.

Yhdysvaltain Nymex-raakaöljyn toukokuun toimitushinnat nousivat 11,41 % eli 11,42 dollaria 111,54 dollariin tynnyriltä, kun ne olivat aiemmin kauppapäivällä käyneet 111,73 dollarissa. Tämä on suurin hinnannousu sitten vuoden 2020 ja viikoittainen 11,94 %:n nousu.

Ydinenergia on jälleen kerran palannut kiivaan keskustelun keskiöön eurooppalaisten johtajien keskuudessa aikana, jolloin uusi energiakriisi pyyhkäisee yli maailman ja on saanut tuonnista riippuvaisen Euroopan unionin kilpailemaan vaihtoehtoisten energialähteiden löytämiseksi. Blokki tuo edelleen yli puolet energiantarpeestaan, mikä tekee siitä erittäin haavoittuvan maailmanlaajuisille markkinašokeille, kuten ennennäkemättömälle öljyn ja kaasun toimitushäiriölle Hormuzinsalmessa Yhdysvaltojen ja Israelin sekä Iranin välisen sodan keskellä. Jotta valot pysyisivät päällä ja estettäisiin suurten Euroopan väestöryhmien ajautuminen energiaköyhyyteen, Euroopalla ei ehkä ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin palata ydinvoimaan.

Euroopan komissio – Euroopan unionin toimeenpaneva elin – on esitellyt useita uusia ydinvoimaan liittyviä aloitteita osana strategiaansa pahenevan kriisin ratkaisemiseksi. Tämä merkitsee muutosta Euroopan aiemmasta ydinenergiasta luopumisen linjasta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti tämän muutoksen sanoessaan Pariisissa 10. maaliskuuta pidetyssä ydinenergiahuippukokouksessa:

”Uskon, että Euroopalta oli strateginen virhe kääntää selkänsä luotettavalle, kohtuuhintaiselle ja vähäpäästöiselle energialähteelle.”

Ydinenergia on pitkään ollut kiistanalainen aihe eurooppalaisten johtajien keskuudessa. Useimmat jäsenvaltiot ovat luopuneet siitä, ja Saksa on ydinvoiman vastustuksen kärjessä. Ranska sitä vastoin on pysynyt yhtenä tämän hiilivapaan energialähteen vahvimmista kannattajista ja tuottaa noin 65 % sähköstään ydinvoimalla. Jopa sitoutuneimmat vastustajat ovat kuitenkin alkaneet pehmentää kantaansa viime vuosina, kun ydinenergian suosio kasvaa kaksinkertaisena ratkaisuna, joka parantaa energiaturvallisuutta – erityisesti Euroopan energiaomavaraisuutta – ja auttaa samalla saavuttamaan ilmastotavoitteet.

Tämä muutos oli jo alkanut ennen kuin Eurooppa "unissakäveli uuteen energiakriisiin". Viime vuonna Italian ja Tanskan hallitukset edistyivät vuosikymmeniä kestäneiden ydinenergian tuotantokieltojen poistamisessa, ja Espanja osoitti uutta avoimuutta harkita uudelleen ydinvoimaloidensa sulkemissuunnitelmia. Merkillepantavaa on, että Saksa jopa suostui luopumaan ydinenergian vastustuksestaan EU-lainsäädännön puitteissa, mikä on ennennäkemätön linjaus Ranskan kanssa asiassa, joka on historiallisesti ollut merkittävä kiistanaihe. Saksalaisvirkamies kuvaili muutosta "radikaaliksi poliittiseksi muutokseksi", joka auttaisi poistamaan esteitä ja parantamaan tehokkuutta EU:n energiapolitiikan muokkaamisessa.

Näemme nyt joitakin tämän muutoksen tuloksia, ja Euroopan komissio on selvästi omaksunut ydinenergian osana energiakriisin ratkaisemiseen tähtäävää strategiaansa. Pienten modulaaristen reaktoreiden syntyminen on merkittävä tekijä alueen muuttuvan kannan taustalla ja sen ydinvoimastrategian keskeinen pilari. Tämä uusi teknologia lupaa tehdä ydinvoimasta turvallisempaa, kustannustehokkaampaa ja helpompaa ottaa käyttöön laajamittaisesti.

Tässä kuussa julkistettiin 330 miljoonan euron ydinvoimainvestointipaketti Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman puitteissa vuosille 2026–2027, jossa tuetaan vahvasti pienten modulaaristen reaktorien teknologiaa.

Euroopan komissio on ilmoittanut suunnitelmista ottaa nämä reaktorit käyttöön jo 2030-luvun alussa ja tavoitteena on laajentaa kapasiteettia 17–53 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä. Euronewsin tuoreessa raportissa todettiin, että komissio on luvannut vähentää byrokratiaa virtaviivaistamalla lupamenettelyjä ja tarjoamalla taloudellisia takuita käyttöönoton nopeuttamiseksi. Raportissa todettiin, että 11 EU:n jäsenvaltiota on jo tukenut teknologiaa tukevaa yhteistä julistusta.

Samaan aikaan Eurooppa lisää investointeja ydinfuusion tutkimukseen ja kehitykseen. Komission ydintutkimusrahoituksesta on osoitettu merkittävät 222 miljoonaa euroa fuusioenergiaan, mikä korostaa blokin tavoitetta käynnistää ensimmäinen kaupallinen fuusiovoimalaitos. EE News Europen raportin mukaan tämä rahoitus korostaa EU:n tavoitetta saavuttaa merkittävää edistystä tällä alalla.

Merkillepantavaa on, että Saksa on yksi johtavista maista ydinfuusion kehittämiskilpailussa – joka, toisin kuin ydinfissio, ei tuota radioaktiivista jätettä – ja voisi olla matkalla kohti maailman ensimmäistä maata, joka onnistuneesti käyttää käyttökelpoista kaupallista fuusioreaktoria.