Euroopan keskuspankin (EKP) korkopäätös julkaistiin torstaina 17.–18. joulukuuta pidetyn kokouksen päätteeksi. Pankki piti korot ennallaan 2,15 prosentin haarukassa, mikä on alin taso sitten lokakuun 2022. Tämä on linjassa useimpien maailmanmarkkinoiden odotusten kanssa. Kyseessä on neljäs peräkkäinen kokous, jossa korot on pidetty ennallaan.

Britannian korkopäätös julkaistiin torstaina 18. joulukuuta pidetyn kokouksen päätteeksi. Englannin keskuspankki laski korkoja noin 25 peruspistettä 3,75 prosentin vaihteluvälille, mikä on alin taso sitten joulukuun 2022. Tämä on markkinoiden odotusten mukainen linja, ja se on neljäs askel Britannian rahapolitiikan keventämisessä tänä vuonna.

Öljyn hinta pysyi vakaana torstaina, kun sijoittajat punnitsivat Yhdysvaltojen Venäjälle asettamien lisäpakotteiden mahdollisuutta sekä Venezuelan öljytankkereiden saarrosta johtuvia toimitusriskejä.

Brent-raakaöljyn hinta laski sentin 59,67 dollariin tynnyriltä kello 11.33 GMT mennessä, kun taas Yhdysvaltain West Texas Intermediate -raakaöljyn hinta nousi viisi senttiä 55,99 dollariin tynnyriltä.

PVM:n analyytikko John Evans sanoi, että Yhdysvaltojen aikomukset asettaa Venäjälle lisäpakotteita sekä uhkaukset estää pakotteiden kohteena olevien venezuelalaista öljyä kuljettavien tankkerien toiminta auttoivat tukemaan hintoja.

Bloomberg raportoi keskiviikkona asiaan perehtyneisiin lähteisiin viitaten, että Yhdysvallat valmistelee uusia pakotteita Venäjän energiasektorille, jos Moskova ei suostu rauhansopimukseen Ukrainan kanssa. Valkoisen talon virkamies kertoi kuitenkin Reutersille, että presidentti Donald Trump ei ole tehnyt päätöksiä Venäjä-pakotteista.

ING:n analyytikot totesivat muistiossaan, että kaikki venäläiseen öljyyn kohdistuvat lisätoimenpiteet voisivat aiheuttaa suuremman riskin markkinatoimituksille kuin Trumpin tiistaina ilmoitus Yhdysvaltojen mahdollisesta Venezuelaan saapuvien tai sieltä lähtevien pakotteiden kohteena olevien tankkerien saarrosta.

Samassa yhteydessä Euroopan unioni asetti torstaina pakotteita 41 uudelle alukselle Venäjän niin kutsutusta "varjolaivastosta", jolloin pakotteiden kohteena olevien alusten kokonaismäärä nousee noin 600:aan.

Britannia asetti torstaina hallituksen antaman tiedotteen mukaan pakotteita 24 henkilölle ja yhteisölle Venäjän-pakotteidensa puitteissa, mukaan lukien venäläiset öljy-yhtiöt, kuten Tatneft ja Russneft.

ING:n mukaan Venezuelan saarto voisi vaikuttaa noin 600 000 barreliin Venezuelan öljynviennistä päivässä, josta suurin osa on tarkoitettu Kiinaan, kun taas noin 160 000 barrelin päivittäisen viennin Yhdysvaltoihin odotetaan jatkuvan. Pankki huomautti, että Chevronin tankkerit purjehtivat edelleen Yhdysvaltoihin Yhdysvaltain hallituksen aiemman luvan nojalla.

Samaan aikaan suurin osa muusta Venezuelan viennistä pysyi keskiviikkona pysähdyksissä, vaikka valtion öljy-yhtiö PDVSA jatkoi raakaöljyn ja polttoaineen lastaamista toimintansa keskeytymisen jälkeen kyberhyökkäyksen vuoksi, lähteiden ja tullitietojen mukaan.

On edelleen epäselvää, miten Yhdysvaltojen mahdollinen saarto pantaisiin täytäntöön. Yhdysvaltain rannikkovartiosto otti viime viikolla ennennäkemättömän askeleen takavarikoimalla venezuelalaisen öljytankkerin, ja lähteiden mukaan Yhdysvallat valmistautuu suorittamaan lisää vastaavia pysäytyksiä.

Venezuelan öljyn osuus maailman öljyntuotannosta on noin yksi prosentti.

Dollari vahvistui torstaina hieman päävaluuttoihin nähden, kun markkinat ennakoivat keskuspankkien päätöksiä Isossa-Britanniassa, Euroopassa ja Japanissa.

Punta pysyi paineen alla Ison-Britannian inflaatiotietojen jyrkän ja odottamattoman laskun jälkeen, mikä vahvisti odotuksia Englannin keskuspankin koronlaskusta. Japanin jeni sitä vastoin tasoitti osan edellisessä istunnossa nähdyistä tappioistaan, mitä tukivat odotukset Japanin keskuspankin korkojen nostamisesta perjantaina korkeimmalle tasolleen kolmeen vuosikymmeneen.

Dollari jätti pitkälti huomiotta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kommentit, joiden mukaan seuraava keskuspankin pääjohtaja uskoisi vahvasti korkojen laskemiseen.

Dollari-indeksi, joka mittaa Yhdysvaltain valuuttaa jeniä ja euroa sisältävään vertailuvaluuttakoriin nähden, nousi 0,2 prosenttia 98,55 pisteeseen nähtyään vastaavan nousun edellisenä kaupankäyntipäivänä.

Jeni laski 0,1 prosenttia 155,85 jeniin dollaria kohden, jatkaen keskiviikkona kirjattua 0,6 prosentin laskuaan.

Euro laski 0,2 prosenttia 1,1718 dollariin, kun taas punnan kurssi laski hieman 1,3348 dollariin edellisen kaupankäyntipäivän 0,4 prosentin laskun jälkeen.

Korkofutuurimarkkinoilla nähtiin lähes 100 prosentin todennäköisyys sille, että Englannin keskuspankki laskee korkoja 25 peruspisteellä torstaina odotettua heikompien marraskuun inflaatiotietojen jälkeen. Sitä vastoin Euroopan keskuspankin odotetaan yleisesti pitävän korot ennallaan torstain kokouksessaan, mutta se viestii rajallisesta halukkuudesta laskea korkoja lähitulevaisuudessa.

Danske Bankin analyytikko Mohammad Al-Sarraf sanoi: ”Emme odota EKP:ltä uusia rahapoliittisia signaaleja, ja meidän on vaikea kuvitella keskuspankin nostavan korkoja vuonna 2026 tai edes 2027.”

Hän lisäsi: ”Englannin pankin koronlasku näyttää kuitenkin nyt lähes varmalta, ja punnan arvon odotetaan heikkenevän entisestään ilmoituksen jälkeen.”

Sekä Ruotsin että Norjan keskuspankit pitivät torstaina ohjauskorkonsa ennallaan odotusten mukaisesti. Ruotsin kruunu pysyi vakaana 10,899:ssä eurolta, kun taas Norjan kruunu nousi hieman 11,955:een eurolta.

Aasiassa Japanin keskuspankki näyttää olevan valmis nostamaan lyhytaikaista ohjauskorkoaan 0,5 prosentista 0,75 prosenttiin, koska nousevat elintarvikkeiden hinnat pitävät inflaation pankin kahden prosentin tavoitetason yläpuolella.

Hongkongilaisen T Rowe Pricen korkosijoitusten salkunhoitajan Vincent Chungin mukaan Japanin keskuspankki saattaa nostaa korkoja kahdesti vuonna 2026 pyrkiessään puuttumaan itsepintaisesti negatiivisiin reaalikorkoihin.

Chung sanoi: ”On odotuksia, että Japanin keskuspankki ei omaksuisi haukkamaista sävyä ennakoivassa viestinnässään, mikä voisi johtaa jenin heikkenemiseen, mutta uskomme, että tällainen heikkous olisi väliaikaista.”

Yhdysvalloissa epävarmuutta herättää edelleen keskuspankin seuraavan koronlaskun ajoitus sekä keskuspankin kyky säilyttää itsenäisyytensä Trumpin kommentoidessa toukokuussa päättyvän keskuspankin pääjohtajan Jerome Powellin mahdollisesta seuraajasta.

Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Christopher Waller sanoi keskiviikkona, että Yhdysvaltain keskuspankilla on vielä tilaa laskea korkoja työmarkkinoiden heikkouden merkkien lisääntyessä. Hänen kommenttinsa olivat ristiriidassa Atlantan keskuspankin pääjohtajan Raphael Bosticin tiistaina esittämien kommenttien kanssa, ettei hän uskonut keskuspankin viime viikon koronlaskun olleen perusteltua.

Trump, joka on ilmaissut halunsa osallistua Yhdysvaltain keskuspankin päätöksentekoon, sanoi Valkoisen talon lähetyksessä julkistavansa pian ehdokkaansa Powellin seuraajaksi.

”Julkaisen pian seuraavan keskuspankin pääjohtajan, jonkun, joka uskoo korkojen laskemiseen, ja asuntolainojen maksut laskevat entisestään”, Trump sanoi.

Kaikki tunnetut ehdokkaat – Valkoisen talon talousneuvonantaja Kevin Hassett, entinen Fedin pääjohtaja Kevin Warsh ja Christopher Waller – kannattavat näkemystä, jonka mukaan korkojen tulisi olla nykyistä alhaisemmat, vaikka kukaan ei ole ehdottanut korkojen leikkaamista Trumpin ajamassa määrin.