Australian dollari heikkeni Aasian markkinoilla tiistaina suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin ja jatkoi tappioitaan Yhdysvaltain dollariin nähden toista päivää peräkkäin. Valuutta liikkui kauemmas neljän vuoden huippulukemistaan korjausten ja voittojen kotiuttamisen jatkuessa.

Nämä operaatiot ovat tällä hetkellä suuremmat kuin Australian keskuspankin (RBA) rahapoliittisten päätösten vaikutukset. Näihin päätöksiin kuului korkojen nostaminen korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2024, mikä oli kolmas peräkkäinen korkojen nosto Australiassa.

Sijoittajat odottavat RBA:n pääjohtajan Michele Bullockin tulevaa lehdistötilaisuutta saadakseen lisää vihjeitä pankin rahapolitiikan normalisoinnin jatkumisesta ja mahdollisesta uudesta koronnostosta kesäkuussa.

Hintakatsaus

* Australian dollarin vaihtokurssi tänään: Australian dollari laski Yhdysvaltain dollaria vastaan 0,2 % ja oli (0,7153) avaushinnasta (0,7167) saavutettuaan kaupankäyntipäivän huipun (0,7173).

* Australian dollari päätti maanantain kaupankäynnin 0,5 % laskussa Yhdysvaltain dollaria vastaan – ensimmäinen tappio kolmeen päivään – voittojen kotiuttamisen jälkeen käytyään edellisessä kaupankäyntiistunnossa neljän vuoden huippulukemassaan 72,28 sentissä.

Australian keskuspankin päätös

Odotusten mukaisesti keskuspankin rahapolitiikkakomitea päätti tiistaina nostaa ohjauskorkoa 25 peruspisteellä 4,35 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten joulukuun 2024.

Kokouksen tärkeimmät tiedot:

* Ääntenlaskenta: Kahdeksan hallituksen jäsentä äänesti korotuksen puolesta ja yksi vastaan, mikä heijastaa pankin sisällä vahvaa yksimielisyyttä rahapolitiikan kiristämisen jatkamisesta.

* Inflaation ajurit: Pankki perusteli päätöstä itsepintaisella inflaatiolla, joka nousi maaliskuussa 4,6 prosenttiin. Tämä johtui pääasiassa polttoaineiden hintojen noususta, joka johtui Lähi-idän sodasta ja Hormuzinsalmen toimitushäiriöistä.

* Talouden näkymät: RBA varoitti, että inflaatio pysyy 2–3 prosentin tavoitealueen yläpuolella pidempään kuin aiemmin ennakoitiin, mikä edellyttää ennakoivia toimia, jotta nämä odotukset eivät juurtuisi talouteen.

* Geopoliittinen vaikutus: Pankki totesi, että meneillään oleva merisaarto ja Hormuzinsalmen sulkeminen ovat Australian talouden suurin tämänhetkinen haaste, ja ne johtavat kuljetus- ja tuotantokustannusten nousuun.

* Datatrendit: RBA korosti, että laaja valikoima viime kuukausien tietoja osoittaa inflaatiopaineiden kasvaneen merkittävästi vuoden 2025 jälkipuoliskolla.

Korkoennuste

* Markkinoiden arvio RBA:n todennäköisyydestä nostaa korkoja vielä 25 peruspisteellä kesäkuussa on tällä hetkellä vakaa noin 75 prosentissa.

* Sijoittajat seuraavat tarkasti tulevia inflaatio-, työttömyys- ja palkkatietoja Australiassa tarkentaakseen näitä odotuksia.

* Pääjohtaja Michele Bullockin on määrä puhua pian lehdistötilaisuudessa, jossa hän keskustelee rahapoliittisista päätöksistä ja viimeaikaisesta talouskehityksestä tarkemmin.

Öljyn hinta paransi maanantain alussa saavuttamiaan nousuja sen jälkeen, kun Yhdysvaltain armeija ilmoitti kahden ohjushävittäjän saapuneen Persianlahden alueelle murtamaan Iranin saartoa ja kahden amerikkalaisen aluksen ylittäneen onnistuneesti Hormuzinsalmen.

Tämä seurasi Iranin aiempia väitteitä, joiden mukaan se oli estänyt Yhdysvaltain sota-aluksen pääsyn Persianlahdelle.

Brent-raakaöljyn futuurihinnat nousivat 2,05 dollaria eli 1,9 % 110,22 dollariin tynnyriltä klo 13.07 GMT mennessä saavutettuaan kaupankäyntipäivän korkeimman tason 114,30 dollaria. Yhdysvaltain West Texas Intermediate (WTI) -raakaöljyn hinta nousi 47 senttiä eli 0,5 % 102,41 dollariin tynnyriltä aiemmin saavutettuaan 107,46 dollaria.

Hinnat olivat nousseet Iranin Fars-uutistoimiston raportin jälkeen, jossa paikallisiin lähteisiin viitaten väitettiin, että Teheran kohdisti iskun Yhdysvaltain sota-alukseen, joka aikoi ylittää salmen, ja pakotti sen vetäytymään. Yhdysvaltain keskuskomentokeskus (CENTCOM) kiisti raportin ja vahvisti, ettei yhtäkään Yhdysvaltain laivaston alusta ollut hyökätty.

UBS:n analyytikko Giovanni Staunovo huomautti, että hintakehitys pysyy nousujohteisena niin kauan kuin öljyn virtauksen rajoitukset salmen läpi jatkuvat.

Presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat aloittaisi ponnistelut salmessa jumiin jääneiden alusten auttamiseksi; öljyn hinta pysyi kuitenkin yli 100 dollarin tynnyrihinnassa rauhansopimuksen puuttuessa ja strategisen vesiväylän kautta tapahtuvien laivaliikenteen rajoitusten jatkuessa.

Vastauksena Iranin joukot varoittivat Yhdysvaltoja menemästä salmeen ja väittivät "vastaavansa voimakkaasti" kaikkiin uhkiin. Vaikka Trump on asettanut uuden ydinsopimuksen etusijalle, Iran pyrkii lykkäämään ydinneuvotteluja konfliktin päättymisen jälkeen vaatien ensin molemminpuolisen merisaarron purkamista Persianlahdella.

Aiheeseen liittyvässä kehityksessä Yhdistyneet arabiemiirikunnat syytti Irania drooni-iskun tekemisestä tyhjää ADNOC-raakaöljytankkeria vastaan, joka yritti kulkea salmen läpi.

OPEC+ ilmoitti sunnuntaina erikseen nostavansa seitsemän jäsenensä öljyntuotantotavoitteita 188 000 barrelilla päivässä kesäkuussa. Tämä on kolmas peräkkäinen kuukausittainen korotus. Tämä korotus vastaa toukokuulle sovittua määrää, lukuun ottamatta Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kiintiötä, joka erosi OPECista 1. toukokuuta. Näiden korotusten odotetaan kuitenkin olevan rajoitettuja, koska sota häiritsee edelleen Persianlahden öljyntoimituksia.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa pian kohdata painetta päättääkseen Amerikan raakaöljyn viennin rajoittamisesta, joka on äskettäin saavuttanut ennätystasot. Jos tämä suuntaus jatkuu, se voi nostaa bensiinin, dieselin ja muiden öljytuotteiden hintoja yhdysvaltalaisille kuluttajille.

Maailman maat kilpailevat öljyntoimituksista, jotka ovat laskeneet jyrkästi Iranin sulkiessa Hormuzinsalmen "vihamielisten maiden" tankkereilta, mukaan lukien suuret tuottajat, kuten Kuwait, Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Samaan aikaan Yhdysvaltain laivasto on asettanut saarron salmen kautta satamista poistuville iranilaisille aluksille, vaikka sen tehokkuudesta on edelleen keskustelua.

Televisioidussa puheessaan 1. huhtikuuta Trump totesi: "Maille, jotka eivät saa polttoainetta – joista monet kieltäytyivät osallistumasta operaatioon Iranin hallinnon kaatamiseksi, pakottaen meidät tekemään sen itse – minulla on ehdotus: Ensinnäkin, ostakaa öljynne Yhdysvalloista; meillä on sitä runsaasti."

Yhdysvallat on maailman suurin raakaöljyn tuottaja, ja se tuotti helmikuun loppuun mennessä 13,6 miljoonaa barrelia päivässä, kun taas Venäjä oli toisella sijalla 9,9 miljoonalla barrelilla päivässä. Yhdysvallat on myös suurin kuluttaja, jalostaen huhtikuun lopulla 21,1 miljoonaa barrelia päivässä valmiita öljytuotteita.

Tämä luku sisältää noin 2 miljoonaa tynnyriä päivässä nesteytettyä maakaasua, joka ei ole suoranaisesti osa perinteistä raakaöljynjalostusta. Tämän vähentäminen jättää noin 19,1 miljoonaa tynnyriä päivässä, kun kotimainen tuotanto on 13,6 miljoonaa tynnyriä päivässä. Tämä selittää Yhdysvaltojen jatkuvan riippuvuuden raakaöljyn tuonnista, jossa vaje täyttyy öljyn tuonnilla ja "jalostusvoitolla" – tuotemäärän kasvulla jalostusprosessin jälkeen.

Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EIA) arvioiden mukaan jalostusvoitto on noin 6,3 % jalostamojen kokonaissyötöstä eli noin 1,2 miljoonaa tynnyriä päivässä.

Vaikka osa Yhdysvaltain jalostamojen tuotteista, kuten bensiini, diesel ja lentopetroli, viedään ulkomaille, kotimainen kulutus on edelleen suurin segmentti. Strategisen öljyvarannon (SPR) päästöt tekivät Yhdysvalloista tilapäisesti raakaöljyn nettoviejän, mutta tämä johtui pääasiassa joidenkin näiden tarvikkeiden jälleenviennistä.

Nämä tarvikkeet eivät kuitenkaan ole rajattomat, ja SPR:n varastointitasoille on olemassa teknisiä ja oikeudellisia rajoituksia, mikä tarkoittaa, että tätä käytäntöä ei voida jatkaa loputtomiin.

Yhdysvaltain lait sallivat öljy-yhtiöiden myydä tuotteitaan vapaasti maailmanmarkkinoilla, mikä johtaa tankkerien siirtymiseen Yhdysvaltain satamiin kuljettamaan öljyä Aasiaan, missä hinnat voivat olla huomattavasti korkeammat. Tämä hintaero aiheuttaa lisäpainetta Yhdysvaltojen kotimaan hintoihin, mikä herättää poliittisia kysymyksiä siitä, pitäisikö vientiä rajoittaa sisäisen hintavakauden ylläpitämiseksi.

Tämä ongelma ulottuu öljyn ulkopuolelle; Yhdysvallat on myös maailman suurin nesteytetyn maakaasun (LNG) viejä, mikä luo samanlaisen vaikutuksen, jossa kotimaiset hinnat ovat sidottuja maailmanmarkkinoihin.

Energiamarkkinat ovat kohdanneet massiivisia häiriöitä Iranin sodan ja Hormuzinsalmen sulkemisen vuoksi, mikä on käynnistänyt maailmanlaajuisen kilpailun energian hankinnan turvaamiseksi. Jotkut maat, kuten Kiina ja Thaimaa, ovat turvautuneet varotoimenpiteisiin varastointiin. Tämä herättää kysymyksiä siitä, saattavatko muut maat, mukaan lukien Yhdysvallat, rajoittaa vientiä, jos kriisi jatkuu, erityisesti kasvavan taloudellisen paineen ja markkinoiden epävakauden keskellä.

Financial Times raportoi, että "kolme suurta" – General Motors, Ford ja Stellantis – paljastivat ensimmäisen neljänneksen tuloksissaan, että nousevat raaka-ainekustannukset tänä vuonna voivat aiheuttaa jopa 5 miljardin dollarin (noin 7,38 biljoonan wonin) lisätaakan.

Tämä nousu johtuu Hormuzinsalmen ympäristön jännitteiden kärjistymisestä Lähi-idän konfliktin seurausten keskellä, joka on häirinnyt maailmanlaajuisia merenkulku- ja toimitusketjuja ja nostanut keskeisten materiaalien, kuten alumiinin, muovien ja maalien, hintoja.

Alumiinin hinnat nousivat hypähdyksellä

Alumiinin hinta Lontoon metallipörssissä (LME) on noussut jopa 16 % sodan alkamisen jälkeen. Raportissa todettiin, että jos tämä nousu jatkuu, se voi nostaa jokaisen ajoneuvon valmistuskustannuksia 500–1 500 dollaria. Alumiini on autoteollisuuden perusmateriaali, jota käytetään laajasti alustoissa, moottoreissa ja ovissa.

Suora vaikutus yritysten voittoihin

Näiden paineiden vaikutukset näkyvät jo yritysten tuloksissa:

* General Motors odottaa liikevoittonsa laskevan jopa 2 miljardilla dollarilla tänä vuonna raaka-aineiden hintojen nousun vuoksi. Toimitusjohtaja Mary Barra totesi: "Kustannukset ovat nousseet sodan vuoksi, eikä ole selvää, kuinka kauan tämä tilanne kestää", ja lisäsi, että yhtiö yrittää vaimentaa shokkia leikkaamalla muita kuluja.

* Ford odottaa toimitusketjun kustannusten nousevan jopa 2 miljardilla dollarilla.

* Stellantis varoitti tulevasta noin miljardin euron taakasta.

Raaka-aineiden kokonaiskustannusten nousun arvioidaan olevan 5 miljardia dollaria, mikä on lähellä Yhdysvaltojen korkeiden tullien aiheuttamia tappioita (noin 6 miljardia dollaria).

Pitkittyneen kriisin riskit

Ensisijainen huolenaihe on mahdollinen pitkäaikainen kriisi. Vaikka kiinteähintaiset sopimukset toimittajien kanssa ovat auttaneet vaimentamaan osan lyhytaikaisesta shokista, pitkittynyt konflikti todennäköisesti näkyisi raaka-aineiden hintojen nousussa kokonaan tuotantokustannuksissa. Lisäksi toimittajien odotetaan yhä useammin pyrkivän neuvottelemaan hinnoista uudelleen.

Lisäpainetta energiasta ja hakkeista

Alumiinin lisäksi korkeat öljyn hinnat ja muovintuotannon raaka-aineen, naftan, pula ovat merkittäviä painetekijöitä. Hintapaineet kasvavat auton osille, kuten muoveille, renkaille ja sisustusmateriaaleille. Lisäksi puolijohdeyritysten keskittyessä tehokkaisiin tekoälysiruihin autosirujen sijaan muistien (DRAM) hinta nousee, mikä rasittaa kustannuksia entisestään.

Mahdolliset vaikutukset kuluttajiin

Alan tarkkailijat uskovat, että tämä kehitys johtaa lopulta korkeampiin autojen hintoihin kuluttajille. Asiantuntijat totesivat: "Jos sota jatkuu pitkään, hinnankorotukset ovat väistämättömiä", ja lisäsivät, että "jos yritykset nostavat hintoja samanaikaisesti, ne saattavat säilyttää markkinaosuutensa, mutta kuluttajien taakka kasvaa merkittävästi".