Kiinan presidentti Xi Jinpingin viime viikolla isännöimien diplomaattisten ja useiden huippukokousten keskellä Peking ja Moskova näyttivät tekevän merkittävän läpimurron julkistamalla sopimuksen kauan odotetun "Siperian voima-2" -kaasuputken rakentamisesta.

Venäläisen energiajätti Gazpromin toimitusjohtaja Aleksei Miller ilmoitti 2. syyskuuta allekirjoittaneensa oikeudellisesti sitovan yhteisymmärryspöytäkirjan. Tämä nousi otsikoihin ja viestitti, että Pekingin ja Moskovan suhteet syvenevät länsimaiden painostuksesta huolimatta.

Mutta RFE/RL:lle puhuneet energia-asiantuntijat ilmaisivat epäilyksensä hankkeen tulevaisuudesta ja huomauttivat, että keskeiset yksityiskohdat – kuten kaasun hinta, vientimäärät ja kuka vastaa rakennuskustannuksista – ovat edelleen ratkaisematta.

Columbian yliopiston globaalin energiapolitiikan keskuksen vanhempi tutkija Erica Downs sanoi: ”Oikeudellisesti sitova muistio ei ole toimitussopimus, eikä se siksi tarkoita, että hanke on saanut vihreää valoa. Se luo vaikutelman edistymisestä, mutta asia ei ole vielä varma.”

Pekingin viimeisin sopimus näytti olevan vain yksi askel käynnissä olevissa neuvotteluissa kunnianhimoisesta putkilinjasta, jonka tavoitteena on kuljettaa kaasua Venäjän Jamalin niemimaalta Pohjois-Kiinaan Itä-Mongolian kautta.

Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan vuonna 2022 ja sen menettäessä keskeisen eurooppalaisen energiamarkkinansa, Pekingin vaikutusvalta näissä neuvotteluissa on vain kasvanut. Kiina näyttää odottavan hetkeään nähdäkseen, tarjoaako Kreml houkuttelevia myönnytyksiä hinnoista ja määristä sekä siitä, miten hanke sopii sen monimutkaiseen kilpailuun Yhdysvaltojen kanssa.

Downs lisäsi: ”Kiina yksinkertaisesti lykkää päätöstä myöhempään ajankohtaan nähdäkseen, tarvitseeko se todella tätä putkilinjaa. Jos Peking varmistaa alhaiset hinnat ja joustavuuden toimitusmäärissä, hanke voisi olla houkutteleva vakuutus. Jos ei, sillä on vaihtoehtoja.”

Tarvitseeko Kiina "Siperian voimaa-2"?

Moskovan tarve on selvä: 2 600 kilometriä pitkä putki korvaisi osan sodan jälkeen menettämistään Euroopan markkinoista. Kiinalle vaihtoehtoja on kuitenkin runsaasti.

Neuvottelujen pitkittyessä vuosia Peking pyrki hajauttamaan kaasun tuontia välttääkseen riippuvuutta yhdestä toimittajasta. Venäjä on jo Kiinan suurin putkikaasun toimittaja "Power of Siberia-1" -linjan kautta, joka otettiin käyttöön vuonna 2019 400 miljardin dollarin 30-vuotisella sopimuksella. Venäjästä on myös tullut Kiinan kolmanneksi suurin nesteytetyn maakaasun (LNG) toimittaja Australian ja Qatarin jälkeen.

Samaan aikaan Peking on vähentänyt tuontiriippuvuutta lisäämällä kotimaista öljyn ja kaasun tuotantoa ja laajentamalla merkittävästi uusiutuvia energialähteitä, ja kiinalaisista yrityksistä on tullut maailman johtavia aurinkoenergian ja sähköajoneuvojen toimittajia.

Tämän seurauksena tuontikaasun kysyntä on laskenut ja sen odotetaan laskevan edelleen seuraavan vuosikymmenen aikana, mikä vähentäisi "Siperian voima-2" -hankkeen tarvetta, sillä se voisi kuljettaa 50 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Peking voisi sen sijaan luottaa nykyisten Venäjän-putkistojen vaatimattomiin kapasiteetin lisäyksiin – kuten Miller myös ilmoitti Pekingissä – uuden linjan rakentamisen sijaan.

Joseph Webster, Atlantic Councilin vanhempi tutkija, kertoi RFE/RL:lle: ”Parhaassakin tapauksessa projekti ei käynnisty ennen vuotta 2030. Se tarkoittaa viittä vuotta lisää teknologista kehitystä uusiutuvien energialähteiden ja akkujen alalla, mikä vähentää entisestään putkilinjan tarvetta.”

Epävarmuutta lisää se, että Peking ei ole vielä vahvistanut Millerin ilmoitusta, ja Kiinan valtionmedia on pysynyt pitkälti hiljaa ja ainoastaan toistanut venäläisiä ja kansainvälisiä raportteja. Xin tavattua Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Mongolian presidentin Ukhnaagiin Khurelsukhin Pekingissä Kiinan media lainasi vain Xin kehotusta keskittyä "fyysiseen yhteyteen" kolmen maan välillä.

Mikä voisi tehdä projektista totta?

Pennsylvanian yliopiston tutkija ja Center for European Policy Analysis (CEPA) -keskuksen jäsen Benjamin Schmitt väitti hankkeen kaupallisen logiikan olevan heikkoa ja kutsui Millerin huomautuksia vain Kremlin "teatteriksi", jolla osoitetaan tiivistä yhteistyötä Pekingin kanssa.

”Peking ei tarvitse tätä putkilinjaa, mutta se ei myöskään näe syytä vastustaa sitä julkisesti”, Schmitt sanoi.

Kaksi tekijää voisi kuitenkin muuttaa tilannetta: merkittävät Venäjän myönnytykset hinnoittelussa ja määrissä tai Kiinan muuttuvat geopoliittiset olosuhteet.

Hinnoittelusta Miller sanoi, että kaasu olisi halvempaa kuin mitä Gazprom veloittaa eurooppalaisilta ostajilta putken reitin ja etäisyyden vuoksi, mutta ei antanut yksityiskohtia. Raporttien mukaan Kiina on vaatinut hintoja, jotka ovat lähellä Venäjän voimakkaasti subventoimaa kotimaista tasoa, ja haluaa sitoutua ostamaan vain puolet putken kapasiteetista (25 miljardia kuutiometriä vuodessa) tavanomaisen 80 prosentin sijaan, joka on tällaisille hankkeille tyypillinen.

Alhaisten hintojen ja joustavien sitoumusten ansiosta putkilinjasta voisi tulla houkutteleva energiaturvallisuustoimenpide – erityisesti uusien jännitteiden keskellä Hormuzinsalmessa, joka on tärkeä Kiinan nesteytetyn maakaasun toimitusten pullonkaula, ja syvenevän kauppasodan Yhdysvaltojen, maailman suurimman nesteytetyn maakaasun toimittajan, kanssa.

Kiina on jo keskeyttänyt Yhdysvaltojen nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin helmikuusta lähtien, ja halvan venäläisen kaasun saatavuus vahvistaa sen asemia LNG-sopimusten uudelleenneuvotteluissa, joista monet päättyvät 2030-luvulla.

Toistaiseksi Pekingin ja Moskovan on kuitenkin ensin voitettava pitkään jatkunut umpikuja, joka on pysäyttänyt ”Siperian voima-2” -hankkeen.

”Tähän mennessä olemme nähneet vain poliittista viestittelyä, emme todellista projektia”, Schmitt päätti.

Kullan (XAU/USD) hinta nousi maanantaina uuteen ennätykseen 3 685 dollariin unssilta, ylittäen aiemman 3 674 dollarin huippunsa ja lähestyen 3 700 dollarin rajaa markkinoiden odottaessa tällä viikolla tehtävää Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikkapäätöstä.

Jalometalli jatkaa nousuaan, kun kauppiaat hinnoittelevat lähes varman koronlaskun syyskuun kokouksessa. CME FedWatch -työkalu näyttää 95 %:n todennäköisyyden 25 peruspisteen leikkaukselle, kun taas suuremman 50 peruspisteen leikkauksen todennäköisyys on vain 5 %.

Kullan tekninen katsaus:

Kullan hinta näyttää olevan valmis testaamaan 3 700 dollarin tasoa lähitulevaisuudessa, vaikka tuleva kehitys riippuukin Fedin kokouksen tuloksista. Jos päätökseen liittyy maltillinen ohjeistus, hinnat voivat rikkoa tämän tason ja tasoittaa tietä kohti 3 750 ja 3 800 dollaria. Jos Fed kuitenkin ottaa käyttöön jyrkän linjan, voittojen kotiuttaminen voi alkaa ja painaa kullan hintaa alaspäin.

Yhdysvaltain osakeindeksit nousivat maanantaina sijoittajien seuratessa tarkasti tulevaa keskuspankin kokousta.

Wall Street sai tukea Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Truth Social -ohjelmassa esittämistä kommenteista. Trump sanoi neuvottelujen kiinalaisten kanssa sujuvan hyvin ja totesi, että Pekingin kanssa oli päästy sopimukseen TikTokista.

Fedin kokous alkaa tiistaina ja päättyy keskiviikkona, ja siinä odotetaan yleisesti 25 peruspisteen ohjauskoron laskua Trumpin painostuksen vauhdittaessa lainakomenojen alentamista.

CME FedWatch -työkalun mukaan markkinat hinnoittelevat 99,6 prosentin todennäköisyydeksi 25 peruspisteen koronlaskua, kun taas korkojen pitäminen ennallaan on vain 0,4 prosentin todennäköisyys.

Kaupankäynnissä Dow Jones Industrial Average pysyi muuttumattomana 45 832 pisteessä klo 16.39 GMT, kun taas laajempi S&P 500 -indeksi nousi 0,5 % (31 pistettä) 6 615 pisteeseen. Nasdaq Composite nousi 0,8 % (188 pistettä) 22 328 pisteeseen.

Palladiumin hinta laski maanantain kaupankäynnin aikana huolimatta heikommasta Yhdysvaltain dollarista useimpiin päävaluuttoihin nähden, kun uudelleen kasvaneet huolet kysynnästä pitivät teollisuusmetallin paineen alla.

Tämä tapahtuu samaan aikaan kun Kiinasta julkaistaan jatkuvasti heikkoja talouslukuja. Elokuun luvut osoittivat, että teollisuustuotanto, vähittäismyynti ja kiinteät investoinnit kasvoivat odotettua vähemmän. Myös työttömyysaste nousi odottamatta 5,3 prosenttiin.

Nämä luvut seurasivat viime viikon pehmeitä inflaatiolukuja, jotka vahvistivat maailman toiseksi suurimman talouden jatkuvia disinflaatiopaineita ja lisäsivät huolta Kiinan kysynnästä.

Erikseen meneillään oleva Venäjän ja Ukrainan välinen sota varjostaa edelleen markkinoita, erityisesti metallien, koska Moskova on yksi maailman suurimmista palladiumin tuottajista.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump myönsi maanantaina, että Venäjän ja Ukrainan välisen sodan pysäyttäminen on vaikeaa nykyisissä olosuhteissa, ja totesi olevansa pettynyt presidentti Vladimir Putiniin.

Dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi laski 0,2 % 97,4 pisteeseen kello 16.03 GMT mennessä käytyään aiemmin korkeimmillaan 97,7 ja alimmillaan 97,3 pisteessä.

Samaan aikaan kryptomarkkinat odottavat myös Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) päätöstä tällä viikolla. CME FedWatchin tietojen mukaan markkinat arvioivat 99,6 prosentin todennäköisyydeksi 25 peruspisteen koronlaskua, kun taas korkojen pitäminen ennallaan on vain 0,4 prosentin todennäköisyydellä.

Kauppiaat ovat kuitenkin edelleen varovaisia rahapolitiikan keventämisen pitkän aikavälin näkymien suhteen, varsinkin kun Fed on toistuvasti varoittanut jatkuvista inflaatioriskeistä. Pääjohtaja Jerome Powell ei ole vielä sitoutunut selkeään keventämisen tiehen, vaikka Valkoinen talo painostaa korkoja laskemaan.

Joulukuun toimituksen palladiumfutuurit laskivat 3,2 % 1 210,5 dollariin unssilta klo 16.04 GMT mennessä.