Kullan hinta nousi keskiviikkona hieman plussalle toivuttuaan aiemmista tappioista jalometallin huonoimman neljännesvuosituloksen 13 vuoteen kesäkuussa päättyneen kolmen kuukauden jakson aikana.

Keltainen metalli aloitti vuoden 2026 toisen puoliskon paineen alla, ennen kuin nousi jälleen jonkin verran iltapäivän kaupankäynnissä. Kullan futuurihinta kävi viimeksi hieman nollan yläpuolella 4 041,30 dollarissa unssilta, kun taas spot-kullan hinta nousi 0,49 % 4 025,89 dollariin unssilta.

Kullan hinta on laskenut jyrkästi sijoittajien omaksuttua varovaisemman näkemyksen tuottamattomasta omaisuuserästä odotusten keskellä, että korot pysyisivät korkeina pidempään, saavutettuaan ennätyskoron 5 586,20 dollaria 29. tammikuuta.

Kullan hinta laski lähes 16 % 30. kesäkuuta päättyneen kolmen kuukauden jakson aikana, mikä on sen huonoin neljännesvuosisuoritus sitten vuoden 2013 toisen neljänneksen. Metallin hinta on myös laskenut 7,76 % vuoden alusta.

Vahva Yhdysvaltain talous ja dollari painavat kultaa

UBS:n hyödykeanalyytikko Giovanni Staunovo sanoi, että kullan perinteinen turvasatama on viime aikoina joutunut paineen alle odotettua vahvempien Yhdysvaltojen talouslukujen, nousevien reaalituottojen, vahvistuneen Yhdysvaltain dollarin ja muuttuvien markkinaodotusten vuoksi kohti vähemmän sopeuttavaa keskuspankin rahapolitiikkaa.

”Viimeaikainen hintakehitys heijastaa jyrkkää nousua, jota seurasi konsolidaatiovaihe, jota olemme nähneet aiempien geopoliittisten kriisien aikana”, Staunovo kertoi CNBC:lle sähköpostitse. ”Kullan arvostus kuitenkin alkoi tällä kaudella jo korkeilla arvostuksilla ja Yhdysvaltain keskuspankin politiikkaa koskevilla tukevilla odotuksilla, mikä tekee siitä tässä vaiheessa herkemmän makrotaloudellisille tekijöille.”

Laskusta huolimatta kullalla on edelleen tärkeä rooli sijoittajien salkuissa, erityisesti kun perinteiset korrelaatiot omaisuusluokkien välillä ovat Amundi Investment Instituten mukaan menettäneet luotettavuuttaan.

Keskuspankkien kysynnän odotetaan pysyvän tukevana

Amundi Investment Institute totesi puolivuotiskatsauksessaan, että haastavampi rahapoliittinen ympäristö, kasvava julkinen velka ja keskuspankkien pyrkimykset hajauttaa valuuttavarantojaan pois dollarimääräisistä omaisuuseristä tukevat edelleen kullan ja muiden jalometallien kysyntää vuoden jälkipuoliskolla.

Amundi Investment Instituten johtaja Monica Defend sanoi: ”Sijoittajat kohtaavat maailman, jossa keskuspankin riippumattomuutta koetellaan, inflaatiosta tulee epävakaampaa ja keskittymisriskit kasvavat.”

Hän lisäsi: ”Parhaiden salkkujen tässä uudessa ympäristössä on kyettävä kestämään erilaisia skenaarioita. Ne tarvitsevat hajautusta valuuttojen välillä, altistumista reaaliomaisuudelle ja kullalle sekä kurinalaista osallistumista osakesektoreihin ja pitkän aikavälin rakenteellisiin teemoihin.”

Maailman kultaneuvoston (World Gold Council) viimeisin vuosittainen keskuspankkien kultavarantoja koskeva tutkimus osoitti, että yhä useammat keskuspankit maailmanlaajuisesti aikovat lisätä kultavarantojaan ensi vuoden aikana.

”Uskomme, että keskuspankkien kullan kysyntä, jatkuva hajauttaminen pois Yhdysvaltain dollarista ja huolet globaalista velkatasosta ovat edelleen tärkeitä rakenteellisia tukitekijöitä”, Staunovo sanoi.

"Vaikka lyhyen aikavälin ympäristö näyttää siirtyvän konsolidaatiovaiheeseen, sijoittajien positionointi ei näytä liian ahtaalta, ja pysymme konstruktiivisina kullan suhteen seuraavien 12 kuukauden aikana."

Washingtonin ja Teheranin ollessa edelleen erimielisiä siitä, voivatko kansainväliset tarkastajat varmistaa Iranin ydinsulkusitoumusten noudattamisen, entiset virkamiehet sanovat, että kohteelle pääsyn laajuus, laajuus ja taso ovat ratkaisevan tärkeitä tulevan valvontaprosessin onnistumiselle.

Järjestelyjen yksityiskohtia ei ole vielä määritelty, vaikka Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtaja Rafael Grossi sanoi, että YK:n valvontaelin työskentelee pian määrittääkseen tarkastusten "milloin, miten ja missä".

Asiantuntijoiden mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö virasto olisi jo laatinut prioriteettilistaa mahdollisille tuleville tarkastuksille.

Laura Rockwood, IAEA:n entinen neuvottelija Iranin ydinohjelmassa, kertoi Radio Free Europe/Radio Libertylle: ”Heillä on melkein varmasti suunnitelma siitä, mitä he tekevät palattuaan, mitkä ovat prioriteetit ja minne he haluavat mennä ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi.”

Rockwood, joka osallistui korkean tason neuvotteluihin Iranista 28 vuotta kestäneen uransa aikana IAEA:ssa ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 2013, lisäsi: ”Avainasia on selvittää tarkalleen, missä rikastettu uraani on. Lyön vetoa, että heillä on suunnitelma valmiina sitä päivää varten, jolloin heidän on palattava.”

Uraanin sekoittaminen alas voisi avata uusia kiistoja

Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut Iranin suostuvan korkeimman tason ydinasetarkastuksiin, Teheran vakuuttaa, ettei se aio sallia tällaisia tarkastuksia.

Yhdysvaltojen ja Iranin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan artiklassa 8 todetaan, että molemmat osapuolet sopivat "vähimmäismenetelmästä", jonka mukaisesti Iranin erittäin rikastettu uraanivarastot "sekoitetaan paikan päällä IAEA:n valvonnassa".

Mutta tämän vaiheen toteuttamisen yksityiskohdat voisivat itsessään aiheuttaa erimielisyyksiä.

Matthew Sharp, joka toimi Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusneuvoston Iranin ydinasioista vastaavana johtajana vuosina 2021–2022, kertoi Radio Free Europe/Radio Libertylle: ”Jos IAEA:n tarkastajat pystyvät mittaamaan ja karakterisoimaan sekä korkeasti että matalasti rikastetun aineen ennen sen sekoittamista, yksinkertaiset laskelmat antavat hyvän käsityksen lopputuotteesta. Sitten he haluaisivat tehdä mittauksia tuotteen varmistamiseksi ja sinetöidä sen tulevaa kirjanpitoa varten.”

Sharp, joka on nykyään MIT:n kansainvälisten tutkimusten keskus ydinasioista vastaava vanhempi tutkija, lisäsi: ”Mutta jos Iran suorittaa itse alassekoitusprosessin ja esittelee tuotteen sitten tarkastajille, olisi erittäin vaikea tietää, kuinka paljon erittäin rikastettua uraania Iranilla oli aluksi. Se voisi aiheuttaa epävarmuutta siitä, onko kaikki 60-prosenttisesti rikastettu uraani tai muu rikastettu materiaali todella alassekoitettu vai jäikö osa siitä tietämättömyytemme ulkopuolelle.”

Iranin noin 450 kilogramman erittäin rikastetun uraanin sijainti on edelleen epäselvä. Yhdysvaltojen ja Israelin ilmaiskujen jälkeen varasto saattaa olla hautautunut raunioiden alle vuoren alla olevaan linnoitettuun laitokseen, tai Iranin viranomaiset ovat saattaneet siirtää osan tai koko varaston muualle piilottaakseen sen.

Mutta jos materiaali onnistutaan paikantamaan ja rikastamaan rikastamattomaksi, seuraava askel olisi estää Irania rikastamasta sitä uudelleen myöhemmin.

Rikastuksen seuranta on vaikein testi

Pöytäkirjassa todetaan, että molemmat osapuolet sopivat "keskustelevansa rikastuskysymyksestä ja muista sovituista Iranin islamilaisen tasavallan ydintarpeisiin liittyvistä asiaankuuluvista kysymyksistä lopullisessa sopimuksessa sovittavan tyydyttävän kehyksen pohjalta".

Asiantuntijat kertoivat Radio Free Europe/Radio Libertylle, että tällaisen sitoumuksen varmistamiseen olisi osallistuttava IAEA:n kanssa.

Asevalvontayhdistyksen (Arms Control Association) ydinsulkupolitiikan johtaja Kelsey Davenport sanoi: ”Uraanin rikastamisen keskeyttäminen on suhteellisen merkityksetöntä, jos sitä ei voida varmistaa ja jos IAEA:lla ei ole tarvittavaa pääsyä varmistaakseen, ettei muualla maassa harjoiteta salaista rikastukseen liittyvää ydintoimintaa.”

Hän lisäsi: ”Pääsyoikeuksien taso, tiedon toimittaminen IAEA:lle ja se, kuinka nopeasti Iran noudattaa viraston pyyntöjä saada pääsy tietoihin, ovat kaikki erittäin tärkeitä.”

Davenportin mukaan kun rikastusasteet lasketaan alle 5 prosenttiin, materiaalin kuljettaminen ulkomaille on turvallisempaa ja sitä voidaan varastoida kansainväliseen polttoainepankkiin Kazakstanissa.

Ajatus sekoitettua uraania poistettaessa Iranista näyttää herättäneen kiinnostusta Yhdysvaltain virkamiesten keskuudessa. Äskettäisessä taustapuhelussa toimittajien kanssa eräs virkamies sanoi, että laimennus Iranissa edustaa "minimiä", ja lisäsi: "Pyrimme saamaan aikaan enemmän kuin sen."

Korkea-arvoinen yhdysvaltalainen virkamies sanoi, että Washington luottaisi vahvasti IAEA:han ja Yhdysvaltojen teknisiin tiimeihin toteutuksen tarkistamisessa. ”Emme ole sitoutuneet luottamustoimintaan”, virkamies sanoi.

IAEA on aiemmin varmistanut, että Iran noudattaa ydinsulkusopimuksen, jonka Teheran ratifioi vuonna 1970, sekä vuoden 2015 yhteisen kattavan toimintasuunnitelman sitoumuksiaan.

Menneisyyden opetukset muokkaavat tulevaa seurantaa

Asiantuntijoiden mukaan aiemmista kokemuksista on opittu paljon, mikä korostaa IAEA:n lisäpöytäkirjan merkitystä, sillä se tarjoaa laajemmat todentamis- ja seurantatyökalut.

Rockwood, joka on nykyään Wienin aseidenriisunnan ja -sulun keskuksen vanhempi tutkija ja pöytäkirjan päälaatija, sanoi: ”Lisäpöytäkirjan nojalla saimme pääsyn koko ydinpolttoainekiertoon, mukaan lukien sentrifugien tuotantoon, liittyviin tietoihin ja paikkoihin sen sijaan, että toimintamme olisi rutiininomaisesti rajoitettu ydinmateriaaleihin ja -laitoksiin.”

Hän lisäsi: ”Jos tiedätte karkeasti, kuinka monta sentrifugia he voivat valmistaa, niin silloin haluatte tietää, missä he ovat, ja voimme pyytää tällaista pääsyä lisäpöytäkirjan nojalla.”

Iran allekirjoitti lisäpöytäkirjan vuonna 2003, mutta ei koskaan lähettänyt IAEA:lle virallista kirjettä, jota sen voimaansaattamiseksi vaadittiin.

Teheran sovelsi määräyksiään väliaikaisesti vuosina 2003–2006 ja uudelleen jonkin aikaa JCPOA:n täytäntöönpanon aikana. Rockwood kuitenkin huomautti, että tuona aikana "oli monia merkkejä Iranin noudattamatta jättämisestä".

Hän sanoi, että tilanne voi jatkua ja aiheuttaa lisäongelmia.

Iran on keskeyttänyt IAEA:n pääsyn kohteisiin, joihin Yhdysvallat ja Israel iskivät Iranin ydinlaitoksiin viime vuoden kesäkuussa. Tämä häiritsi Rockwoodin "tiedon jatkuvuutta", mikä tarkoittaa, että virasto menetti kyvyn seurata, mitä Iranilla on hallussaan ja missä nämä materiaalit sijaitsevat.

Vahinkojen laajuus on myös epäselvä, mikä voi entisestään vaikeuttaa pääsyä kohteille, ja joissakin paikoissa voi olla myös räjähtämättömiä ammuksia.

”Epävarmuutta tulee olemaan, ja epävarmuutta tulee luultavasti olemaan enemmän kuin ennen. Itse asiassa odotan näin käyvän”, Rockwood sanoi. ”Kyllä, se on äärimmäisen vaikea tehtävä.”

Wall Streetin tärkeimmät indeksit avautuivat keskiviikkona laskussa, kun Yhdysvaltojen ja Iranin väliset uudet jännitteet asettivat epäilyksiä Lähi-idän rauhannäkymistä, mikä sai sijoittajat omaksumaan varovaisen kannan vuoden 2026 toisen puoliskon alussa.

Dow Jones -indeksi laski avauskellon aikaan 88 pistettä eli 0,17 prosenttia 52 231,18 pisteeseen.

Myös S&P 500 -indeksi laski 20,5 pistettä eli 0,27 prosenttia kaupankäynnin alussa 7 478,84 pisteeseen.

Samaan aikaan Nasdaq Composite -indeksi laski avaushetkellä 174,2 pistettä eli 0,66 prosenttia 26 039,507 pisteeseen.

Kuparin hinnan jyrkkä nousu ennätystasolle on saanut yhä useammat maailmanlaajuiset yritykset korvaamaan metallin alumiinilla monissa teollisissa sovelluksissa.

Sen lisäksi, että alumiini on huomattavasti halvempaa kuin kupari, se on myös kevyempää, mikä tekee siitä tehokkaamman vaihtoehdon monille teollisuudenaloille, kuten autoteollisuudelle, sähköajoneuvoille, voimakaapeleille ja ilmastointijärjestelmille.

Alan lähteet kertoivat Reutersille, että nykyinen noin 4,2-kertainen kuparin ja alumiinin hintasuhde on tehnyt korvaavista materiaaleista yhä houkuttelevampia taloudellisesta näkökulmasta.

Vertailun vuoksi alumiini maksaa noin neljänneksen kuparin hinnasta, mutta sen sähkönjohtavuus on noin 61 % kuparin sähkönjohtavuudesta.

Materiaalien vaihtaminen ei kuitenkaan ole välitön prosessi. Yritysten on arvioitava tuotantolinjojen muokkaamisen, komponenttien uudelleensuunnittelun ja tuotantolaitoksiin investoimisen kustannuksia ennen kuparin korvaamista alumiinilla.

Sähköautot vauhdittavat alumiinin käyttöönottoa

Autoteollisuudessa alumiinin käyttö on laajentunut sähköajoneuvojen tuotannon kasvun myötä. Valmistuskustannusten alentamisen lisäksi alumiinin pienempi paino – noin 3,3 kertaa kevyempi kuin kupari – auttaa parantamaan energiatehokkuutta ja pidentämään ajoneuvojen ajomatkaa.

Ferrari on yksi valmistajista, jotka alkoivat käyttää alumiinijohtoja 296-mallissaan viime vuonna.

Ferrari kertoi Reutersille: ”Kaapelin poikkileikkauspinta-alan pienentämisen lisäksi tämä ratkaisu tuo 15–20 prosentin painosäästöt koko johtosarjalle.”

BMW on myös käyttänyt alumiinijohtimia vuodesta 2011 lähtien kompaktien ajoneuvojensa mallistossa ja laajentanut myöhemmin teknologiaa sekä matala- että korkeajännitteisiin sähköjärjestelmiin uusimman sukupolven sähköajoneuvoissaan.

Useat kiinalaiset sähköautovalmistajat, kuten Avatr, XPeng ja Xiaomi, ovat kertoman mukaan ottaneet käyttöön alumiinijohdotuksen osana pyrkimyksiään vähentää kustannuksia ja ajoneuvojen painoa.

Toyota ilmoitti jatkavansa alumiinin arviointia kuparin vaihtoehtona käyttötarkoituksen vaatimuksista riippuen, mutta tällä hetkellä sillä ei ole suunnitelmia korvata kokonaisia ajoneuvojen johdotusjärjestelmiä.

Virtakaapelit ja ilmastointi siirtyvät alumiiniin

Autoteollisuuden ulkopuolella siirtyminen kuparista alumiiniin on tullut yhä näkyvämmäksi voimakaapelisektorilla.

Globaali kaapelivalmistaja Nexans arvioi, että suunnitellut maailmanlaajuiset investoinnit sähköverkkoihin, jotka voivat nousta lähes 10 biljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, tukevat edelleen alumiinin kysyntää.

Yhtiö sanoi, että kupari pysyy ensisijaisena materiaalina erittäin teknisissä sovelluksissa, mutta alumiinin odotetaan saavan suuremman osan sähköverkon laajennushankkeista alhaisempien kustannustensa ja paremman saatavuutensa ansiosta.

Maailman suurin kaapelivalmistaja Prysmian on myös raportoinut asiakkaidensa alumiinin käytön kasvusta viime vuosina. Alumiinipohjaiset materiaalit muodostavat nyt noin 40 % yrityksen käyttämistä kaapelimateriaaleista, mikä on enemmän kuin viisi vuotta sitten.

”Verkon vikasietoisuuden ja datakeskusten odotetaan kasvavan voimakkaasti molemmilla sektoreilla”, Prysmian sanoi.

Sama trendi on havaittavissa myös sähköyhtiöiden keskuudessa. Australian valtion omistama sähkönjakeluyhtiö Energy Queensland on korvannut kuparijohtimia alumiinijohtimilla koko verkossaan jo vuosia.

”Alumiini on kustannustehokkaampaa, tarjoaa lähes saman kestävyyden, on kevyempää ja sillä voidaan asentaa pidempiä matkoja sähkölinjoja”, yrityksen tiedottaja Emma Oliveri sanoi.

Ilmastointialalla japanilainen valmistaja Daikin Industries on myös esittänyt kustannussäästöstrategian, joka keskittyy kuparin korvaamiseen alumiinilla.

Yhtiö kirjoitti vuoden 2025 vuosikertomuksessaan: ”Kustannussäästöjen maksimointi siirtymällä kuparista alumiiniin.”

Samankaltaisia aloitteita ovat ottaneet käyttöön Lennox International ja Carrier Global, jotka molemmat ovat kehittäneet alumiinikäämiteknologiaa ilmastointijärjestelmiin ja lämpöpumppuihin.

Tuotteen painon vähentämisen lisäksi alumiinin sanotaan myös parantavan korroosionkestävyyttä, erityisesti rannikkoympäristöissä.