Kullan hinta laski torstaina, kun taas hopean hinta laski yli 11 %, kun keinottelijat siirtyivät kotiuttamaan voittoja kahden päivän nousun jälkeen. Vahvempi dollari ja geopoliittisten jännitteiden lieventyminen lisäsivät painetta jalometalleille turvasatamakohteina.

Spot-kullan hinta laski 2 % 4 864,36 dollariin unssilta klo 09.20 GMT mennessä, kun se oli aiemmin laskenut yli 3 % istunnossa. Myös Yhdysvaltain huhtikuun kultafutuurit laskivat 1,3 % 4 855,80 dollariin unssilta.

Hopean spot-hinta laski 11,3 % 78,13 dollariin unssilta, kun se oli aiemmin kaupankäynnin aikana laskenut noin 17 %.

Julius Baerin analyytikko Carsten Menke sanoi: ”Tämä on viime perjantaista lähtien nähdyn volatiliteetin viivästynyt vaikutus. Markkinat eivät ole vielä saavuttaneet tasapainopistettä, minkä vuoksi näemme uuden myyntiaallon kahden viime päivän elpymisen jälkeen.”

Hän lisäsi, että volatiliteetti todennäköisesti jatkuu lyhyellä aikavälillä.

Jalometallien hinnat ovat nousseet jyrkästi viime kaupankäyntipäivinä, ja kullan ja hopean hinnat kirjasivat viime perjantaina suurimmat laskunsa vuosikymmeniin saavutettuaan ennätyskorkeat arvot aiemmin samalla viikolla.

Kullan hinta laski maanantaina 4 403,24 dollariin, kun taas hopean hinta laski kuukauden alimmalle tasolleen 71,32 dollariin sen jälkeen, kun entinen keskuspankin pääjohtaja Kevin Warsh nimitettiin Yhdysvaltain keskuspankin johtoon. Tämä hälvensi pelkoja liian löysästä rahapolitiikasta ja tuki dollaria.

Yhdysvaltojen ja Iranin välisten jännitteiden kiristymisestä heränneet huolet kuitenkin tiistaina pakottivat sijoittajat takaisin turvasatamakohteisiin, mikä on nostanut metallien hintoja kahden viime kaupankäyntipäivän aikana.

Saxo Bankin hyödykestrategian johtaja Ole Hansen sanoi: ”Kiinan futuurimarkkinoilla ja CME:ssä nähtiin voimakasta myyntiä sen jälkeen, kun hopea ei onnistunut rikkomaan 90,50 dollarin vastustasoa.”

Hän lisäsi, että heikko kiinalainen kysyntä ennen kiinalaisen uudenvuoden lomaa sekä raportit kiinalaisen sijoittajan suurista lyhyistä positioista heikensivät markkinoiden mielialaa.

Dollari nousi torstaina kahden viikon korkeimmalle tasolleen, mikä lisäsi painetta laajemmille markkinoille, kun maailmanlaajuiset osakkeet ja hyödykkeet – raakaöljystä kupariin – laskivat geopoliittisten jännitteiden lievittyessä.

Muissa metalleissa platinan spot-hinta laski 6,5 % 2 082,76 dollariin unssilta, kun se oli saavuttanut ennätyksellisen 2 918,80 dollarin hinnan 26. tammikuuta. Myös palladiumin hinta laski 3,5 % 1 711,69 dollariin unssilta.

Euro heikkeni torstaina Euroopan kaupankäynnissä suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin. Euron arvo laski toista peräkkäistä päivää Yhdysvaltain dollaria vastaan ja lähestyi kahden viikon alimmalle tasoaan, kun Euroopan keskuspankin päättäjiin kohdistuvat inflaatiopaineet helpottivat odotuksia ainakin yhdestä koronlaskusta Euroopassa tänä vuonna.

Euroopan keskuspankin on määrä päättää tänään ensimmäinen rahapolitiikkakokouksensa vuonna 2026, ja odotukset viittaavat korkojen pitämiseen ennallaan viidennen peräkkäisen kokouksen ajan. Tulevan lausunnon odotetaan antavan lisää signaaleja ja selvennyksiä korkojen tulevasta kehityksestä tänä vuonna.

Hintakatsaus

• Euron vaihtokurssi tänään: Euro laski dollaria vastaan 0,2 % 1,1783 dollariin avaushinnasta 1,1807 dollaria ja saavutti kaupankäyntipäivän korkeimman arvon 1,1808 dollarissa.

• Euro päätti keskiviikon 0,1 % laskussa dollaria vastaan ja palasi edellisenä päivänä pysähtyneisiin laskuihinsa osana kahden viikon pohjalukemistaan 1,1776 dollarissa.

Inflaatio Euroopassa

Eilen julkaistut viralliset tiedot osoittivat ydininflaation jatkuvan laskun Euroopassa, mikä korosti Euroopan keskuspankin päättäjiin kohdistuvien inflaatiopaineiden vähenemistä.

Kuluttajahintaindeksi nousi tammikuussa 1,7 % vuodentakaisesta, mikä on hitain vauhti sitten syyskuun 2024. Nousu oli linjassa markkinoiden 1,7 %:n odotusten kanssa joulukuun 1,9 %:n nousun jälkeen.

Ydinkuluttajahintaindeksi nousi tammikuussa 2,2 %, mikä on hitain vauhti lokakuun 2021 jälkeen ja alle markkinoiden 2,3 %:n odotusten joulukuun 2,3 %:n jälkeen.

Euroopan korot

• Yllä olevien tietojen jälkeen Euroopan keskuspankin maaliskuussa tekemän 25 peruspisteen koronlaskun rahamarkkinahinnoittelu nousi 25 prosentista 35 prosenttiin.

• Kauppiaat muuttivat odotuksiaan Euroopan korkojen pitämisestä muuttumattomina koko vuoden ajan ainakin yhteen 25 peruspisteen korkoleikkaukseen.

Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki päättää tänään ensimmäisen vuoden 2026 säännöllisen rahapolitiikan kokouksensa, ja odotukset korkojen pysymisestä ennallaan ovat vakaat. Liitteenä olevan lausunnon odotetaan tarjoavan lisäohjeita tulevasta korkokehityksestä vuoden aikana.

Odotukset Euroopan ohjauskorkojen pitämisestä muuttumattomina 2,15 prosentissa, joka on alin taso sitten lokakuun 2022, ovat tällä hetkellä vakaat viidennen peräkkäisen kokouksen ajan.

EKP:n korkopäätös ja rahapolitiikkaa koskeva lausunto julkaistaan klo 13.15 Suomen aikaa, ja sen jälkeen EKP:n pääjohtaja Christine Lagarden lehdistötilaisuus pidetään klo 13.45 Suomen aikaa.

Euron näkymät

Odotamme, että jos Euroopan keskuspankin kommentit ovat vähemmän jyrkkiä kuin markkinat ennakoivat, odotukset korkojen laskuista tänä vuonna kasvavat, mikä johtaa lisäpaineeseen euron valuuttakurssiin suhteessa globaalien valuuttojen koriin.

Japanin jeni heikkeni torstaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin. Se jatkoi tappioitaan Yhdysvaltain dollaria vastaan viidentenä peräkkäisenä päivänä ja saavutti alimman tasonsa kahteen viikkoon. Kasvavat spekulaatiot Japanin tulevana viikonloppuna pidettävien vaalien tuloksesta ovat painostaneet jeniä.

Tokion viimeisimpien mielipidemittausten mukaan pääministeri Sanae Takaichin johtama hallituskoalitio on vahvasti johdossa edustajainhuoneen hallinnan varmistamisessa, mikä antaisi uudelle hallitukselle vihreää valoa elvytyssuunnitelmien toteuttamiselle talouden elvyttämiseksi.

Hintakatsaus

• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Dollari nousi jeniä vastaan 0,1 % 156,98 jeniin, mikä on korkein taso sitten 23. tammikuuta. Avaustaso oli 156,81 jeniä, ja kaupankäyntipäivän alin taso oli 156,68 jeniä.

• Jeni laski keskiviikkona 0,7 % dollaria vastaan. Kyseessä oli neljäs peräkkäinen päivittäinen laskunsa vaaleihin liittyvien spekulaatioiden vuoksi.

Japanin vaalit

Maailmanmarkkinat kääntävät huomionsa Japaniin ennen 8. helmikuuta pidettäviä ennenaikaisia vaaleja, kun pääministeri Sanae Takaichi hakee äänestäjien tukea suuremmille menoille, veronalennuksille ja uudelle turvallisuusstrategialle, jonka odotetaan nopeuttavan maan puolustuskyvyn vahvistamista.

Mielipidekyselyt

Viimeisimmät mielipidemittaukset osoittavat Sanae Takaichin johtaman hallitsevan liberaalidemokraattisen puolueen ylivoimaisen johdon, mikä parantaa hänen mahdollisuuksiaan muodostaa vahva hallitus vaalien jälkeen.

Asahi-sanomalehden ja Kyodo Newsin kyselyt viittaavat siihen, että hallitseva koalitio on matkalla kohti ratkaisevaa voittoa. Liberaalidemokraattisen puolueen odotetaan ylittävän 233 paikan absoluuttisen enemmistön kynnyksen ja koalition kumppaneidensa kanssa mahdollisesti saavuttavan noin 300 paikkaa 465:stä.

Takaichin suosio on edelleen vankka, ja viimeaikaiset kyselyt osoittavat hallituksen hyväksyntäasteen olevan 57–64 %. Hänen kannatuksensa on erityisen vahvaa nuorten, 18–29-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa, joissa hyväksyntä joissakin kyselyissä lähestyy 90 %.

Sanae Takaichi

Japanin pääministeri Sanae Takaichi sanoi lauantaina, että jenin heikkoudella on positiivisia puolia. Tämä lausunto näytti olevan ristiriidassa valtiovarainministeriön toistuvien varoitusten kanssa mahdollisista interventioista valuutan tukemiseksi.

Ensi viikon vaalien alla pitämässään kampanjapuheessa Takaichi sanoi, että heikkoa jeniä koskevasta kritiikistä huolimatta se tarjoaa arvokkaan tilaisuuden vientisektoreille elintarviketeollisuudesta autoteollisuuteen, sillä heikompi valuutta on toiminut puskurina Yhdysvaltojen tulleja vastaan ja tarjonnut konkreettista tukea taloudelle.

Japanin korot

• Markkinaarvio Japanin keskuspankin maaliskuun kokouksessa toteuttamalle neljännesprosenttiyksikön koronnostolle on tällä hetkellä alle 10 %.

• Näiden odotusten uudelleenhinnoittelua varten sijoittajat odottavat lisää tietoja Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkoista.

Japanin jenin näkymät

Australian Commonwealth Bankin valuuttastrategi Carol Kong sanoi, että liberaalidemokraattisen puolueen vahva suoritus rohkaisisi Takaichia viemään eteenpäin elvytyssuunnitelmiaan, mikä lisäisi valtionvelkataakan kasvun riskiä ja vaikuttaisi negatiivisesti Japanin valtionlainoihin ja jeniin.

Venäjän ollessa edelleen keskittynyt Ukrainan sotaan ja Kiinan keskittyessä Taiwanin kysymykseen, Yhdysvallat ja sen keskeiset länsiliittolaiset – erityisesti Iso-Britannia, Ranska ja Italia – jatkavat merkittävien geopoliittisten etujen turvaamista Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Moskovan menetettyä tärkeimmän alueellisen liittolaisensa Syyriassa, nämä liittolaiset toimivat nopeasti vahvistaakseen asemaansa paitsi siellä, myös Libyassa, joka on pitkään kiinnostanut Kremliä, erityisesti Libyan johtajan Muammar Gaddafin harkitsemattoman – jopa länsimaisten standardien mukaan – syrjäyttämisen jälkeen vuonna 2011.

Tällä kertaa näyttää olevan muotoutumassa johdonmukaisempi lähestymistapa Pohjois-Afrikan öljyvaltiota kohtaan. Se perustuu länsimaisten öljy- ja kaasuyhtiöiden läsnäolon laajentamiseen useilla Libyan toimipaikoilla ja tämän taloudellisen jalanjäljen käyttämiseen myös poliittisen vaikutusvallan keinona. Tämä herättää keskeisen kysymyksen: edustaako äskettäinen paluu syvänmeren poraukseen Sirten altaassa 17 vuoden tauon jälkeen ratkaisevaa muutosta suunnitelmassa Libyan asteittaiseksi liittämiseksi takaisin länsimaiseen vaikutuspiiriin – ja voiko tämä strategia onnistua?

Länsimailla on edelleen vahvat perusasiat, joihin rakentaa Libyan öljy- ja kaasusektorilla. Ennen Gaddafin syrjäyttämistä ja sitä seurannutta sisällissotaa Libya tuotti noin 1,65 miljoonaa barrelia raakaöljyä päivässä, josta suurin osa oli korkealaatuista kevyttä makeutettua raakaöljyä, jolle on suurta kysyntää Välimerellä ja Luoteis-Euroopassa. Maassa on myös Afrikan suurimmat todistetut öljyvarannot, joiden arvioidaan olevan noin 48 miljardia barrelia.

Tuotanto oli ollut nousussa Gaddafin syrjäyttämistä edeltävinä vuosina ja nousi noin 1,4 miljoonasta barrelista päivässä vuonna 2000, vaikkakin se oli edelleen kaukana 1960-luvun lopun huipputasosta, joka oli yli 3 miljoonaa barrelia päivässä. Tuolloin Libyan kansallinen öljy-yhtiö oli aloittanut suunnitelmat tehostettujen öljynporaustekniikoiden soveltamisesta kypsille kentille, ja ennusteita kapasiteetin nostamisesta noin 775 000 barrelilla päivässä pidettiin realistisina ja teknisesti perusteltuina.

Sisällissodan huipulla raakaöljyn tuotanto kuitenkin romahti noin 20 000 barreliin päivässä. Vaikka tuotanto myöhemmin elpyi hieman alle 1,3 miljoonaan barreliin päivässä – korkeimpaan tasoon sitten vuoden 2013 puolivälin – toistuvat poliittiset seisokit viime vuosina ovat painaneet tuotannon pitkiksi ajoiksi hieman yli 500 000 barreliin päivässä.

Tästä epävakaisuudesta huolimatta Washingtonin ja sen liittolaisten kasvava korkean tason poliittinen huomio Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan toimittajiin, jotka pystyvät tasapainottamaan venäläisen öljyn ja kaasun kysyntää, on herättänyt länsimaisten kansainvälisten öljy-yhtiöiden kiinnostuksen Libyaan. Tämä näkyi vahvana reaktiona Libyan ensimmäiseen lisenssikierrokseen sitten vuoden 2011, kun yli 40 kansainvälistä öljy-yhtiötä rekisteröi kiinnostuksensa 22 maalla ja merellä sijaitsevaan lohkoon.

Nämä uudet sopimukset perustuvat useiden eurooppalaisten yritysten aiempiin sopimuksiin. Yksi näistä sopimuksista on ranskalainen TotalEnergies, joka vuonna 2021 suostui jatkamaan pyrkimyksiään lisätä jättimäisten Waha-, Sharara-, Mabrouk- ja Jurf-kenttien tuotantoa vähintään 175 000 barrelilla päivässä. Yhtiö sopi myös National Oil Corporationin kanssa priorisoivansa Waha-konsessioalueen North Jalo- ja NC-98-kenttien kehittämistä, joiden yhteenlaskettu potentiaali on vähintään 350 000 barrelia päivässä.

Myöhemmin Shell vahvisti arvioivansa etsintämahdollisuuksia Libyassa, kun taas yhdysvaltalainen jättiläinen Chevron ilmoitti aikovansa palata maahan lähdettyään maasta vuonna 2010.

Nämä toimet ovat linjassa National Oil Corporationin tavoitteen kanssa nostaa Libyan öljyntuotanto kahteen miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2028 mennessä. Tätä tavoitetta tukee äskettäin uudelleenaktivoitu strategisten ohjelmien toimisto. Toimisto oli aiemmin asettanut tavoitteeksi 1,6 miljoonaa barrelia päivässä, ennen kuin viime vuonna kasvavat poliittiset jännitteet häiritsivät sen suunnitelmia.

Onnistuminen riippuu osittain meneillään olevasta lisensointikierroksesta, sillä alkuperäisen 1,6 miljoonan barrelin päivätavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2026–2027 mennessä tarvitaan 3–4 miljardin dollarin investoinnit. Tarjotut 22 lohkoa sisältävät keskeisiä alueita Sirten, Murzuqin ja Ghadamesin altaissa sekä Välimeren rannikon edustalla. Noin 80 % Libyan löydetyistä hyödynnettävistä varannoista sijaitsee Sirten altaassa, jossa sijaitsee myös suurin osa maan tuotantokapasiteetista.

Pienemmät projektit, jotka edelsivät viimeisimpiä suuria yhtiöitä, ovat jo tuottaneet tuloksia. Waha Oil Company on ilmoittanut kasvattaneensa tuotantoa 20 % vuodesta 2024 lähtien intensiivisen kunnossapidon, suljettujen kaivojen uudelleenavaamisen ja uusien poraamisen avulla. National Oil Corporation on ilmoittanut, että vastaavat ohjelmat ovat auttaneet viimeaikaisia kansallisia tuotannon kasvuja, samoin kuin AGOCO:n ja Algerian Sonatrachin uudet löydöt Ghadamesin altaassa sekä Itävallan OMV:n Sirtessä.

BP allekirjoitti viime vuonna yhteisymmärryspöytäkirjan Sirten altaassa sijaitsevien jättimäisten Saririn ja Messlan maalla sijaitsevien kenttien uudistamisvaihtoehtojen sekä epätavanomaisen öljyn ja kaasun potentiaalin arvioimiseksi. BP:n mukaan sopimus heijastaa sen vahvaa kiinnostusta syventää kumppanuutta kansallisen öljy-yhtiön kanssa ja tukea Libyan energiatulevaisuutta.

Sirten altaassa BP ja italialainen Eni ovat aloittaneet Libyan ensimmäisen syvänmeren porausreiän lähes kahteen vuosikymmeneen. Tätä askelta pidetään merkittävämpänä kuin muita länsimaiden viimeaikaisia toimia, koska syvänmeren poraus vaatii pitkäaikaisia pääomasitoumuksia, poliittista luottamusta ja turvallisuustakuita, joita yritykset eivät hyväksy, elleivät ne usko vakauden ja lännen maiden yhdenmukaisuuden paranevan.

Hanke kohdistuu Mtsolan malminetsintäalueelle offshore-lohkossa 38/3. BP:llä ja Enillä on kumpikin 42,5 prosentin omistusosuus, ja Libyan investointiviranomaisella on 15 prosenttia. Yhteisyritys on sitoutunut poraamaan 16 uutta kaivoa Libyassa, sekä maalla että merellä.

Silti on edelleen epäselvää, merkitseekö tämä ratkaisevaa länsimaisen vaikutusvallan muutosta. Keskeinen ongelma on edelleen olemassa: Libyan toistuvien poliittisten kriisien – jotka johtavat vahingollisiin öljyntoimitusten katkoksiin – taustalla olevat tekijät ovat edelleen ratkaisematta.

Libyan kansallisarmeijan komentajan Khalifa Haftarin mukaan 18. syyskuuta 2020 solmittu sopimus, joka päätti useita taloudellisesti tuhoisia öljysaartoja, asetti rauhan ehdoksi tietyille tavoitteille. YK:n tunnustama Tripolin hallitus oli tuolloin samaa mieltä.

Keskeinen ehto oli pysyvä sopimus öljytulojen jakautumisesta valtakunnallisesti. Yhteisen teknisen komitean oli tarkoitus valvoa öljytuloja, varmistaa oikeudenmukainen jakautuminen, laatia yhtenäinen budjetti, ratkaista kohdentamisriidat ja vaatia Tripolin keskuspankkia suorittamaan hyväksytyt maksut viipymättä.

Mitään näistä mekanismeista ei ole vielä täysin pantu täytäntöön. Tämän seurauksena keskeiset tulonjaon jakolinjat pysyvät voimassa, mikä jättää oven avoimeksi uusille levottomuuksille ja tuleville tuotannon sulkemisille.