Kullan hinta nousi maanantaina Yhdysvaltain dollarin heikennyttyä suhteessa useimpiin päävaluuttoihin ja odotusten kasvaessa keskuspankin ohjauskoron laskusta.

Yhdysvaltain hallituksen tilastojen mukaan Yhdysvaltain talouteen syntyi heinäkuussa 73 000 uutta työpaikkaa, mikä jäi alle 100 000 uuden työpaikan ennusteen.

Myös touko- ja kesäkuun lukuja tarkistettiin jyrkästi alaspäin, yhteensä 258 000 työpaikkaa alaspäin alkuperäisiin arvioihin verrattuna. Kesäkuun luvut tarkistettiin 147 000:sta 14 000:een ja toukokuun 144 000:sta 19 000:een.

Saman raportin mukaan Yhdysvaltain työttömyysaste nousi viime kuussa 4,1 prosentista 4,2 prosenttiin, mikä oli markkinoiden odotusten mukainen.

Vastauksena tietoihin entinen presidentti Donald Trump kyseenalaisti työpaikkojen kasvun raportoidun laskun ja erotti työtilastoviraston johtajan syyttäen tätä lukujen manipuloinnista republikaanien heikentämiseksi ennen vaaleja.

Näiden kehityskulkujen jälkeen 25 peruspisteen koronlaskun todennäköisyys Fedin syyskuun kokouksessa nousi 88 prosenttiin, kun se päivää aiemmin oli 80 % ja viikko sitten 63 %, CME FedWatch -työkalun mukaan.

Yhdysvaltain kauppaedustaja sanoi sunnuntaina, että Trumpin hallinto todennäköisesti pitää voimassa viime viikolla useille maille asetetut tullit sen sijaan, että se poistaisi ne.

Kello 20.02 GMT mennessä Yhdysvaltain dollari-indeksi oli laskenut 0,4 % 98,7 pisteeseen, päivänsisäisen korkeimman arvon ollessa 98,9 ja alimman 98,5.

Kullan spot-hinnat nousivat 0,9 % 3 430,8 dollariin unssilta klo 20.03 GMT mennessä.

Kun Donald Trump laskeutui Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin aiemmin tänä vuonna, hän ei tuonut mukanaan vain otsikoita – hän tuli mukanaan sopimuksia, tavoitteita ja pehmeää valtaa tekoälyn alalla.

Yhdysvaltain entinen presidentti otettiin vastaan kuninkaallisin kunnianosoituksin, mutta vierailun kohokohta oli massiivisen tekoälyyn keskittyvän yliopistokampuksen julkistaminen – Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Yhdysvaltojen yhteinen projekti.

Tämä aloite, jota kuvataan Yhdysvaltojen ulkopuoliseksi suurimmaksi tekoälyinfrastruktuurikeskittymäksi, on Persianlahden maiden tähän mennessä rohkein askel vahvistaakseen asemaansa maailmanlaajuisella tekoälykartalla.

Trumpin vierailu osui samaan aikaan strategisen muutoksen kanssa, kun Valkoinen talo höllensi Nvidian edistyneimpien sirujen vientirajoituksia sekä Arabiemiirikuntiin että Saudi-Arabiaan.

Tämä siirto viestitti, kuinka vakavasti Yhdysvallat suhtautuu Persianlahden liittolaisiinsa kumppaneina laajemmassa teknologia-allianssissa.

Persianlahden valtiot hyödyntävät itsenäistä varallisuuttaan, maantieteellistä sijaintiaan ja runsaita öljyvarojaan asemoimaan itsensä tekoälymahdeiksi. Teknologiasta on tullut keskeinen osa niiden suunnitelmia vähentää tulevaa riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuloista.

Yhdistyneet arabiemiirikunnat johtaa tätä pyrkimystä rohkein askelin ja asettaa datakeskukset strategiansa keskiöön. Abu Dhabi ilmoitti kehittävänsä massiivisen datakeskusklusterin, joka on omistettu OpenAI:lle ja muille amerikkalaisille yrityksille "Stargate"-projektin puitteissa.

Tämän miljardien dollarien sopimuksen rahoittaa G42, valtioon kytköksissä oleva emiraattilainen teknologiayritys, joka johtaa maan tekoälytavoitteita. Nvidia toimittaa projektiin uusimmat edistyneet sirunsa.

Suuret teknologiayritykset, kuten Cisco, Oracle ja japanilainen SoftBank, tekevät yhteistyötä G42:n kanssa kehitysvaiheen ensimmäisessä vaiheessa.

Hassan Alnaqbi, Khaznan – Yhdistyneiden arabiemiirikuntien suurimman datakeskusoperaattorin – toimitusjohtaja, sanoo: ”Aivan kuten Emirates Airlines teki Yhdistyneistä arabiemiirikunnista globaalin lentomatkailun keskuksen, maasta voi nyt tulla globaali tekoälyn ja datan keskus.”

G42:n enemmistöomistuksessa oleva Khazna rakentaa Stargate-projektin infrastruktuuria ja operoi tällä hetkellä 29 datakeskusta eri puolilla Arabiemiirikuntia.

Sekä Yhdistyneet arabiemiirikunnat että Saudi-Arabia kilpailevat tehokkaiden tekoälymallien kouluttamiseen tarvittavan laskentainfrastruktuurin isännöinnistä. ”Laskenta on uusi öljy”, sanoo Mohamed Soliman, vanhempi tutkija Lähi-idän instituutissa Washington DC:ssä.

Tekoälyn termein "laskenta" viittaa edistyneiden sirujen ja laajamittaisten datakeskusten tarjoamaan massiiviseen prosessointitehoon – alueeseen, johon Persianlahden maat investoivat miljardeja.

Nykymaailmassa, jossa tekoäly ohjaa infrastruktuuria, se on uusi polttoaine – aivan kuten öljy vauhditti teollista vallankumousta.

Soliman huomauttaa, että Persianlahden tekoälyyritykset pyrkivät nykyään öljyalan kilpailijoidensa kaltaiseen rooliin maailmantalouden vauhdittamisessa – mutta tällä kertaa laskennan avulla.

Viime vuosina Persianlahden valtiolliset sijoitusrahastot ovat sijoittaneet miljardeja ulkomaisiin teknologiayrityksiin. Mutta nyt ne ovat siirtymässä passiivisista sijoittajista aktiivisiksi toimijoiksi.

Saudi-Arabiassa julkinen sijoitusrahasto (PIF) on perustanut kansallisen tekoälyyrityksen nimeltä "Humain", joka aikoo rakentaa satojen tuhansien Nvidia-sirujen käyttämiä "tekoälytehtaita" seuraavan viiden vuoden aikana.

Arabiemiirikunnissa valtion sijoitusrahasto Mubadala on tukenut G42-maata ja 100 miljardin dollarin yhteisyritystä "MGX", joka keskittyy tekoälyyn ja jonka keskeinen teknologiakumppani on Microsoft – muiden kotimaisten aloitteiden ohella.

Huipputason tekoälyosaajien houkutteleminen on kuitenkin edelleen merkittävä haaste. Tämän ratkaisemiseksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat tarjoavat kannustimia, kuten alhaisia veroja, pitkäaikaisia kultaisia viisumeita ja joustavaa sääntely-ympäristöä houkutellakseen yrityksiä ja tutkijoita.

”Maailmanluokan tekoälyn ja digitaalisen infrastruktuurin rakentaminen toimii kuin magneetti osaajille”, sanoo Baghdad Gras, tekoälyalan startup-yrityksen perustaja ja riskipääomasijoittaja, joka toimii Arabiemiirikunnissa.

Alueelta ei kuitenkaan ole vielä tullut maailmanlaajuisesti tunnettua tekoälyyritystä, kuten OpenAI, Mistral tai DeepSeek, eikä sieltä löydy kovin vahvaa huippututkimusosaamista.

Gras huomauttaa, että Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pieni väestö – noin 10 miljoonaa – rajoittaa kotimaisen tutkimusekosysteemin laajuutta.

Persianlahden nousu kunnianhimoisena tekoälytoimijana on myös nostanut alueen Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen teknologiakilpailun parrasvaloihin.

Trumpin vierailu antoi Washingtonille etulyöntiaseman alueellisessa tekoälykilpailussa – mutta hinnalla. Suuntaa muuttaessaan Yhdistyneet arabiemiirikunnat supistivat joitakin Kiinan tukemia projekteja ja vähensi riippuvuuttaan Huawein laitteistosta.

Trumpin matkan aikana tehdyt tekoälyyn keskittyvät sopimukset heijastavat tämän teknologian kasvavaa strategista merkitystä Yhdysvaltojen diplomatiassa.

Vuosikymmenten ajan Yhdysvaltojen ja Persianlahden maiden suhteet rakentuivat "öljyä turvallisuuden vuoksi" -kaavalle. Nykyään tämä dynamiikka on kehittymässä energian, turvallisuuden ja teknologian yhdistelmäksi.

Lähi-idän instituutin Solimanin mukaan Trumpin vierailun aikana allekirjoitetut tekoälysopimukset "koskevat enemmän Kiinaa kuin Persianlahtea".

”Se on pohjimmiltaan yritys vetää lupaava tekoälyalue – Persianlahti – osaksi amerikkalaista tekoälyekosysteemiä ja tehdä siitä osa Team Americaa”, hän lisää.

”Tekoälypino” viittaa koko kykyketjuun, mukaan lukien sirut, infrastruktuuri, mallit ja ohjelmistot – alueita, joita hallitsevat yhdysvaltalaiset yritykset.

Grasin mukaan Yhdistyneiden arabiemiirikuntien päätös kumppaniksi Yhdysvaltojen sijaan oli rationaalinen: ”Tässä vaiheessa amerikkalaiset ovat tekoälyn johdossa. Joten Yhdistyneiden arabiemiirikuntien oli järkevää lyödä vetoa heidän puolestaan.”

Reuters kuitenkin raportoi, että Stargate-sopimus odottaa turvallisuushyväksyntöjä, ja Yhdysvaltain viranomaiset ovat edelleen huolissaan mahdollisista kiinalaisista komponenteista tai henkilöstöstä Emiratin datakeskuksissa.

Silti hankkeen odotetaan etenevän kasvavan yhdysvaltalaisten yritysten tuen ansiosta.

Amerikan nykyisestä tekoälyn hallitsevasta asemasta huolimatta Soliman varoittaa aliarvioimasta Kiinaa.

”Kiinalaiset etenevät nopeasti. Heillä on jo tekoälypino. Se ei ehkä ole yhtä tehokas kuin amerikkalainen, mutta se on halvempi. Ja monille maille riittää, että 'riittävän hyvä' on kaikki mitä he tarvitsevat.”

Tällä hetkellä sekä Yhdysvallat että Persianlahden valtiot näyttävät hyötyvän: Washington saa alueellisia liittolaisia tekoälykilpailussaan Kiinaa vastaan, kun taas Persianlahti saa voimakkaan kumppanin öljyn jälkeisen taloudellisen tulevaisuuden etsinnässään.

Yhdysvaltain osakeindeksit nousivat maanantaina Wall Streetin yrittäessä toipua perjantaina kärsimistään tappioista, jotka johtuivat heikkojen työllisyyslukujen heikkenemisestä.

Hallituksen tilastojen mukaan Yhdysvaltain talouteen syntyi heinäkuussa 73 000 uutta työpaikkaa, kun odotettiin 100 000 uutta työpaikkaa.

Myös touko- ja kesäkuun lukuja tarkistettiin jyrkästi alaspäin, yhteensä 258 000 työpaikkaa alaspäin alkuperäisiin arvioihin verrattuna. Kesäkuun tiedot tarkistettiin 147 000:sta 14 000:een ja toukokuun 144 000:sta 19 000:een.

Hallituksen tiedot osoittivat myös, että Yhdysvaltain työttömyysaste nousi viime kuussa 4,1 prosentista 4,2 prosenttiin odotusten mukaisesti.

Vastauksena näihin tietoihin presidentti Donald Trump kyseenalaisti Yhdysvaltain työpaikkojen määrän laskun, erotti työtilastoviraston johtajan ja kyseenalaisti hänen aikomuksensa väittäen, että sen tarkoituksena oli heikentää republikaaneja vaaleissa.

Kaupankäynnin osalta Dow Jones Industrial Average nousi 1,0 % (vastaa 433 pistettä) 44 022 pisteeseen klo 16.49 GMT mennessä. Laajempi S&P 500 -indeksi nousi 1,1 % (vastaa 70 pistettä) 6 308 pisteeseen, kun taas Nasdaq Composite nousi 1,5 % (vastaa 314 pistettä) 20 964 pisteeseen.

Kuparin hinta nousi maanantaina 1 prosentin. Hinnan nousuun vaikuttivat toimitusongelmat, jotka seurasivat Chilen kaivoksen tuhoisaa romahdusta. Chile on maailman suurin kuparintuottaja. Nousu pysyi kuitenkin rajallisena jatkuvien maailmantalouden huolien vuoksi.

Lontoon metallipörssin kolmen kuukauden kuparin futuurisopimus nousi 9 722,50 dollariin tonnilta klo 09.30 GMT mennessä jatkaen perjantaina kirjattua maltillista nousua.

Kuparin hinta Lontoossa on elpynyt 20 % huhtikuun yli 16 kuukauden pohjalukemista, mutta on laskenut heinäkuun alun ylitettyään 10 000 dollarin rajan.

Chilen valtion omistama Codelco keskeytti El Tenienten kaivoksensa toiminnan viime viikolla maanjäristyksen ja romahduksen jälkeen, jossa kuoli kuusi työntekijää.

Kaivosministeri ilmoitti sunnuntaina, että viranomaiset päättävät, milloin kaivoksen toiminta on turvallista jatkaa. Viime vuonna se tuotti 356 000 tonnia kuparia.

Lisää tarjontaongelmia ilmeni Japanissa, jossa Mitsubishi Materials ilmoitti maanantaina harkitsevansa kuparirikasteen käsittelyn vähentämistä Onahaman sulatollaan ja jalostamollaan.

"Tämä tukee hintoja ja auttaa lieventämään joitakin kasvuun liittyviä huolia perjantain työllisyysraportin jälkeen", sanoi Ole Hansen, Saxo Bankin hyödykestrategian johtaja Kööpenhaminassa.

Perjantaina julkaistut Yhdysvaltain työllisyysluvut olivat odotettua heikompia, mikä viittaa työmarkkinoiden tilanteen jyrkkään heikkenemiseen.

Hansen lisäsi: "On käymässä selväksi, että tullit alkavat tulla voimaan, ja tähänastiset näkymämme saattavat olla vasta alkua. Tämä pitää markkinat lyhyellä aikavälillä puolustuskannalla."

Kiinassa Shanghain futuuripörssin eniten vaihdettujen kuparisopimusten hinta nousi 0,1 % 78 330 juaniin (noin 10 915,70 dollaria) tonnilta.

Alumiinin hinta nousi LME:ssä 0,5 % 2 579,50 dollariin tonnilta, sinkin hinta nousi 0,9 % 2 750,50 dollariin, nikkelin hinta nousi 0,3 % 15 025 dollariin, lyijyn hinta nousi 0,2 % 1 975,50 dollariin ja tinan hinta 0,3 % 33 465 dollariin.

Yhdysvaltain dollari-indeksi laski 0,4 % 98,7 pisteeseen kello 16.01 GMT mennessä käytyään aiemmin korkeimmillaan 98,9 ja alimmillaan 98,5 pisteessä.

Samaan aikaan Yhdysvaltain kuparin futuurihinnat syyskuun toimitukseksi pysyivät vakaina 4,43 dollarissa paunalta klo 15.59 GMT mennessä.