Kullan hinta nousi keskiviikon kaupankäynnin aikana vakaan Yhdysvaltain dollarin ja markkinoiden lisääntyneen keskittymisen ansiosta meneillään olevaan kaupankäyntiin.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kärjisti tiistaina maailmanlaajuista kauppasotaansa ilmoittamalla 50 prosentin tulleista kuparin tuonnille. Hän totesi myös, että pitkään uhatut puolijohteiden ja lääkkeiden tullit otettaisiin pian käyttöön.

Tämä ilmoitus seurasi jyrkkää tullien korotusta, joka oli kohdistettu 14 kauppakumppaniin vain päivää aiemmin, mukaan lukien tärkeimmät toimittajat Etelä-Koreaan ja Japaniin. Trump toisti myös uhkauksensa asettaa 10 prosentin tulli Brasiliasta, Intiasta ja muista BRICS-maista tulevalle tuonnille.

Trump toisti kritiikkinsä keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia kohtaan ja vaati jälleen tätä eroamaan välittömästi.

Keskiviikkona julkaistu Yhdysvaltain keskuspankin kesäkuun kokouksen pöytäkirja paljasti päättäjien olevan eri mieltä siitä, kuinka aggressiivisesti korkoja tulisi laskea. Vaikka huoli tullien aiheuttamasta inflaatiosta on edelleen olemassa, työmarkkinoiden pehmenemisestä ja taustalla olevasta talouden kestävyydestä oli myös merkkejä.

Kesäkuun 17.–18. päivänä pidetyssä kokouksessa päätettiin yksimielisesti pitää liittovaltion ohjauskorko 4,25–4,5 prosentissa, mikä on pysynyt muuttumattomana joulukuusta 2024 lähtien. Viranomaiset pitivät pitkälti odottavana kantana tulevia poliittisia toimia.

Yhdysvaltain dollarin indeksi pysyi vakaana 97,5:ssä kello 20.21 GMT mennessä, istunnon korkeimman arvon ollessa 97,7 ja alimman 97,4.

Hyödykemarkkinoilla spot-kullan hinta nousi 0,2 % 3 324,20 dollariin unssilta klo 20.23 GMT mennessä.

Yhdysvaltain keskuspankin (FED) kesäkuun kokouksen pöytäkirjat paljastivat virkamiesten keskuudessa kasvavan erimielisyyden siitä, kuinka aggressiivisesti korkoja tulisi laskea, kun huolet uusien kauppatullien aiheuttamasta inflaatiosta törmäsivät työmarkkinoiden heikkouden merkkeihin ja jatkuvaan talouden vahvuuteen.

Keskiviikkona julkaistu Yhdysvaltain keskuspankin avoimien markkinoiden komitean (FOMC) 17.–18. kesäkuuta pidetyn kokouksen pöytäkirja osoitti, että päättäjät pysyivät pitkälti odottavalla kannalla tulevien korkojen muutosten suhteen. Kokous päättyi yksimieliseen päätökseen pitää ohjauskorko vakaana 4,25–4,5 prosentissa, joka on pysynyt muuttumattomana joulukuusta 2024 lähtien.

Keskusteluissa näkyi kuitenkin yhä kasvava mielipiteiden jakautuminen rahapolitiikan tulevasta suunnasta.

Pöytäkirjan mukaan "useimmat osallistujat pitivät todennäköisenä, että liittovaltion ohjauskoron tavoiteväliä olisi tarkoituksenmukaista laskea myöhemmin tänä vuonna", ja he totesivat, että tullien aiheuttamat inflaatiopaineet voivat osoittautua "väliaikaisiksi ja rajallisiksi", kun taas talouskasvu ja työmarkkinoiden vahvuus saattavat alkaa heiketä.

Leikkausten laajuudesta ja ajoituksesta keskusteltiin kuitenkin edelleen.

Joidenkin virkamiesten kerrottiin kannattaneen koronlaskua jo tässä kuussa, kun taas toiset eivät nähneet tarvetta alennukselle vuonna 2025. Vaikka pöytäkirjassa ei mainittukaan tiettyjä henkilöitä nimeltä, Fedin pääjohtajat Michelle Bowman ja Christopher Waller olivat aiemmin antaneet ymmärtää, että koronlasku voisi olla pöydällä tulevassa 29.–30. heinäkuuta pidettävässä kokouksessa, jos inflaatio jatkaa hidastumistaan.

Toisaalta "useat" virkamiehet väittivät, että nykyinen korkotaso saattaa olla jo lähellä neutraalia, mikä viittaa siihen, että leikkauksia saatetaan tarvita vain rajallinen määrä. Tätä näkemystä tukivat huolet siitä, että inflaatio pysyy yli 2 prosentin tavoitteen ja että talous osoittaa edelleen vahvaa kasvua.

(On syytä huomata, että Fedin terminologiassa "jotkut" viittaa useampaan virkamieheen kuin "useampaan".)

Kokouksessa Fed päivitti korkoennusteitaan ja ennakoi kahta koronleikkausta vuonna 2025 ja kolmea lisää seuraavien kahden vuoden aikana.

Tämä tapahtuu presidentti Donald Trumpin kasvavan paineen alla. Hän on kehottanut keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia eroamaan ja toistuvasti vaatinut nopeaa ja merkittävää koronlaskua. Trump on ilmaissut turhautumisensa sekä julkisesti että Truth Social -alustansa kautta.

Powell on kuitenkin pysynyt lujana vastustaessaan poliittista väliintuloa ja korostanut varovaista lähestymistapaa. Hän huomautti, että talouden vahvuus ja inflaation ympärillä jatkuva epävarmuus edellyttävät kärsivällisyyttä, kunnes tilanne selkeytyy.

Pöytäkirjan mukaan: "Vaikka inflaatiota ja talousnäkymiä koskeva epävarmuus on vähentynyt, osallistujat katsoivat, että varovainen lähestymistapa politiikan mukautuksiin on edelleen asianmukaista."

Viranomaiset varoittivat myös, että keskuspankki saattaa kohdata "vaikeita kompromisseja", jos korkea inflaatio jatkuu samalla kun työolot heikkenevät. He korostivat, että tulevat päätökset riippuvat siitä, kuinka paljon inflaatio tai työllisyys poikkeaa heidän tavoitteistaan.

Kesäkuun tapaamisen jälkeen Trump on jatkanut pikaisia kauppaneuvotteluja tärkeimpien yhdysvaltalaisten kumppaneidensa kanssa ja tarkistanut usein tullien aikatauluja. Ilmoitettuaan alun perin tulleista 2. huhtikuuta hän on sittemmin lähettänyt useita kirjeitä ulkomaisille johtajille varoittaen jyrkistä tulleista, ellei kiireellisiin toimiin ryhdytä.

Näistä uhkauksista huolimatta viimeaikaiset tiedot viittaavat siihen, että uudet tullit eivät ole vielä johtaneet laaja-alaisiin hinnankorotuksiin.

Kuluttajahinnat nousivat toukokuussa vain 0,1 %, ja vaikka inflaatio on edelleen yli 2 %:n tavoitteen, viimeaikaiset kyselyt osoittavat, että yleisön huoli pitkän aikavälin inflaatiosta on hellittämässä.

Pöytäkirjassa todettiin, että monet osallistujat uskoivat tullien lopullisen inflaatiovaikutuksen olevan rajallinen, jos kauppasopimukset saadaan aikaan pian, jos yritykset mukauttavat toimitusketjujaan nopeasti tai jos yritykset kattavat kustannukset voittomarginaalien kautta.

Samaan aikaan työpaikkojen kasvu on selvästi hidastunut – vaikka kesäkuussa maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen määrä nousi 147 000:lla (yli odotetun 110 000:n) ja työttömyysaste laski odottamatta 4,1 prosenttiin.

Toisaalta kulutusmenot heikkenivät jyrkästi. Henkilökohtaiset kulutusmenot laskivat toukokuussa 0,1 %, kun taas vähittäismyynti laski 0,9 %, mikä heijastaa kotitalouksien kysynnän laantumista.

Nvidiasta on tullut ensimmäinen yritys maailmassa, jonka markkina-arvo on saavuttanut 4 biljoonan dollarin rajan. Sen osakkeet nousivat keskiviikkona 2,4 prosenttia 164 dollariin osakkeelta. Nvidia hyötyi edelleen tekoälyteknologian kysynnän jatkuvasta kasvusta.

Yhdysvaltalainen yritys ylitti biljoonan dollarin rajan ensimmäisen kerran kesäkuussa 2023 ja on kasvanut nopeasti siitä lähtien.

Wedbush Securitiesin teknologia-analyytikko Dan Ives kuvaili virstanpylvästä "historialliseksi hetkeksi Nvidialle" ja lisäsi: "He ovat ainoa pelaaja kaupungissa – heidän sirunsa ovat uusi kulta ja öljy."

Nvidian osakkeet romahtivat huhtikuussa, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin johtama kiihtyvä kauppasota ravisteli maailmanmarkkinoita. Huolimatta Trumpin kauppapolitiikkaa koskevista jatkuvista huolenaiheista, Nvidian osakekurssi on jatkanut nousuaan keväästä lähtien ja saavuttanut tämän uusimman virstanpylvään.

Kahdeksan vuotta sitten Nvidian osakkeen arvo oli alle 1 % nykyisestä. Tuolloin sen taustalla oli kilpailu AMD:n kanssa näytönohjainten hallitsevasta asemasta. Nykyään sen nopea nousu liittyy generatiivisia tekoälymalleja, kuten ChatGPT:tä, pyörittävien sirujen kasvavaan kysyntään.

Nvidian dramaattinen nousu on nostanut myös sen toimitusjohtajan ja toisen perustajan Jensen Huangin asemaan. Mark Zuckerberg kutsui häntä hiljattain "teknologian Taylor Swiftiksi" – viittauksena hänen rocktähtimäiseen asemaansa, erityisesti Taiwanissa.

Yhtiön nouseva markkina-arvo heijastaa Wall Streetin luottamusta tekoälysektoriin Yhdysvaltojen laajemman talouspolitiikan aiheuttamasta turbulenssista huolimatta.

Nvidian liikevaihto oli ensimmäisellä neljänneksellä 44,1 miljardia dollaria, mikä on 69 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja osakekohtainen tulos oli 0,81 dollaria.

Mikä tekee Nvidiasta niin erityisen?

Alkuperä:

Nvidia perustettiin vuonna 1993 – nykyään kuuluisassa kokouksessa Denny's-ravintolassa – keskittyen tietyn tyyppisen ohjelmoitavan sirun suunnitteluun.

Yhdysvaltain sirumarkkinoita hallitsivat vuosien ajan Intel ja AMD, jotka tuottivat suorittimia (CPU:ita) yleisiin laskentatehtäviin.

Nvidia sitä vastoin erikoistui GPU-järjestelmiin (grafiikkaprosessointiyksiköihin), joilla oli vahvemmat kuvankäsittelyominaisuudet – aluksi hyödyllisiä videopeleissä ja grafiikkasovelluksissa.

Lopulta kävi selväksi, että näytönohjaimet pystyivät suorittamaan rinnakkaisia laskutoimituksia tehokkaammin kuin keskusyksiköt, mikä teki niistä energiatehokkaampia ja paremmin sopivia monimutkaisiin laskennallisiin tehtäviin.

Ajan myötä suuret siruvalmistajat alkoivat valmistaa omia näytönohjaimiaan, mutta ne olivat myöhässä. Nvidialla oli edelläkävijän etu, kehittäjäystävällisten ohjelmistojen valikoima ja virtaviivaistettu toimitusketju, jotka mahdollistivat laajamittaisen näytönohjainten tuotannon vertaansa vailla olevalla nopeudella ja tehokkuudella.

Esimerkiksi autonvalmistajat alkoivat käyttää Nvidian siruja kuljettajan avustusohjelmissa, jotka käsittelevät antureista tulevaa visuaalista dataa. Kaikissa Teslan ajoneuvoissa on nyt Nvidian laitteisto. Silti vuoteen 2020 asti Intelin markkina-arvo oli suurempi kuin Nvidian.

COVID-19 ja tekoälyn räjähdys

Pandemian aikana siirtyminen etätyöhön, datakeskusten ja pilvipalveluiden kysyntä sekä videopelien kasvava kiinnostus kiihdyttivät Nvidian tuloja.

Sitten Piilaakso – OpenAI:n johdolla – alkoi tunnistaa tekoälyn potentiaalin muuttaa liiketoimintaa.

Ohjelmistoekosysteeminsä ja tehokkaan toimitusketjunsa ansiosta Nvidia oli ihanteellisessa asemassa tarjoamaan tekoälyn käyttöönottoon tarvittavaa laskentatehoa.

Nvidian omaisuus lähti lentoon raketin lailla. Nykyisellä osakekurssillaan yhtiön arvo on lähes 3 biljoonaa dollaria, mikä kilpailee Applen kanssa.

Aiemmassa CNBC:n haastattelussa toimitusjohtaja Jensen Huang sanoi yhtiön menestyksen olevan sekoitus "taitoa ja onnea" ja totesi: "Uskoimme, että jonain päivänä tapahtuisi jotain uutta, ja loput vaativat vain hieman onnea. Se ei ollut ennakointia – se oli kiihdytettyä laskentaa."

Nykyään käytännössä jokainen merkittävä teknologiayritys – mukaan lukien Amazon, Google, Meta, Microsoft ja Oracle – käyttää Nvidian siruja.

Bloomberg on kuvaillut Nvidian siruja "tekoälymallien koulutuksen selkärangaksi", kun taas PNC:n analyytikko Amanda Agati kutsui sen määräävää asemaa "lähes täydelliseksi monopoliksi".

Moody'sin vanhempi varatoimitusjohtaja Raj Joshi sanoi Nvidian olevan "tekoälyinfrastruktuurin hallitseva toimija", ja vaikka muut yritykset kilpailevat päästäkseen perässä, Nvidian 30 vuoden kokemus näytönohjainten suunnittelusta antaa sille merkittävän edun.

Joshi lisäsi, että Nvidia on johtava myös esimerkiksi terveydenhuollon kaltaisilla aloilla ja sanoi: "Heillä on vahva jalansija myös näillä markkinoilla."

Kilpailu kiinnijäämisestä

Ainutlaatuisen asemansa ansiosta Nvidia voi veloittaa Taiwanissa valmistetuista siruistaan korkeampaa hintaa, sillä ne ovat niin harvinaisia, että tekoälyyritykset valittavat usein toimituspulasta.

Bidenin hallinnon vuonna 2022 säätämä CHIPS- ja tiedelaki pyrkii lisäämään kotimaista GPU-tuotantoa, mutta epäilyksiä on edelleen siitä, pystyykö Yhdysvallat vastaamaan kysyntään.

Kauppaministeri Gina Raimondo sanoi tällä viikolla: "Tekoälyyritysten tarvitsemien sirujen määrä on valtava", ja vihjasi, että pysyäkseen mukana saatetaan tarvita lisää liittovaltion tukea.

Uusi markkina-ankkuri

Amanda Agatin mukaan Nvidian taloudellisella suorituskyvyllä on nyt merkittävä painoarvo Yhdysvaltain osakeindekseissä. ”Nvidiasta on tullut markkinoiden ankkuri”, hän sanoi. ”Jos data on uusi öljy, Nvidia johtaa laumaa.”

Alun perin peligrafiikkasuorittimista tunnettu Nvidia tarjoaa nykyään perustan useimmille tekoälysovelluksille.

Gartnerin Alan Priestley kutsui Nvidiaa "teknologiseksi johtajaksi tekoälyn mahdollistamisessa", kun taas TechInsightsin Dan Hutcheson sanoi: "Mitä Intel oli PC:lle, sitä Nvidia on tekoälylle."

Esimerkiksi ChatGPT:tä koulutettiin 10 000 Nvidia-näytönohjaimella Microsoftin supertietokoneessa – yhdessä monista tällaisista tekoälyyn keskittyvistä järjestelmistä, joista osa on julkisia, osa ei.

CB Insightsin mukaan Nvidia hallitsee noin 95 %:a tekoälyyn keskittyvien näytönohjainten markkinoista. Sen datakeskuksissa käytettävät sirut maksavat noin 10 000 dollaria kappaleelta, ja uudemmat, tehokkaammat versiot ovat vieläkin kalliimpia.

Miten Nvidia saavutti tämän ylivoiman?

Vastaus piilee rohkeassa panostuksessa omaan teknologiaansa – ja hyvässä ajoituksessa.

Vuonna 1999 Nvidia alkoi kehittää näytönohjaimia kuvan renderöinnin parantamiseksi. Vuonna 2006 Stanfordin tutkijat havaitsivat, että sirut voisivat nopeuttaa matemaattisia laskelmia, mikä sai Huangin investoimaan näytönohjainten ohjelmoitavuuteen – laajentaen niiden käyttöä grafiikan ulkopuolelle.

Tästä tuli modernin tekoälyn perusta.

Vuonna 2012 esiteltiin tekoälymalli AlexNet, jota koulutettiin vain kahdella Nvidia-sirulla. Se suoritti koulutuksen päivissä, ei kuukausissa – ja tutkijat huomasivat sen.

Sana levisi nopeasti, ja Nvidian näytönohjainten kysyntä kasvoi räjähdysmäisesti tutkijoiden alkaessa rakentaa uusia tekoälytyökaluja.

Hallitsevuus ja kilpailu

Nvidia kaksinkertaisti panoksensa kehittämällä tekoälyyn perustuvia siruja ja helppokäyttöisiä ohjelmistoja, mikä nousi kilpailijoidensa edelle.

Startupit, kuten Metaphysic, käyttävät Nvidian siruja kouluttaakseen malleja, jotka tuottavat elävän näköistä videota – kuten Tom Cruisen viraaliksi levinnyt syväväärennös vuonna 2021.

”Nvidialle ei ole korvaajaa”, sanoi perustajajäsen Tom Graham. ”He ovat liian kaukana edellä.”

Nvidian ylivoima ei kuitenkaan ole horjumaton. Kilpailijat, kuten AMD, Intel, ja startupit, kuten Graphcore, kehittävät räätälöityjä tekoälysiruja.

Graphcoren toimitusjohtaja Nigel Toon sanoi: ”Olemme rakentaneet tekoälylle räätälöidyn prosessorin sellaisena kuin se on tänään ja kehittyy tulevaisuudessa”, mutta myönsi, että kilpailu Nvidian kanssa on jyrkkä haaste.

Nvidian Ian Buck vastasi: ”Kaikki tarvitsevat tekoälyä nyt – ja muiden on löydettävä oma roolinsa sen tukemisessa.”

Yhdysvaltain energiatietovirasto EIA julkaisi keskiviikkona viralliset viikoittaiset raakaöljyn varastotiedot, jotka osoittivat odottamatonta varastojen kasvua.

Valtion viraston mukaan Yhdysvaltain raakaöljyvarastot kasvoivat viime viikolla 7,1 miljoonalla barrelilla 426,1 miljoonaan barreliin, mikä ylitti markkinoiden odotukset 1,5 miljoonan barrelin laskusta.

Samaan aikaan bensiinivarastot laskivat 2,7 miljoonaa barrelia 229,5 miljoonaan barreliin ja tislevarastot – jotka sisältävät lämmitysöljyn ja dieselin – laskivat 0,8 miljoonaa barrelia 102,8 miljoonaan barreliin.