Kullan hinta laski Euroopan markkinoilla perjantaina. Lasku jatkui kolmantena peräkkäisenä päivänä ja hinta laski kauemmas neljän viikon huippulukemasta. Syynä tähän ovat jatkuva korjausliike ja voittojen kotiuttaminen sekä Yhdysvaltain dollarin jatkuvan elpymisen paine valuuttamarkkinoilla.

Tästä laskusta huolimatta kullan hinta on matkalla kohti neljättä peräkkäistä viikkonousuaan sijoittajien odottaessa Yhdysvaltojen ja Iranin välisten rauhanneuvottelujen jatkokehitystä.

Hintakatsaus

- Kullan hinta tänään: Kullan hinta laski 0,45 % avaushinnasta (4 789,10 dollaria) 4 767,81 dollariin ja saavutti korkeimman hintansa (4 806,46 dollaria).

- Torstain hinnankorjauksen jälkeen kullan hinta laski alle 0,1 %. Kyseessä oli toinen peräkkäinen päivittäinen lasku jatkuvien korjausten ja voittojen kotiutusten keskellä neljän viikon huipputasolta, joka oli 4 871,34 dollaria unssilta.

Viikoittainen kaupankäynti

Tämän viikon kaupankäynnin aikana, joka virallisesti päättyy tämän päivän hintaselvitykseen, kullan hinta on noussut tähän mennessä noin 0,75 % ja on lähellä neljännen peräkkäisen viikkonousun saavuttamista.

Yhdysvaltain dollari laski aiemmin tällä viikolla kuuden viikon alimmalle tasolleen, kun Israelin ja Libanonin välinen aselepo yhdistettynä Yhdysvaltojen ja Iranin välisten neuvottelujen jatkumisen mahdollisuuksiin saivat sijoittajat realisoimaan pitkät positionsa Yhdysvaltain valuutassa.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi perjantaina 0,1 prosenttia jatkaen nousuaan toista peräkkäistä istuntoa ja jatkaessaan toipumistaan kuuden viikon pohjalukemista heijastaen Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa nousua suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin.

Dip-ostojen lisäksi dollaria tukee uudistunut kysyntä vaihtoehtoisena sijoituskohteena, kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen ja Iranin välisten rauhanneuvottelujen nykyinen epävarmuus.

Joidenkin tiedotusvälineiden mukaan amerikkalaiset ja iranilaiset neuvottelijat ovat laskeneet tavoitteitaan kattavasta rauhansopimuksesta ja pyrkivät nyt väliaikaiseen yhteisymmärryspöytäkirjaan estääkseen konfliktin paluun. Ydinasia on edelleen merkittävä este.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvaltojen ja Iranin välinen seuraava rauhanneuvottelukierros saattaa tapahtua viikonloppuna.

Maailmanlaajuiset öljyn hinnat

Maailmanlaajuinen öljyn hinta nousi perjantaina keskimäärin 0,75 prosenttia ja jatkoi nousuaan toista peräkkäistä päivää osana toipumista usean viikon pohjista. Huolenaiheena on Hormuzinsalmen jatkuva sulkeminen supertankkereilta.

Maailmanlaajuisen öljyn hinnan nousu epäilemättä herättää uudelleen pelkoja kiihtyvästä inflaatiosta, mikä voi saada kansainväliset keskuspankit nostamaan korkoja lähitulevaisuudessa – jyrkkä muutos sotaa edeltäneistä odotuksista korkojen laskemisesta tai pitämisestä vakaina pitkän aikaa.

Yhdysvaltain korot

- CME-konsernin FedWatch-työkalun mukaan: Yhdysvaltain korkojen pysymisen muuttumattomina todennäköisyyksien hinnoittelu huhtikuun kokouksessa on tällä hetkellä vakaa 99 prosentissa ja korkojen noston todennäköisyyksien hinnoittelu noin 25 peruspisteellä on 1 prosentti.

- Jotta sijoittajat voisivat hinnoitella nämä todennäköisyydet uudelleen, he seuraavat tarkasti Yhdysvalloista julkaistavia lisää taloustietoja.

Kullan tuotto-odotukset

KCM Traden päämarkkina-analyytikko Tim Waterer sanoi: "Sijoittajat seuraavat tarkasti Yhdysvaltojen ja Iranin välisten neuvottelujen konkreettista edistymistä. Nykyisen hauraan tulitauon edistyminen tai jatkaminen voisi auttaa rauhoittamaan öljymarkkinoita ja inflaatiopelkoja, mikä voisi mahdollistaa kullan hinnan nousun edelleen."

SPDR-rahasto

Maailman suurimman kultaan perustuvan pörssinoteeratun rahaston SPDR Gold Trustin kultavarannot kasvoivat keskiviikkona noin 1,15 tonnia, mikä on kolmas peräkkäinen päivittäinen kasvu. Kokonaisvarallisuus nousi 1 052,91 tonniin, mikä on korkein taso sitten 8. huhtikuuta.

Japanin jeni heikkeni Aasian markkinoilla perjantaina suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja jatkoi tappioitaan Yhdysvaltain dollaria vastaan kolmantena peräkkäisenä päivänä. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun Yhdysvaltain dollari jatkaa toipumistaan viimeaikaisista pohjalukemista sijoittajien riskin karttamisen vuoksi, joka johtuu Yhdysvaltojen ja Iranin välisten rauhanneuvottelujen epäselvyyksistä.

Maailmanlaajuisen öljyn hinnan nousun keskellä merkit Japanin keskuspankin päättäjiin kohdistuvista kasvavista inflaatiopaineista lisääntyvät, mikä vahvistaa Japanin korkojen nostojen todennäköisyyttä lähitulevaisuudessa.

Hintakatsaus

- Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Dollari nousi jeniä vastaan yli 0,2 % ja oli (¥159,47) tämänpäiväisestä avauskurssista (¥159,12) ja saavutti alimman kurssinsa (¥159,02).

Jeni päätti torstain kaupankäynnin 0,1 prosentin laskussa dollaria vastaan, mikä oli toinen peräkkäinen päivittäinen lasku markkinoiden arvioidessa Lähi-idän rauhanneuvottelujen kehitystä.

Yhdysvaltain dollari

Dollari-indeksi nousi perjantaina 0,1 prosenttia jatkaen nousuaan toisena peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä ja jatkaessaan toipumistaan kuuden viikon pohjalukemista heijastaen Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa nousua suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Dip-ostojen lisäksi dollaria tukee uudistunut kysyntä vaihtoehtoisena sijoituskohteena, kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen ja Iranin välisten rauhanneuvottelujen nykyinen epävarmuus.

Joidenkin tiedotusvälineiden mukaan amerikkalaiset ja iranilaiset neuvottelijat ovat laskeneet tavoitteitaan kattavasta rauhansopimuksesta ja pyrkivät nyt väliaikaiseen yhteisymmärryspöytäkirjaan estääkseen konfliktin paluun. Ydinasia on edelleen merkittävä este.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvaltojen ja Iranin välinen seuraava rauhanneuvottelukierros saattaa tapahtua viikonloppuna.

Maailmanlaajuiset öljyn hinnat

Maailmanlaajuinen öljyn hinta nousi perjantaina keskimäärin 0,75 prosenttia ja jatkoi nousuaan toista peräkkäistä päivää osana toipumista usean viikon pohjista. Huolenaiheena on Hormuzinsalmen jatkuva sulkeminen supertankkereilta.

Maailmanlaajuisen öljyn hinnan nousu epäilemättä herättää uudelleen pelkoja kiihtyvästä inflaatiosta, mikä voi saada kansainväliset keskuspankit nostamaan korkoja lähitulevaisuudessa – jyrkkä muutos sotaa edeltäneistä odotuksista korkojen laskemisesta tai pitämisestä vakaina pitkän aikaa.

Japanin korot

- Japanin keskuspankin korkojen neljännesprosenttiyksikön nousun todennäköisyyden hinnoittelu huhtikuun kokouksessa on tällä hetkellä vakaa noin 10 prosentissa.

- Jotta sijoittajat voisivat hinnoitella nämä todennäköisyydet uudelleen, heidän on odotettava lisää tietoja Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkoista.

Aasia on jumissa energiamarkkinoiden nousun ja toimitusketjujen välillä, joiden palautuminen normaaliin toimintaan voi kestää viikkoja – jopa parhaimmassakin tapauksessa.

Neuvottelut jatkuvat, vaikka niitä ei enää käydäkään suoraan Islamabadissa. Edessä on monimutkainen ja epävakaa polku, joka perustuu poliittiseen eskaloitumiseen, diplomaattisiin manöövereihin ja osapuolten välisiin "tasapainottelupelin" teorioihin, kunnes toinen osapuoli joutuu räpäyttämään silmää. Tämän prosessin odotetaan olevan sekava ja voi jättää merkittäviä jälkiä Aasian ja Tyynenmeren alueen talouksiin.

Vaikka Hormuzinsalmen kautta kulkevat kuljetukset palaisivatkin vähitellen, uusien lastejen saapuminen Aasian satamiin kestää 3–6 viikkoa. Lisäksi alueen raakaöljyinfrastruktuuri, joka on ensisijaisesti suunniteltu käsittelemään Persianlahden öljylaatuja, on edelleen käytännössä häiriintynyt. Sitä vastoin Atlantin altaan öljystä on tullut taloudellisesti kannattamatonta, eivätkä Persianlahden öljytarvikkeet enää saavu perille normaalisti.

Näin ollen kahden viikon aselepo ei ratkaise näitä epätasapainotiloja, ja seuraukset dieselille, bensiinille, nestekaasulle (LPG) ja naftalle ovat syvällisiä ja laaja-alaisia.

Kovan laskeutumisen skenaario

Pahimmassa tapauksessa – jos konflikti syttyy uudelleen ja Hormuzinsalmi sulkeutuu käytännössä kuudeksi kuukaudeksi, jolloin Brent-raakaöljyn hinta laskee 200 dollariin tynnyriltä – Aasia kohtaisi täysin eri mittaluokan kriisin.

Tätä skenaariota verrataan usein vuoden 1997 Aasian finanssikriisiin, joka oli pohjimmiltaan valuuttaepätasapainon, heikkojen valuuttavarantojen ja jyrkkiin ulkoisiin shokkeihin valmistautumattoman talouspolitiikan kriisi. Vaikka monet Aasian taloudet ovat nykyään vahvempia, niillä on suuremmat valuuttavarannot, parempi valuutan hallinta ja kestävämmät velkarakenteet, riskejä ei voida sivuuttaa.

Tämän mittakaavan pitkäaikainen energiakriisi rasittaisi kansallisia budjetteja, kasvattaisi vaihtotaseen alijäämää ja lisäisi valuuttoihin kohdistuvaa painetta, erityisesti energiaa tuovissa kehittyvissä Aasian talouksissa, joilla on paljon velkaa ja rajalliset valuuttavarannot.

Aasian maat saattavat joutua palaamaan COVID-19-pandemian aikana käytettyihin kriisinhallintakeinoihin: kysynnän vähentämiseen, strategisten varantojen hyödyntämiseen, säännöstelyjärjestelmiin ja polttoainevaihdoksen nopeuttamiseen. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin poliittisesti vaikeita ja niillä on raskaita sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia.

Energiaturvallisuus ja toimitusten jatkuvuus

Aasian nesteytetyn maakaasun (LNG) hinnat ovat laskeneet suhteellisesti aselevon myötä. Jos konflikti kuitenkin jatkuu, yli 20 dollarin hinnat miljoonaa brittiläistä lämpöyksikköä (MMBtu) kohden ovat todennäköisiä, mikä pakottaa alueen kääntämään aiemman trendin, jossa hiilestä siirryttiin kaasuun ja palattiin jälleen kaasusta hiileen.

Tämä herättää kaksi keskeistä kysymystä poliittisilta päättäjiltä:

- Millä Aasian ja Tyynenmeren alueen markkinoilla voidaan todellisuudessa vaihtaa hiilen ja kaasun välillä?

- Nopeuttaako nesteytetyn maakaasun (LNG) uudelleenarviointi geopoliittisesti hauraana lähteenä siirtymistä pois siitä ilmastositoumuksista huolimatta?

Kriisinhallinnasta rakenneuudistukseen

Vaikka Iranin kriisin aiheuttaman shokin vaimentaminen työntää päättäjiä kohti vaikeita lyhyen aikavälin toimia, kriittisin haaste on näiden paineiden muuttaminen pitkän aikavälin uudistuksiksi, jotka vahvistavat energiaturvallisuutta.

Tähän sisältyy energialähteiden monimuotoisuuden lisääminen, kotimaisen tuotannon kehittäminen ja kysynnän joustavuuden lisääminen, samalla kun vältetään maiden välisiä vastatoimia.

Kolme kansainvälistä kokemusta nostetaan esiin merkittävinä malleina:

- Brasilia: Kehitti kattavan biopolttoainekehyksen tuotantosekoituspolitiikkojen ja investointikannustimien avulla, mikä vähentää riippuvuutta tuontiöljystä ja luo kestävän kilpailuedun.

- Kiina: Omaksui laajan strategian suhteellisen energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi investoimalla massiivisesti kivihiileen, aurinkoon, tuulivoimaan ja ydinvoimaan sekä laajentamalla sähköajoneuvoja ja hallinnoimalla strategisia varantoja, mikä vähentää suhteellista riippuvuuttaan tuonnista.

- Norja: Öljy- ja kaasutulot on onnistuneesti kanavoitu massiiviseen valtion sijoitusrahastoon rahoitusvakauden tukemiseksi. Kotimainen sähköjärjestelmä on lähes kokonaan vesivoimasta riippuvainen, mikä vähentää altistumista fossiilisten polttoaineiden hintashokeille.

Energiapragmatismi tulevaisuuden valintana

Näiden mallien yhteinen nimittäjä on, että energiaturvallisuus ei syntynyt sattumalta; se saavutettiin pitkän aikavälin politiikalla, kärsivällisillä investoinneilla ja strategisella visiolla, joka kestää lyhyen aikavälin kustannukset.

Aasian hallitukset kohtaavat tänään ratkaisevan hetken, joka paljastaa, että riippuvuus tuontienergiasta yhdistettynä heikkoihin budjetteihin ja valuuttavarantoihin luo haavoittuvuuden, jota on vaikea suojata pelkällä diplomatialla.

Asianmukainen vastaus ei ole pelkästään nykyisen kriisin hallinnassa, vaan myös kestävämmän infrastruktuurin rakentamisessa, kysyntäjoustavuuden kehittämisessä, strategisten varastojen parantamisessa ja Aasian energiamarkkinoiden välisen integraation edistämisessä.

Toimintaikkuna on avoinna kriisiaikoina, mutta sen hyödyntäminen vaatii nopeita ja radikaaleja päätöksiä. Maat, jotka nyt pyrkivät vahvistamaan energiaturvallisuuttaan, astuvat seuraavaan kriisiin vahvemmasta ja vakaammasta asemasta.

Alumiinin hinta nousi torstaina neljän vuoden huippuunsa. Hinnan nousua tukivat odotukset tarjonnan rajoituksista sekä parantuneet kysyntänäkymät, jos Yhdysvallat ja Iran pääsevät sopimukseen Hormuzinsalmen avaamisesta uudelleen.

Lontoon metallipörssin (LME) kolmen kuukauden alumiinin vertailuhinta nousi 0,5 % 3 636,60 dollariin tonnilta klo 06.47 ET (10.47 GMT) mennessä, mikä on korkein taso sitten maaliskuun 2022.

Vastaavasti Shanghain futuuripörssin eniten vaihdettu alumiinisopimus sulkeutui 2,9 % nousussa 25 635 juaniin tonnilta, mikä on Reutersin mukaan vahvin taso sitten 9. maaliskuuta.

Virasto lainasi JPMorgan Chasen analyytikoita, jotka ennustavat tänä vuonna noin 1,9 miljoonan tonnin primäärialumiinin toimitusvajetta – suurin sitten vuoden 2000 – mikä johtuu arviolta 2,4 miljoonan tonnin tarjonnan menetyksestä Lähi-idästä.

Reutersin raportin mukaan alumiinivarastot laskivat myös LME:n hyväksymissä varastoissa ja kolmessa suuressa japanilaisessa satamassa Kiinan varastojen laskiessa kasvavien odotusten keskellä kiinalaisen alumiinin ulkomaisten tilausten kasvusta.

Yhdysvaltain osakemarkkinoilla Alcoan osakkeet nousivat ennen pörssipäivän kaupankäyntiä, ja myös Century Aluminiumin osakkeet nousivat.

Poliittisesti Wall Street Journalin raportit osoittivat, että Washington ja Teheran ovat periaatteessa sopineet uusien neuvottelujen aloittamisesta viime viikolla Pakistanissa käydyn ensimmäisen neuvottelukierroksen jälkeen, joka päättyi ilman välitöntä sopimusta. Lehti lisäsi asiaan perehtyneisiin lähteisiin viitaten, että tapaamisen päivämäärää tai paikkaa ei ole vielä vahvistettu.

Hauras tulitauko osapuolten välillä on määrä päättyä 21. huhtikuuta. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että Israelin ja Libanonin väliset neuvottelut käydään myöhemmin tänään antamatta lisätietoja, kun taas Associated Press raportoi, että Libanon ei ollut tietoinen tällaisista neuvotteluista.

Lähi-idässä on kuitenkin edelleen jännitteiden merkkejä, erityisesti Yhdysvaltojen Iranin satamiin kohdistaman merisaarron osalta. Korkea-arvoinen iranilainen sotilaskomentaja varoitti Yhdysvaltoja saarron jatkamisesta, ja Yhdysvaltain keskuskomennon mukaan yksikään Iraniin kytköksissä oleva kauppa-alus tai öljytankkeri ei ole onnistunut murtamaan sitä.