EKP pitää ohjauskorot 2,5 prosentissa Lagarden ilmoitettua ennenaikaisesta erostaan.

Euroopan keskuspankki (EKP) piti ohjauskorot ennallaan torstaina 29. lokakuuta ja jatkoi varovaista rahapolitiikkaansa kiihtyvästä inflaatiosta ja euroalueen talousnäkymiin liittyvistä kasvavista huolenaiheista huolimatta.

Päätös tehtiin tunteja sen jälkeen, kun EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ilmoitti eroavansa tehtävästään helmikuussa 2027, lähes yhdeksän kuukautta ennen toimikautensa päättymistä.

Keskuspankki piti talletuskorkonsa 2,50 prosentissa, perusrahoitusoperaatioiden koron 2,65 prosentissa ja maksuvalmiusluoton koron 2,90 prosentissa nostettuaan niitä neljännesprosenttiyksiköllä kesä- ja syyskuussa.

Inflaatio vaikeuttaa rahapolitiikkaa

Euroalueen vuotuinen inflaatio kiihtyi syyskuussa 3,8 prosenttiin elokuun 3,2 prosentista ja saavutti korkeimman tasonsa kolmeen vuoteen.

Korkeammat energian hinnat ovat olleet tärkein ajuri, ja Lähi-idän konflikti on nostanut öljyn hinnan yli 100 dollariin tynnyriltä.

EKP varoitti, että jatkuvasti kohonneet energiakustannukset uhkaavat talouskasvua ja aiheuttavat inflaatioriskejä.

Merkittävien palkkapaineiden puuttuminen on kuitenkin antanut päättäjille liikkumavaraa arvioida aiempien korotusten vaikutuksia ennen kuin ne kiristävät edelleen.

Lagarden lähtö lisää epävarmuutta

Lagarde ilmoitti jättävänsä virkansa 7. helmikuuta 2027, mikä aikaistaa seuraajansa valintaa ennen Ranskan presidentinvaaleja.

Hänen lähtönsä tapahtuu samaan aikaan, kun EKP kohtaa kasvavia taloudellisia paineita, erityisesti Ranskassa, missä nousevat valtion lainanottokustannukset ovat leventäneet tuottoeroa Saksan joukkolainoihin verrattuna.

Johdonvaihdos voi vaikuttaa Euroopan rahapolitiikan suuntaan vuonna 2027.

Joulukuun koronnosto edelleen mahdollinen

Sijoittajat odottavat edelleen uutta neljännesprosenttiyksikön nousua joulukuussa, vaikka EKP onkin välttänyt sitoutumista ennalta määrättyyn rahapolitiikkaan.

Keskuspankin on tasapainotettava jatkuvan inflaation riskiä heikentyvän luottokysynnän ja yhä rajoittavampien rahoitusehtojen kanssa.

Lisäkiristys voisi tukea euroa, mutta se aiheuttaisi lisäpaineita eurooppalaisille osakkeille ja valtionlainoille.

Seuraava päätös riippuu vahvasti inflaatiokehityksestä, energian hinnoista ja siitä, hidastavatko korkeammat lainakustannukset euroalueen taloutta.