Öljy on edelleen maailmantalouden kulmakivi ja sen hinta vaihtelee edelleen merkittävästi taloudellisten ja geopoliittisten tekijöiden vuoksi. Tässä raportissa tarkastellaan öljyn nykyistä hintaa, tuottajamaiden varantoja, tuotantoa ja kauppaa sekä öljyn hintaennusteita vuodelle 2025.
Kesäkuussa 2025 Brent-raakaöljyn hinta oli noin 70 dollaria tynnyriltä, ja siinä on pieniä vaihteluita Lähi-idän geopoliittisten jännitteiden vuoksi. Hinnat ovat viime aikoina nousseet jyrkästi Iranin ja Israelin välisen konfliktin eskaloitumisen pelkojen vuoksi, mutta pysyvät 65–75 dollarin välillä maailmanlaajuisen ylitarjonnan ja lisääntyneen tuotannon vuoksi esimerkiksi Saudi-Arabiassa.
Massiivisten öljyvarojen omistaminen vahvistaa tuottajamaiden vaikutusvaltaa globaaleilla markkinoilla. OPECin mukaan Venezuelalla on suurimmat varannot, 303,8 miljardia barrelia, seuraavaksi tulevat Saudi-Arabia 258,6 miljardilla barrelia, Iran 208,6 miljardilla barrelia, Irak 145,0 miljardilla barrelia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat 113,0 miljardilla barrelia. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä maailmanlaajuinen öljyntuotanto nousi 104,9 miljoonaan barreliin päivässä, mikä on 1,8 miljoonaa barrelia päivässä enemmän. Kasvua vauhditti OPEC+ -maiden, erityisesti Saudi-Arabian, lisääntynyt tuotanto.
Saudi-Arabian ja Venäjän johtama OPEC+ sopi tuotannon leikkaamisesta 1,66 miljoonalla barrelilla päivässä vuoden 2025 loppuun asti hintavakauden tukemiseksi. Saudi-Arabia on kuitenkin ilmoittanut suunnitelmista lisätä tuotantoa, mikä saattaa painaa hintoja alaspäin ylijäämän vuoksi. Länsimaiden pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjän vientiin, mikä on vähentänyt sen markkinaosuutta, kun taas maat, kuten Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Qatar, ovat lisänneet ulkomaisia investointeja rahoitusylijäämien tukemina. Joidenkin OPEC+-maiden tuotantokiintiöiden noudattamatta jättäminen lisää markkinoiden volatiliteettia.
Geopoliittiset konfliktit, mukaan lukien Venäjän ja Ukrainan sota sekä Lähi-idän levottomuudet, vaikuttavat merkittävästi öljyn hintaan. Vuodesta 2022 jatkunut Venäjän ja Ukrainan konflikti laukaisi pakotteet, jotka rajoittivat Venäjän öljynvientiä ja painostivat maailmanlaajuista tarjontaa. Lähi-idässä nykyiset jännitteet, kuten Gazan konflikti ja Iranin ja Israelin välinen kitka, ovat aiheuttaneet tilapäisiä hinnannousuja toimituskatkosten pelkojen vuoksi. Nämä konfliktit lisäävät epävarmuutta, minkä vuoksi markkinat seuraavat geopoliittista kehitystä tarkasti.
Vuonna 2025 öljy on edelleen strateginen hyödyke, johon vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan dynamiikka sekä geopoliittinen kehitys. Nykyisen noin 70 dollarin tynnyrihinnan ja 60–80,8 dollarin vaihteluvälin omaavien ennusteiden ansiosta öljy on erittäin herkkä maailmanlaajuisille tapahtumille. Geopoliittiset konfliktit, kuten Venäjän ja Ukrainan välinen sota ja Lähi-idän jännitteet, tarjoavat tilapäistä hintatukea, mutta OPEC+:n tuotannon kasvu voi rajoittaa nousua. On suositeltavaa seurata geopoliittisia päivityksiä ja OPEC+:n strategioita markkinoiden suunnan ymmärtämiseksi paremmin.
Kulta säilyttää erityisasemansa turvasatamana taloudellisten ja geopoliittisten jännitteiden keskellä. Tässä raportissa tarkastelemme kullan nykyistä hintaa, keskuspankkien varantoja, osto- ja myyntitoimintaa sekä kullan hintaennusteita vuodelle 2025. Tutkimme myös kullan käyttäytymistä nykyisten konfliktien ja sotien keskellä.
Kullan hinta on noussut 4,7 % viimeisen kuukauden aikana ja 44,83 % edellisvuoteen verrattuna. Tämä nousu heijastaa sekä yksityishenkilöiden että keskuspankkien lisääntynyttä kysyntää kullan käyttämisessä omaisuuden arvon säilyttämiseen viimeaikaisten epävakaiden aikojen aikana.
Keskuspankit hallussaan pitävät tällä hetkellä suuria määriä kultaa, mikä vahvistaa sen roolia strategisena omaisuutena. Maailman kultaneuvoston mukaan Yhdysvallat johtaa kultavarantoja 8 133,5 tonnilla, jota seuraavat Saksa 3 417 tonnilla ja Kansainvälinen valuuttarahasto 3 217 tonnilla.
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä keskuspankit ostivat nettomääräisesti 244 tonnia, joista merkittäviä olivat ostot Puolasta. Tämä heijastaa strategiaa vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista geopoliittisten jännitteiden keskellä.
Keskuspankit ovat ostaneet kultaa johdonmukaisesti vuodesta 2010 lähtien ja hankkineet sitä viime vuosina yli 1 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2025 maailmanlaajuisten varantojen odotetaan kasvavan 95 prosenttia.
Samaan aikaan kullan myynti on ollut rajallista: Venäjä myi 3 tonnia, Uzbekistan 15 tonnia ja Kirgisia vain 2 tonnia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä.
Sodat ja geopoliittiset jännitteet, kuten Venäjän ja Ukrainan konflikti sekä Lähi-idän levottomuudet, tukevat kullan hinnan nousua. Vuodesta 2022 lähtien käynnissä ollut Venäjän ja Ukrainan välinen sota on lisännyt kullan kysyntää länsimaiden Moskovaan asettamien pakotteiden seurauksena, mikä on saanut keskuspankit – erityisesti kehittyvien markkinoiden – kasvattamaan varantojaan omaisuutensa turvaamiseksi.
Lähi-idässä jännitteet, kuten Gazan sota ja Iranin ja Israelin välinen eskaloituminen, lisäävät kullan houkuttelevuutta turvasatamana. Nämä konfliktit luovat alueellista epävakautta, mikä kannustaa sekä yksityishenkilöitä että pankkeja sijoittamaan kultaan varallisuuden suojakeinona.
Näkymät ovat positiiviset vahvan kysynnän ja geopoliittisen jännitteen vetäminä. Alla on rahoituslaitosten ennusteita:
Näitä ennusteita tukevat odotukset dollarin heikkenemisestä, mikä johtuu elvyttävästä rahapolitiikasta, sekä keskuspankkien vahvasta kysynnästä hajauttaa sijoitustaan pois dollarista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kulta on edelleen houkutteleva sijoitus vuonna 2025, ja sen nykyinen hinta on noin 3 373,65 dollaria unssilta ja ennusteiden mukaan 4 000 dollaria vuoden loppuun mennessä. Keskuspankkien ostot yhdistettynä konflikteihin, kuten Venäjän ja Ukrainan sotaan ja Lähi-idän levottomuuksiin, tukevat kysyntää. Inflaatio- ja pakotteiden pelot vahvistavat myös kullan roolia strategisena omaisuuseränä.
Seuraa päivittäistä kulta-analyysiä Economies.comissa saadaksesi laajempaa tietoa hintatrendeistä.
Tekoälystä (AI) on tullut rahoitusmarkkinoiden nykyaikaisten muutosten liikkeellepaneva voima. Vuonna 2025 se on yksi sijoittajille houkuttelevimmista sektoreista. Tässä artikkelissa nostamme esiin kolme suurinta tekoälyosaketta: NVIDIA, Microsoft ja Amazon , ja tutkimme, miksi sijoittajat keskittyvät niihin.
Jensen Huang ja hänen kumppaninsa perustivat NVIDIAn vuonna 1993. Aluksi yritys keskittyi pelien näytönohjaimiin (GPU). Vuonna 2006 se lanseerasi CUDA-alustan, joka mullistaa rinnakkaislaskennan – mukaan lukien tekoälymallien kouluttamisen. Vuoteen 2025 mennessä NVIDIA hallitsee noin 87 % tekoälyssä käytettävien näytönohjainten markkinoista H100- ja Blackwell-sirujen kaltaisten tuotteiden ansiosta, jotka ovat OpenAI:n ja Googlen kaltaisten yritysten ensisijainen valinta.
Huolimatta kasvavasta kilpailusta kiinalaisten tekoälymallien, kuten DeepSeek R1:n, kanssa, NVIDIA on edelleen alan johtaja.
Osake käy kauppaa sivuttain vaihteluvälillä viikoittaisella aikavälillä 153 ja 87,9 dollarin välillä. Se nousi voimakkaasti 87 dollarin viikoittaisesta tuesta, mutta RSI:n yliostetun tason vuoksi korjausliikettä odotetaan.
Parhaat ostosalueet: 140–134–129 dollaria
Bill Gates ja Paul Allen perustivat Microsoftin vuonna 1975. Se tuli tekoälyn pariin 1990-luvulla Microsoft Researchin kautta. Yritys lanseerasi Cortanan vuonna 2014 ja integroi sitten tekoälyn palveluihin, kuten Azureen, Office 365:een ja Teamsiin. Yhteistyö OpenAI:n kanssa on vakiinnuttanut sen johtoaseman pilvipohjaisessa tekoälyssä.
Osake rikkoi äskettäin päiväaikataululla sivuttaisen vaihteluvälin 468 dollarin vastustason ja 348,5 dollarin tuen välillä. Vahvan RSI-momentin myötä sen odotetaan jatkavan nousuaan kohti 516 dollaria.
Parhaat ostosalueet: 486 dollaria ja 456 dollaria
Jeff Bezos perusti Amazonin vuonna 1994 verkkokirjakauppana, ja siitä kehittyi nopeasti "kaiken kauppa". Se alkoi käyttää tekoälyä vuonna 1998 suosittelujärjestelmässään, joka tuottaa noin 35 % sen tuloista. AWS:n kautta Amazon tarjoaa tekoälypalveluita, kuten SageMaker, ja käyttää tekoälyä logistiikassa sekä ääniavustajaansa Alexaa.
Vuoteen 2025 mennessä Amazon on integroinut tekoälyn kaikkiin toimintoihinsa, mikä vahvistaa sen asemaa johtavana teknologiayrityksenä.
Neljän tunnin kaaviossa osakkeen hinta liikkuu sivuttaissuunnassa 241,93 dollarin vastustason ja 161,91 dollarin tukitason välillä. Harmoninen AB=CD-kuvio voi toteutua PRZ-alueen lähellä vastustason lähellä, mitä voi seurata RSI-korjaus kohti 50:tä ennen nousutrendin jatkumista.
Parhaat ostosalueet: 204,5 dollaria ja 196,8 dollaria
Osakekauppa on yksi sijoitusmaailman jännittävimmistä taloudellisista aktiviteeteista, olitpa sitten aloittelija tai ammattilainen. Halusitpa sitten ymmärtää perusteet tai tutustua edistyneisiin strategioihin, osakemarkkinoiden dynamiikan ymmärtäminen ja taitojesi kehittäminen on ensimmäinen askel kohti menestystä. Tämä artikkeli toimii kattavana oppaanasi osakemarkkinoihin.
Osakekauppa on julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeiden osto- ja myyntiprosessia tavoitteena hyötyä hintavaihteluista. Voit seurata osakekursseja ja markkinauutisia verkkosivustollamme.
Käy teknisen analyysin osiossamme ymmärtääksesi trendejä käyttämällä seuraavia:
Menetelmä, joka käyttää "Gartley"- ja "Crab"-kaltaisia kuvioita Fibonaccin suhdelukujen kanssa käännepisteiden tunnistamiseen.