Japanin keskuspankin ohjausryhmä ilmoitti torstaiaamuna 30. kesäkuuta–1. heinäkuuta pidetyn kokouksensa päätteeksi pitävänsä ohjauskorot ennallaan 0,50 prosentin vaihteluvälillä – korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2008 – useimpien maailmanlaajuisten markkinoiden odotusten mukaisesti. Tämä on neljäs peräkkäinen kokous, jossa ohjauskorkoja ei ole muutettu.

Päätös pitää lyhytaikainen ohjauskorko ennallaan oli yksimielinen, ja kaikki yhdeksän keskuspankin johtokunnan jäsentä äänestivät sen puolesta.

Japanin keskuspankin päättäjät näyttävät olevan taipuvaisia käyttämään enemmän aikaa Yhdysvaltojen tulevien tullienkorotusten mahdollisten taloudellisten vaikutusten arviointiin, erityisesti Japanin viennistä riippuvaiseen talouteen.

Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti keskiviikkona pitävänsä ohjauskoron ennallaan 4,25–4,50 prosentin välillä, mikä on viides peräkkäinen päätös pitää ohjauskorko ennallaan.

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) odotetaan yleisesti pitävän ohjauskorot ennallaan keskiviikkona sisäisten erimielisyyksien keskellä rahapolitiikan tulevasta suunnasta, kun presidentti Donald Trump ja muut Valkoisen talon virkamiehet lisäävät painetta keskuspankkiin.

Trump lisäsi painostusta keskiviikkoaamuna sen jälkeen, kun taloustiedot julkaistiin, joiden mukaan Yhdysvaltain bruttokansantuote kasvoi 3 prosentin vuosivauhdilla toisella neljänneksellä.

Kirjoittaessaan Truth Socialissa Trump sanoi: ”Liian myöhäistä, korkoa on laskettava nyt”, toistaen lempinimeä, jota hän on tänä vuonna käyttänyt keskuspankin pääjohtajasta Jerome Powellista.

Sijoittajat seuraavat tarkasti, asettuvatko kaksi Fedin pääjohtajaa Trumpin puolelle ja eri mieltä rahapoliittisesta päätöksestä – mitä ei ole tapahtunut yli kolmeen vuosikymmeneen. Pääjohtajat Christopher Waller ja Michelle Bowman ovat molemmat julkisesti esittäneet koronlaskun kannan tämänpäiväisessä kokouksessa.

JPMorganin pääekonomisti Michael Feroli sanoi odottavansa Wallerin olevan eri mieltä ja totesi, että Bowmanin kanta on vähemmän selkeä. "Epäilemme, että hän yhtyy hänen suoranaiseen ja maltilliseen eriävään mielipiteeseen", hän lisäsi.

Wilmington Trustin pääjoukkovelkakirjasalkunhoitaja Wilmer Stith sanoi, että yksi eriävä mielipide on todennäköisempi kuin kaksi. Mutta hän huomautti: "Viime kädessä se ei muuta sitä tosiasiaa, että Fedin ohjauskorko pysyy ennallaan ja pankki pysyy kärsivällisenä. Se on narratiivi."

Tämä herättää sijoittajissa toisen keskeisen kysymyksen: vihjaako Powell iltapäivän lehdistötilaisuudessaan olevansa avoin koronlaskulle syyskuussa? Kauppiaat lyövät tällä hetkellä vetoa siitä, että Fed toteuttaa ensimmäisen koronlaskunsa vuodelle 2025 tulevassa kokouksessaan 16.–17. syyskuuta.

Stith sanoi uskovansa, että Powell saattaa käyttää maltillista kieltä luodakseen pohjan tällaiselle liikkeelle Trumpin ja muiden hallintovirkamiesten kuukausien kritiikin jälkeen. Nyt he viittaavat myös Fedin 2,5 miljardin dollarin pääkonttorin remonttiprojektiin lisäperusteena kyseenalaistaa Powellin johtajuus.

”Ottaen huomioon [Fedin pääkonttorin] projektin kustannusten ylitykset ja hallinnon jatkuvan kritiikin, mielestäni se painaa psyykettä. Poliitikko saattaisi vain raottaa ovea hieman. Ennen ovi oli aina kiinni”, Stith sanoi.

Powell on puolustanut 2,5 miljardin dollarin remonttihanketta ja korostanut viime kuukausina myös tarvetta lisäajalle Trumpin tullien inflaatiovaikutusten arvioimiseksi.

Monet muut päättäjät ovat Powellin kanssa samaa mieltä ja huomauttavat, että inflaatio on edelleen tavoitteen yläpuolella, inflaatioriskejä on edelleen olemassa ja työmarkkinat ovat lähellä täystyöllisyyttä.

Waller on kuitenkin kesäkuun kokouksen jälkeen väittänyt, että tullit aiheuttavat vain kertaluonteisia hinnankorotuksia – mikä antaa Fedille mahdollisuuden "katsoa niiden ohi" ja keskittyä uudelleen kaksoismandaatissaan työllisyyspuoleen.

Hän ilmaisi myös huolensa siitä, että yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu on lähestymässä "pysähdysvauhtia". Muut tiedot viittaavat työmarkkinoiden kasvaviin laskusuhdanteen riskeihin.

Bowmanin perustelu koronlaskulle on viimeaikaiset odotuksia alhaisemmat inflaatiolukemat ja hänen uskomuksensa siitä, että kauppapolitiikalla on vain "maltillisia vaikutuksia" inflaatioon.

Hän ilmaisi myös huolensa työmarkkinoiden riskeistä, jotka johtuvat työllisyyskehityksen heikkenemisen merkeistä.

Bowmanin tuki koronlaskulle merkitsee muutosta hänen viime syksyn kannastaan, jolloin hän vastusti 50 peruspisteen leikkausta syyskuussa 2024 vedoten huoleen siitä, että inflaatio ei ollut vielä hallinnassa.

Se olisi ensimmäinen kerta joulukuun 1993 jälkeen, kun kaksi keskuspankin pääjohtajaa oli eri mieltä samassa kokouksessa. Tuolloin entisen keskuspankin pääjohtajan Alan Greenspanin johdolla pääjohtajat Wayne Angell ja Lawrence Lindsey vastustivat keskuspankin maltillista politiikkaa ja kannattivat sen sijaan koronnostoa.

Powellin johtamista 61 kokouksesta 16 on antanut eriävän äänen. Näistä neljätoista tuli alueellisten keskuspankin johtajilta ja vain kaksi keskuspankin pääjohtajilta.

Heinäkuussa 2019 alueellisten keskuspankin presidenttien välillä oli harvinainen kaksoiserimielisyys, kun Powellin johtama keskuspankki laski korkoja ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen Trumpin ensimmäisen presidenttikauden tullien aiheuttaman epävarmuuden torjumiseksi.

Kansas Cityn keskuspankin pääjohtaja Esther George ja Bostonin keskuspankin pääjohtaja Eric Rosengren vastustivat korkojen leikkausta ja väittivät, että korkojen olisi pitänyt pysyä ennallaan.

Keskiviikkona mahdollisesti esitetyistä erimielisyyksistä huolimatta useimmat tarkkailijat odottavat Powellin puolustavan keskuspankin kärsivällistä linjaa loppuvuoden 2025 ajan.

”Fed ei aio tehdä mitään, ja mielestäni Powell pysyy kannassaan – hänellä on rehellisesti sanottuna vahva jalansija”, sanoi Thornburg Investment Managementin Christian Hoffmann Yahoo Financelle antamassaan kommentissa.

Kanadan keskuspankki piti keskiviikkona ohjauskorkonsa ennallaan 2,75 prosentissa vedoten Kanadan talouden kestävyyteen Yhdysvaltojen käynnistämästä maailmanlaajuisesta kauppasodasta huolimatta.

Kuvernööri Tiff Macklem totesi ennalta valmistelluissa huomautuksissa, että hallituksen päätös perustui "selkeään yksimielisyyteen".

Hän selitti, että Kanadan talous ei ole kokenut jyrkkää taantumaa merkittävästä kaupan epävarmuudesta huolimatta ja että ydininflaatio pysyy suhteellisen vakaana jopa Yhdysvaltojen jatkuvista tulleista huolimatta.

Tämä päätös seuraa pankin päätöstä pitää korot vakaina sekä huhti- että kesäkuussa globaalien tullien aiheuttaman epävarmuuden vuoksi.

Tämä oli linjassa ekonomistien odotusten kanssa ennen ilmoitusta.

Macklem huomautti, että Yhdysvaltojen viimeaikaiset kauppasopimukset suurten globaalien toimijoiden, kuten Japanin ja Euroopan unionin, kanssa ovat lieventäneet pelkoja vakavasta ja kiihtyvästä maailmanlaajuisesta kauppasodasta ja että vaikutukset ovat toistaiseksi olleet lievempiä kuin alun perin pelättiin.

Vapaakauppa ei todennäköisesti palaa: Macklem

Vaikka Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on äskettäin allekirjoittanut uusia kauppasopimuksia, Macklem huomautti, että näihin sopimuksiin sisältyy edelleen tiettyjä tullitariffeja.

Hän lisäsi, että näiden sopimusten luonne osoittaa, ettei Yhdysvallat ole palaamassa avoimen vapaakaupan järjestelmään.

Vaikka tariffit ovat vaikuttaneet voimakkaasti joihinkin aloihin, Macklem korosti, että haasteita on edelleen.

Hän sanoi, että Kanadan keskuspankki seuraa tarkasti, miten nämä tullit vaikuttavat liiketoimintaan ja kanadalaisten vientituotteiden kysyntään, ja siirtyvätkö tullien korkeammat kustannukset kuluttajille.

Kanadan keskuspankki laskee korkoja, kun se haluaa elvyttää taloutta, mutta pitää lainanottokulut korkeina, kun inflaation kiihtyminen on huolenaihe.

Keskuspankki julkaisi rahapolitiikkaraporttinsa keskiviikon korkopäätöksen yhteydessä, mutta pidättäytyi jälleen kerran antamasta yhtä keskeistä ennustetta talouden kehityksestä vedoten jatkuvaan epävarmuuteen.

Sen sijaan pankki esitti nykyiseen tariffitasoon perustuvan perusskenaarion sekä kaksi vaihtoehtoista skenaariota, joissa tutkittiin joko tariffien lieventämistä tai niiden lisäkorottamista. Kaikissa kolmessa skenaariossa oletetaan tariffien jatkuvan jollain tasolla.

Vaikka tullien tarkkaa tasoa on edelleen vaikea määrittää erilaisten poikkeusten ja päällekkäisten tullien vuoksi, pankki arvioi, että Yhdysvaltojen Kanadalle asettama tosiasiallinen tulli on tällä hetkellä noin 7–8 prosenttia – mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden alusta.

Kanadan keskuspankin päättäjät olettavat, että valtaosa kanadalaisista tavaroista saa lopulta tullivapautuksia tulevina vuosina Kanadan, Yhdysvaltojen ja Meksikon välisen sopimuksen noudattamisen ansiosta, kun yritykset nopeuttavat sertifioinnin hankkimista.

Perusskenaariossa Kanadan keskuspankki odottaa talouden elpyvän loppuvuoden aikana sen jälkeen, kun kausitasoitettu vuotuinen reaalinen BKT laski 1,5 prosenttia edellisellä neljänneksellä.