Euro nousi Euroopan markkinoilla perjantaina suhteessa tärkeimpiin valuuttoihin ja jatkoi elpymistään toista peräkkäistä kurssia kahden kuukauden pohjalukeman jälkeen suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Nousut johtuivat ostojen laskusta alemmilla tasoilla.

Tämä elpyminen tapahtuu ennen euroalueen heinäkuun keskeisten inflaatiolukujen julkaisua, joiden odotetaan valottavan enemmän sitä, nostaako Euroopan keskuspankki (EKP) korkoja syyskuussa.

Nykyisestä noususta huolimatta Euroopan yhtenäisvaluutta on edelleen matkalla kohti jyrkimpää viikoittaista laskuaan sitten vuoden 2022 Ranskan ja Saksan voimakkaan vastustuksen vuoksi Yhdysvaltojen ja EU:n äskettäistä kauppasopimusta kohtaan.

Hintakatsaus

• EUR/USD-kurssi nousi 0,15 % 1,1429 dollariin päivän avaushinnasta 1,1412 dollaria käytyään päivänsisäisen pohjalukemansa 1,1405 dollarissa.

• Torstaina euro nousi 0,1 % – ensimmäisen päivittäisen nousunsa kuuteen kauppapäivään – toipuen kahden kuukauden pohjalukemista 1,1400 dollarista.

• Heinäkuun aikana euro heikkeni 3,2 % dollaria vastaan, mikä oli ensimmäinen kuukausittainen tappio joulukuun 2024 jälkeen. Laskua vauhdittivat voittojen kotiuttaminen neljän vuoden huipputasolta 1,1830 dollarista sekä pelot siitä, että uusi Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppasopimus voisi käynnistää talouden hidastumisen euroalueella.

EKP:n korkonäkymät

• EKP piti ohjauskorkonsa viime viikolla ennallaan 2,15 prosentissa – alimmalla tasolla sitten lokakuun 2022 – seitsemän peräkkäisen koronlaskun jälkeen.

• Pankki päätti keskeyttää rahapolitiikan keventämissyklinsä odottaen selvyyttä Yhdysvaltojen ja EU:n tulevista kauppasuhteista.

• EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi kokouksen jälkeen: ”Olemme odottavassa tilassa”, ja lisäsi, että euroalueen talous on osoittanut sitkeyttä maailmanlaajuisista epävarmuuksista huolimatta.

• Reutersin lähteiden mukaan selvä enemmistö EKP:n jäsenistä kannatti korkojen pitämistä ennallaan tulevassa syyskuun kokouksessa – mikä merkitsisi toista peräkkäistä taukoa.

• Torstaina Saksan inflaatioluvut heinäkuulta olivat odotettua korkeammat, mikä saattaa viitata uusiin inflaatiopaineisiin, jotka voivat vaikuttaa EKP:n politiikkaan.

• Nykyiset rahamarkkinahinnat viittaavat alle 30 prosentin todennäköisyyteen sille, että EKP laskee korkoa 25 peruspisteellä syyskuussa.

Euroalueen inflaatiotiedot

Sijoittajat odottavat nyt heinäkuun inflaatiolukuja, jotka on määrä julkaista klo 10.00 GMT, jotta he voivat arvioida uudelleen politiikan näkymiä.

Markkinoiden odotusten mukaan vuotuinen kuluttajahintaindeksi hidastuu heinäkuussa 1,9 prosenttiin kesäkuun 2,0 prosentista, kun taas ydinkuluttajahintaindeksin odotetaan pysyvän vakaana 2,3 prosentissa.

Euron näkymät

• Economies.comissa odotamme, että jos tämänpäiväiset inflaatioluvut ylittävät markkinaennusteet, EKP:n syyskuun koronlaskun todennäköisyys pienenee entisestään, mikä voi nostaa euron valuuttakursseja valuuttamarkkinoilla.

Viikoittainen suorituskyky

Tällä viikolla euro on tähän mennessä laskenut noin 2,65 % Yhdysvaltain dollariin nähden, matkalla kohti kolmatta viikoittaista laskuaan tässä kuussa ja jyrkintä viikoittaista laskua sitten syyskuun 2022.

Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppasopimus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoittivat sunnuntaina Skotlannissa pitämässään tapaamisessa uudesta kauppasopimuksesta, joka sisältää seuraavat asiat:

• Yhdysvalloille 15 prosentin tulli eurooppalaisille tuontituotteille – mukaan lukien autot, lääkkeet ja puolijohteet – 1. elokuuta alkaen.

• Tietyt yhdysvaltalaiset tuotteet vapautetaan kokonaan EU:n tulleista vastikkeettomalla periaatteella. Näihin tuotteisiin kuuluvat lentokoneiden osat, puolijohdetyökalut, jotkin geneeriset lääkkeet, kemikaalit ja strategiset maataloustuotteet.

• Teräs- ja alumiinitullit pysyvät toistaiseksi 50 prosentissa, ja ne voidaan tulevaisuudessa korvata kiintiöjärjestelmällä.

• EU sitoutui investoimaan jopa 600 miljardia dollaria Yhdysvaltain talouteen Trumpin toisella presidenttikaudella.

• EU lupasi myös ostaa 750 miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaisia energiatuotteita – mukaan lukien nesteytettyä maakaasua ja ydinhiiltä – seuraavan kolmen vuoden aikana.

• Trump totesi, että sopimuksen tavoitteena on pienentää Yhdysvaltojen ja EU:n välistä kauppavajetta, joka oli 235,6 miljardia dollaria vuonna 2024.

• Von der Leyen kuvaili sopimusta tuovan "vakautta ja ennustettavuutta" molemmille osapuolille ja korosti kauppasuhteiden "tasapainottamisen" tavoitetta.

Eurooppalaiset reaktiot

Maanantaina Ranska kutsui kauppasopimusta "mustaksi päiväksi" Euroopalle ja syytti EU:ta Trumpin taipumisesta epätasapainoisessa sopimuksessa.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz varoitti, että tullit aiheuttaisivat "vakavaa" vahinkoa Saksan taloudelle.

Japanin jeni laski edelleen Aasian markkinoilla perjantaina ja jatkoi tappioitaan Yhdysvaltain dollaria vastaan kolmantena peräkkäisenä päivänä. Valuutta laski alle keskeisen psykologisen 150 jenin dollarilta ja lähestyi jyrkintä viikoittaista laskuaan vuonna 2025.

Japanin viranomaiset ilmaisivat huolensa viimeaikaisista valuuttakurssimuutoksista, vaikka Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda vähätteli jenin tason suoraa vaikutusta inflaatio-odotuksiin.

Samaan aikaan Yhdysvaltain dollari jatkoi vahvistumistaan suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin ennen Yhdysvaltojen maatalouden ulkopuolisten palkkatietojen julkaisemista, mikä voi antaa lisää vihjeitä keskuspankin ohjauskoron laskun todennäköisyydestä syyskuussa.

Hintakatsaus

• USD/JPY nousi 0,15 % 150,92 jeniin – korkeimmalle tasolleen sitten 28. maaliskuuta – nousuun kaupankäynnin avaushinnasta 150,72 jeniä käytyään päivänsisäisen pohjalukeman 150,60 jenissä.

• Torstaina jeni laski 0,85 % dollaria vastaan odotettua vahvempien Yhdysvaltojen PCE-inflaatiotietojen jälkeen.

• Heinäkuussa jeni heikkeni 4,8 % dollaria vastaan – tämä oli sen huonoin kuukausittainen suoritus vuonna 2025 ja jyrkin lasku sitten joulukuun 2024 – valuutan turvasatamakysynnän heikkenemisen, Yhdysvaltojen kauppaneuvottelujen edistymisen ja Japanin poliittisen epävarmuuden vuoksi, joka seurasi hallitsevan puolueen senaatinvaalien tappiota.

Viikoittainen suorituskyky

Tänään päättyneellä viikolla jeni on laskenut noin 2,2 % Yhdysvaltain dollariin nähden ja on matkalla kohti kolmatta viikoittaista laskuaan tässä kuussa ja pahinta viikoittaista laskuaan vuonna 2025 sitten joulukuun alun 2024.

Japanin pankki

• Kuten odotettua, Japanin keskuspankki piti torstaina ohjauskorkonsa ennallaan ja piti ohjauskorot 0,50 prosentissa – korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2008 – neljännen peräkkäisen kokouksensa.

• Kansainvälisessä kannanotossa Englannin keskuspankki ilmoitti harkitsevansa koronnostoa, jos talous- ja hintatilanne vastaavat ennusteita.

• Keskuspankki nosti vuoden 2025 kuluttajahintaindeksin ydinennustettaan 2,2 prosentista 2,7 prosenttiin, muutti vuoden 2026 odotuksia 1,8 prosentista 1,7 prosenttiin ja nosti vuoden 2027 ennustettaan 1,9 prosentista 2,0 prosenttiin.

• Kuvernööri Ueda sanoi, että Yhdysvaltojen ja Japanin hiljattain solmittu kauppasopimus oli "merkittävä askel eteenpäin" epävarmuuden vähentämisessä ja taloudellisen vakauden tukemisessa.

• Markkinahinnoittelu heijastaa 50 %:n todennäköisyyttä sille, että Japanin keskuspankki nostaa korkoja 25 peruspisteellä syyskuun kokouksessaan. Sijoittajat odottavat Japanista lisää inflaatio-, työllisyys- ja palkkatietoja voidakseen arvioida näkymiä uudelleen.

Japanin viranomaiset

Valtiovarainministeri Katsunobu Kato toisti huolensa valuuttakurssien viimeaikaisesta volatiliteetista, erityisesti sen jälkeen, kun jeni laski neljän kuukauden pohjalukemiin. Perjantain lehdistötilaisuudessa hän korosti vakaiden, perustekijöitä heijastavien valuuttakurssien merkitystä ja varoitti spekulatiivisista liikkeistä.

Kuvernööri Ueda toisti tämän näkemyksen torstaina ja sanoi, että nykyisillä valuuttakursseilla ei todennäköisesti ole merkittävää suoraa vaikutusta inflaatioennusteisiin.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi perjantaina 0,1 prosenttia 100,15 pisteeseen, mikä on seitsemäs peräkkäinen nousunsa ja korkein taso kahteen kuukauteen. Tämä heijastaa dollarin jatkuvaa vahvistumista tärkeimpiin valuuttoihin nähden.

Tämä nousu tapahtuu Yhdysvaltojen taantumapelkojen hälventyessä, joita vahvistavat Japanin ja EU:n kanssa tehdyt viimeaikaiset kauppasopimukset, sekä syyskuun koronlaskuodotusten hiipuessa, kun vahvat taloustiedot ja Fedin jyrkkä linja painavat markkinoiden mielialaa.

Sijoittajat keskittyvät nyt heinäkuun Yhdysvaltain työllisyysraporttiin, joka julkaistaan myöhemmin tänään ja on keskeinen mittari keskuspankin tuleville rahapoliittisille päätöksille.

Economies.comin näkymät

• Me Economies.comissa odotamme jenin pysyvän paineen alla Yhdysvaltain dollaria vastaan, erityisesti jos tulevat Yhdysvaltain työllisyysluvut ylittävät markkinoiden odotukset.

Useimpien tärkeimpien kryptovaluuttojen arvo laski torstaina rahoitusmarkkinoiden riskinottohalukkuuden heikkenemisen myötä, kun presidentti Donald Trumpin asettama määräaika uusien kauppasopimusten viimeistelylle lähestyy.

Yhdysvaltain hallituksen tiedot paljastivat, että keskeinen henkilökohtaisen kulutuksen hintaindeksi (PCE) – keskuspankin ensisijainen inflaatiomittari – pysyi kesäkuussa vakaana 2,8 prosentissa vuodentakaiseen verrattuna.

Lisätiedot osoittivat, että Yhdysvaltain työllisyyskustannusindeksi nousi 0,9 % toisella neljänneksellä ylittäen 0,8 %:n nousuodotukset.

Samaan aikaan alustavien työttömyyskorvaushakemusten määrä nousi vain 1 000:lla 218 000:een viikolla, joka päättyi 26. heinäkuuta, verrattuna edellisen viikon tarkistamattomaan 217 000:een. Analyytikot olivat odottaneet nousua 222 000:een.

Sijoittajat odottavat nyt perjantaina julkaistavaa maatalouden ulkopuolista palkkaraporttia saadakseen lisäselvyyttä keskuspankin rahapolitiikan näkymiin.

Markkinat seuraavat myös tarkasti presidentti Trumpin asettamaa 1. elokuuta asetettua määräaikaa kauppaneuvottelujen päättämiselle ennen uusien tullien käyttöönottoa.

Aiemmin tänään presidentti Trump ilmoitti sopimuksesta Meksikon presidentin Claudia Sheinbaumin kanssa kauppaneuvottelujen määräajan pidentämisestä 90 päivällä vedoten maiden välisten meneillään olevien neuvottelujen monimutkaisuuteen.

Keskiviikkona Trump antoi sarjan tulleihin liittyviä päätöksiä, jotka kohdistuvat Brasilian ja Etelä-Korean kuparin tuontiin ja tuotteisiin, juuri ennen Yhdysvaltojen tullien korottamisen määräaikaa 1. elokuuta.

Ethereum

CoinMarketCapissa kello 21.08 GMT mennessä Ethereumin (ETH) arvo oli laskenut 1,3 % ja oli 3 725,8 dollaria.

Alumiinin tuotanto jatkaa vahvaa suoritustaan maailmanlaajuisista talousmuutoksista ja alueellisista louhinta- ja jalostushaasteista huolimatta.

Alumiinin hinta Lontoon metallipörssissä nousi heinäkuun 25. päivänä neljän kuukauden huippuunsa ja päätti viikon 2 656,5 dollarissa ja 2 657 dollarissa tonnilta – nousua 10,5 dollaria eli 0,39 %. Raporttien mukaan nousun taustalla oli pääasiassa uusi optimismi Kiinan kysynnän suhteen sekä kasvava paine maailmanlaajuisten tarjontarajoitteiden vuoksi.

Samana päivänä kolmen kuukauden osto- ja myyntihinnat nousivat 7,5 dollaria tonnilta eli 0,28 % ja olivat vastaavasti 2 655,5 dollaria ja 2 656 dollaria tonnilta. Seuraavalla viikolla alumiinin spot-hinnaksi kirjattiin 2 635,85 dollaria tonnilta, mikä on hieman laskua viimeaikaisesta huipputasosta. Hinnat ovat kuitenkin edelleen suhteellisen korkealla tarjonnan rajoitusten ja suurten talouksien infrastruktuurihankkeiden uudelleen lisääntyneen kysynnän vuoksi.

Hintamuutosten keskeiset ajurit

Markkinatarkkailijoiden mukaan alumiinin hinnan nykyinen nousu johtuu useista tekijöistä, joista suurin on Kiinan tuotantorajoituspolitiikka. Vaikka Kiina on maailman suurin alumiinintuottaja, se on lähestymässä 45 miljoonan tonnin vuotuista enimmäismääräänsä – politiikkaa, jolla pyritään hillitsemään hiilidioksidipäästöjä. Tämä on johtanut odotuksiin tuotannon vähenemisestä vuoden jälkipuoliskolla.

Nopeasti kasvavien alojen, kuten sähköajoneuvojen ja uusiutuvan energian, kasvava kysyntä on myös keskeinen vakauttava voima. Samaan aikaan Euroopan unioni lisää investointeja puolustusteollisuuden valmistukseen, mikä lisää teollisuusmetallien, kuten alumiinin, kysyntää. Jatkuvat pakotteet Venäjälle, joka on merkittävä alumiinin viejä, ovat entisestään rajoittaneet tarjontaa Euroopan markkinoille.

Muita vaikuttavia tekijöitä ovat:

- Energiakustannusten nousu, koska alumiinin sulatus on erittäin sähköintensiivistä.

- Kaupan häiriöt, mukaan lukien nousevat tullit, jotka muokkaavat maailmanlaajuisia alumiinivirtoja.

- Toimitusketjun epävakaus ja infrastruktuurihankkeiden lisääntynyt kysyntä.

Tullipolitiikan vaikutus tuottajiin

Pohjois-Amerikassa tullipolitiikka – erityisesti pykälän 232 mukainen – muokkaa edelleen Yhdysvaltojen alumiinisektorin dynamiikkaa. Raportit osoittavat, että vaikka kotimainen tuotanto on edelleen vahvaa, tarjontaa tukee yhä enemmän tuonti, erityisesti Kanadasta ja Lähi-idän maista.

Teollisuus järkyttyi kesäkuussa, kun Yhdysvallat kaksinkertaisti pykälän 232 mukaiset tullit 50 prosenttiin, mikä aiheutti merkittäviä kustannusmuutoksia ja pakotti tuottajat uudistamaan toimitusstrategioitaan. Analyytikot huomauttavat, että tuottajat ovat onnistuneet sopeutumaan nopeasti paineesta huolimatta.

Esimerkiksi Alcoa, yksi korkeampien tullien vaikutuksen alaisina olleista tuottajista, on ohjannut Kanadan vientiä Eurooppaan ja Aasiaan ja samalla luopunut ydinliiketoimintaansa kuulumattomista omaisuuseristä. Samaan aikaan Rio Tinto, joka on vahvasti riippuvainen Kanadan viennistä Yhdysvaltoihin, aiheutti 321 miljoonan dollarin tullikustannukset vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Yhdysvaltoihin vietiin noin 723 000 tonnia alumiinia, mikä lisäsi kustannusrasitteita merkittävästi.

Alumiinimarkkinoiden näkymät

Alan johtajat varoittavat, että pitkittyneet kauppajännitteet voivat hillitä maailmanlaajuista alumiinin kulutusta ja jarruttaa alan kasvua. Vaikka jotkut yritykset hyötyvät lyhytaikaisista alueellisista toimitusvaikeuksista, monet valmistautuvat syvempiin rakenteellisiin muutoksiin, jos tullit pysyvät voimassa. Toiset lobbaavat aktiivisesti poikkeusten puolesta.

Lähiaikoina markkinoita tukevat kuitenkin positiiviset indikaattorit. Peking on ilmoittanut 1,2 biljoonan jenin vesivoimalahankkeesta, mikä viestii hallituksen aikomuksesta elvyttää taloutta infrastruktuuri-investointien avulla. Hankkeen odotetaan lisäävän alumiinin kysyntää rakennus-, energia- ja liikennesektoreilla.

Kiinan tiukat energiankulutuspolitiikat – erityisesti Yunnanin ja Sisä-Mongolian kaltaisissa maakunnissa – ovat kuitenkin vähentäneet tuotantoa, kiristäneet entisestään maailmanlaajuista tarjontaa ja lisänneet hintojen epävakautta.

Näiden häiriöiden keskellä Intiasta on tulossa uusi kasvumarkkina-alue. Runsaiden bauksiittivarojen ja kasvavan jalostusteollisuuden ansiosta Intian alumiinisektori jatkaa vauhtiaan. Analyytikot ennustavat kotimaisen kysynnän jyrkkää kasvua tulevina vuosina infrastruktuurin kehittämisen ja liikennealan lisääntyvän aktiviteetin vetämänä.