Euro laski perjantaina Euroopan kaupankäynnissä valuuttakoriin nähden kahden kuukauden huipputasolta Yhdysvaltain dollaria vastaan korjausliikkeiden ja voittojen kotiuttamisen ohella, kun Yhdysvaltain valuutta yritti toipua alhaiselta tasolta.

Euroopan yhteinen valuutta euro on matkalla kohti kolmatta peräkkäistä viikkovoittoa vahvan kysynnän tukemana yhtenä houkuttelevimmista sijoitusmahdollisuuksista valuuttamarkkinoilla, erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen korkoeron kaventuttua.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kehui euroalueen taloudellisen aktiviteetin viimeaikaista paranemista ja vihjasi mahdollisuuteen nostaa kasvuennusteita ensi viikolla pidettävässä rahapolitiikkakokouksessa.

Hintakatsaus

• Euron vaihtokurssi tänään: Euro laski noin 0,1 % dollaria vastaan 1,1731 dollariin avauskurssiltaan 1,1738 dollarista, ja kaupankäyntipäivän korkein kurssi oli 1,1746 dollaria.

• Euro päätti torstain kaupankäynnin noin 0,4 % nousussa dollaria vastaan, mikä on toinen peräkkäinen päivittäinen nousu, ja saavutti kahden kuukauden huippunsa 1,1763 dollarissa heikkojen Yhdysvaltain työmarkkinatietojen jälkeen.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi perjantaina noin 0,1 prosenttia kahden kuukauden pohjalukemista, 98,13 pisteestä, mikä heijastaa Yhdysvaltain dollarin vahvistumista suhteessa sekä tärkeimpien että pienempien valuuttojen koriin.

Alhaisemmilla tasoilla tapahtuvien edullisten ostojen lisäksi dollarin elpyminen tapahtuu samaan aikaan, kun sijoittajat odottavat vahvempia ja selkeämpiä todisteita Yhdysvaltain korkojen kehityksestä vuonna 2026.

CME FedWatch -työkalun mukaan Yhdysvaltain korkojen pysymisen todennäköisyys tammikuun 2026 kokouksessa on tällä hetkellä 76 %, kun taas 25 peruspisteen koronlaskun todennäköisyys on vakaa 24 %.

Viikoittainen suorituskyky

Tämän viikon kaupankäynnin aikana, joka virallisesti päättyy tänään, Euroopan yhteinen valuutta, euro, on noussut noin 0,8 % Yhdysvaltain dollariin nähden ja on matkalla kolmanteen peräkkäiseen viikkonousuun.

Christine Lagarde

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde sanoi keskiviikkona, että euroalueen talous osoittaa selkeää kestävyyttä kauppajännitteiden edessä ja että kasvuvauhti lähestyy nyt potentiaalista tasoaan, mikä voi saada EKP:n nostamaan kasvuennusteitaan ensi viikolla pidettävässä rahapolitiikkakokouksessa.

Lagarde lisäsi Financial Timesin järjestämässä tilaisuudessa, että viimeisimmässä talousennusteessa arvioita tarkistettiin ylöspäin, ja hän odottaa tämän tapahtuvan uudelleen joulukuussa. Hän viittasi myös parantuviin luottamusindikaattoreihin, erityisesti liike-elämän ja teollisuuden aloilla, sekä työllisyyslukuihin, jotka heijastavat talouden jatkuvaa kestävyyttä.

Lagarde vahvisti, että rahapolitiikka on "hyvässä vauhdissa", minkä sijoittajat tulkitsevat signaaliksi siitä, ettei korkoihin ole tarvetta tehdä muutoksia.

Euroopan korot

• Rahamarkkinoiden hinnoittelu Euroopan keskuspankin joulukuussa tapahtuvalle 25 peruspisteen koronlaskulle on tällä hetkellä vakaasti alle 10 prosentin.

• Lähteet kertoivat Reutersille, että Euroopan keskuspankki todennäköisesti pitää ohjauskorot ennallaan joulukuun kokouksessaan.

Korkoero

Tämän viikon keskuspankin päätöksen jälkeen Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen korkoero kaveni 160 peruspisteeseen Yhdysvaltojen korkojen hyväksi, mikä on pienin ero sitten toukokuun 2022. Tämä tukee euron vahvistumista Yhdysvaltain dollariin nähden.

Japanin jeni heikkeni perjantaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja oli matkalla ensimmäiseen kolmen päivän tappioonsa Yhdysvaltain dollaria vastaan. Tämä johtuu riskinottohalukkuuden paranemisesta maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla ja Japanin dollarin kysynnän laskusta turvasatamana.

Japanin keskuspankin on määrä kokoontua ensi viikolla, ja markkinat odottavat laajalti 25 peruspisteen koronnostoa. Sijoittajat seuraavat tarkasti pääjohtaja Kazuo Uedan kommentteja saadakseen selkeämpiä signaaleja rahapolitiikan suunnasta vuonna 2026.

Hintakatsaus

• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Yhdysvaltain dollari nousi jeniä vastaan noin 0,15 % 155,77:ään avaustason 155,58 jälkeen, kun taas kaupankäynnin alin kurssi oli 155,45.

• Jeni päätti torstain kaupankäynnin noin 0,3 % nousussa dollaria vastaan. Tämä oli toinen peräkkäinen päivittäinen nousu. Tätä tuki dollarin myynti keskuspankin lievemmän kokouksen jälkeen.

Globaalit markkinat

Yhdysvaltain osakemarkkinat Wall Streetillä saavuttivat uudet ennätyslukemat yleisesti ottaen positiivisessa ympäristössä, erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain keskuspankki laski korkoja kolmannen peräkkäisen kerran.

Fed ilmoitti myös aloittavansa lyhytaikaisten valtionvelkakirjojen ostamisen 12. joulukuuta alkaen markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi. Aluksi ostetaan noin 40 miljardin dollarin arvosta valtion velkasitoumuksia.

Tämä tulee lisäksi noin 15 miljardiin dollariin, jotka Yhdysvaltain keskuspankki sijoittaa uudelleen valtion obligaatioihin tästä kuukaudesta alkaen erääntyvistä asuntolainojen vakuudellisista arvopapereista.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi perjantaina noin 0,1 prosenttia kahden kuukauden pohjalukemistaan 98,13 pisteestä, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan elpymistä suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Alhaisempien tasojen edullisten ostojen lisäksi dollarin elpyminen tapahtuu samaan aikaan, kun sijoittajat odottavat selkeämpiä ja vahvempia signaaleja Yhdysvaltain korkojen kehityksestä vuonna 2026.

Japanin pankki

Japanin keskuspankki pitää ohjauskokouksensa ensi viikolla, ja odotukset koron 25 peruspisteen nostosta 0,75 prosenttiin ovat korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2008, jolloin globaali finanssikriisi alkoi.

Markkinat seuraavat tarkasti pääjohtaja Kazuo Uedan kommentteja rahapolitiikan näkymistä vuodelle 2026 aikana, jolloin odotukset Japanin hallituksen turvautumisesta uusiin elvyttäviin finanssipoliittisiin toimiin kasvavat, mikä lisää Japanin keskuspankin kohtaaman politiikan monimutkaisuutta.

Japanin korot

• Japanin viimeaikaisten inflaatio- ja palkkatietojen jälkeen markkinahinnoittelu Japanin keskuspankin joulukuun kokouksessa toteuttamalle neljännesprosenttiyksikön koronnostolle on vakiintunut yli 80 prosentin.

• Japanin keskuspankin pääjohtaja Kazuo Ueda esitteli viime viikolla optimistisemman Japanin talouden näkymät ja totesi, että keskuspankki arvioi korkojen nostamisen hyvät ja huonot puolet seuraavassa kokouksessaan.

• Kolme hallituksen virkamiestä kertoi Reutersille, että Japanin keskuspankki todennäköisesti nostaa korkoja myöhemmin joulukuussa.

Kuten äskettäin julkaistussa kansallisessa turvallisuusstrategiassa korostetaan, presidentti Donald Trumpin hallinto on uudelleen keskittynyt vaikutusvallan ja kontrollin säilyttämiseen Latinalaisessa Amerikassa. Washingtonin kasvava paine Venezuelaa kohtaan on selkeä ilmaus tästä uudesta ulkopoliittisesta doktriinista, ja Venezuelan rannikolla äskettäin tapahtunut öljytankkerin takavarikointi on viimeisin eskaloituminen. Tätä taustaa vasten on tärkeää ymmärtää, miten maan öljysektorista on tullut osa laajempaa geopoliittista kilpailua.

Yhdysvaltojen asettaessa Venezuelan raakaöljylle pakotteita vuonna 2015, maan öljyntuotanto on heikentynyt dramaattisesti. Vuosia kestäneet öljytulojen laskut aiheuttivat valtavan laskun energiainfrastruktuuri-investoinneissa, mikä tarkoittaa, että jopa pakotteiden täydellinen poistaminen tekisi erittäin vaikeaksi elvyttää tuotantoa enää "loistovuosien" kaltaiseksi. Pakotteiden lieventäminen viime vuosina on kuitenkin mahdollistanut Venezuelan tuotannon huomattavan kasvun. Valkoisen talon viimeisin eskaloituminen – mukaan lukien iskut epäiltyihin huumeiden salakuljetusveneisiin ja säiliöaluksen takavarikointi – on kuitenkin lisännyt epävarmuutta Venezuelan tuotannon näkymiin.

Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarannot, mutta sen osuus maailmanlaajuisesta tarjonnasta on nykyään vain yksi prosentti. Maan osuus maailman todistetuista varannoista on noin 17 prosenttia, yli 300 miljardia barrelia. Vertailun vuoksi Yhdysvalloilla on noin 81 miljardia barrelia. 1990-luvun puolivälissä Venezuela tuotti noin 5 prosenttia maailman öljystä.

Mutta vuosien huono johtaminen, investointien puute ja Yhdysvaltojen pakotteet aiheuttivat tuotannon romahduksen. Venezuelan raakaöljyn erittäin raskas luonne tekee myös louhinnasta kallista ja teknisesti monimutkaista. Yhdysvaltojen pakotteiden ollessa edelleen voimassa suurin osa Venezuelan öljystä virtaa nyt Kiinaan "varjolaivastojen" kautta, mikä mahdollistaa molempien maiden kiertää rajoituksia.

Viime kuukausina Trumpin hallinto on laajentanut sotilaallista läsnäoloaan Venezuelan lähellä. Trump määräsi tuhottavaksi useita pieniä veneitä alueella syyttäen aluksilla olleita huumeiden salakuljetuksesta suurille kartelleille. Hallinnon mukaan Yhdysvaltain joukot ovat tappaneet ainakin 87 ihmistä 22 tunnustetussa iskussa Karibialla ja itäisellä Tyynellämerellä syyskuun alun jälkeen. Tämä on suurin Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Latinalaisessa Amerikassa vuosikymmeniin, mikä on herättänyt spekulaatioita siitä, että maaoperaatiot voisivat olla seuraava askel.

Joulukuussa Venezuelan presidentti Nicolás Maduro väitti, että Yhdysvaltojen sotilaallisen toiminnan todellinen motiivi oli öljy, minkä Yhdysvaltain ulkoministeriö kiisti nopeasti. Kolumbian presidentti Gustavo Petro yhtyi Maduron arvioon ja sanoi, että kolme kuukautta kestänyt sotilasoperaatio Caracasia vastaan oli pelkkää "öljyneuvottelua". Petro lisäsi, että Trump "ei ajattele Venezuelan demokratiaa eikä edes huumekauppaa".

Trump on tehnyt kantansa Maduroon selkeäksi ja ajanut avoimesti hallinnon vaihtoa. Marraskuun lopulla raporttien mukaan Trump antoi Madurolle määräajan eroamiseen. Maduron kerrotaan vaatineen itselleen ja liittolaisilleen "maailmanlaajuista armahdusta". Miami Heraldin vuotojen mukaan Trump sanoi Madurolle: "Voit pelastaa itsesi ja lähipiirisi, mutta sinun on lähdettävä maasta nyt." Samojen raporttien mukaan Trump tarjosi turvallisen matkan Madurolle, hänen vaimolleen ja pojalleen, "vain jos hän suostuu eroamaan välittömästi".

Vaikka Trumpilla on selkeä halu syrjäyttää Maduro, kysymys siitä, pyrkiikö hän suoraan Venezuelan öljyn hallintaan, on edelleen epävarma. Ottaen huomioon Venezuelan erittäin raskaan raakaöljyn tuotannon haasteet ja maan energiainfrastruktuurin vakavan heikkenemisen, tuotannon elvyttäminen ei olisi kaikkea muuta kuin helppoa. Rice Universityn Baker-instituutin Latinalaisen Amerikan energiaohjelman johtaja Francisco J. Monaldi arvioi Venezuelan tuotannon olevan tällä hetkellä hieman alle miljoona barrelia päivässä ja ehdottaa, että se voisi nousta 4–5 miljoonaan barreliin päivässä vain, jos kymmenen vuoden aikana investoitaisiin 100 miljardia dollaria.

Oikeustieteilijä ja venezuelalainen öljyteollisuuden asiantuntija José Ignacio Hernández totesi, että ”Venezuelan öljysektori on tuhoutunut... Se ei ole houkutteleva lyhyen aikavälin markkina-alue, etenkään Yhdysvaltojen kaltaiselle maalle, jolla on jo maailman suurin öljyntuotanto.” Hän lisäsi, että Maduro on jo tarjonnut yhdysvaltalaisille yrityksille pääsyn öljy- ja kultaprojekteihin Venezuelassa. ”Jos Trump olisi halunnut yksinoikeussopimuksen Venezuelan öljyn hallinnasta, hän olisi hyväksynyt Maduron tarjouksen”, Hernández sanoi.

Venezuelan öljytoimintojen uskotaan jakautuvan karkeasti seuraavasti: PDVSA:lla on noin 50 %, Chevronilla noin 25 %, Kiinan johtamilla yhteisyrityksillä 10 %, venäläisillä yrityksillä 10 % ja eurooppalaisilla yrityksillä 5 %. Trumpin höllennettyä Chevronin Venezuelan toiminnan rajoituksia yhdysvaltalainen yritys on tuonut Yhdysvaltoihin noin 150 000–160 000 barrelia päivässä.

Asiantuntijat huomauttavat myös, että vaikka hallinto korvattaisiin, Venezuela tuskin luovuttaisi öljyvarojaan suoraan Yhdysvalloille. Mahdollinen uusi hallitus välttäisi näyttämästä luovuttavan maan keskeisiä luonnonvaroja, mikä voisi aiheuttaa kotimaisen takaiskun. Se saattaa kuitenkin sallia globaalien öljy-yhtiöiden suuremman osallistumisen vastineeksi massiivisista investoinneista, joita tarvitaan maan romahtaneen energiainfrastruktuurin kunnostamiseen.

Washingtonin pyrkimys syrjäyttää Maduro näyttää olevan kaukana ohitse oppositiojohtajan palattua piilostaan vastaanottamaan Nobelin rauhanpalkinnon ja Yhdysvaltojen takavarikoidessa öljytankkerin Venezuelan rannikolla.

Yhdysvaltain osakeindeksit laskivat torstaina markkinoiden sulatellessa keskuspankin raporttia ja teknologiasektoriin kohdistuneen paineen alla Oraclen pettymyksellisten tulosten jälkeen.

Keskiviikkona Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve) laski ohjauskorkoa neljännesprosenttiyksiköllä 3,5 ja 3,75 prosentin välille, ja sitä on odotettu laajalti "haukkamaiseksi leikkaukseksi".

Toimenpiteeseen liittyi kuitenkin varoittavia merkkejä rahapolitiikan tulevasta suunnasta, kun kolme eriävää ääntä liittovaltion avoimien markkinoiden komiteassa – mitä ei ole nähty syyskuun 2019 jälkeen.

Komitea nosti myös vuoden 2026 talouskasvun (BKT) ennustettaan puolella prosenttiyksiköllä 2,3 prosenttiin syyskuun ennusteeseen verrattuna. Se odottaa myös edelleen inflaation pysyvän kahden prosentin tavoitetta korkeampana vuoteen 2028 asti.

Päätöksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell sanoi inflaation olevan edelleen "hieman koholla" tullivaikutusten vuoksi ja toivoi, että tulevat taloustiedot tarjoavat selkeämmän kuvan tilanteesta.

Hän huomautti, että keskuspankki on laskenut korkoja 175 peruspisteellä viime vuoden syyskuusta lähtien ja että tämä politiikka on nyt lähellä neutraalia aluetta.

Kaupankäynnin osalta Dow Jones Industrial Average nousi 1 % (vastaa 484 pistettä) 48 541 pisteeseen klo 16.06 GMT mennessä, kun taas laajempi S&P 500 -indeksi laski 0,3 % (vastaa 22 pistettä) 6 864 pisteeseen ja Nasdaq Composite laski 1,1 % (vastaa 240 pistettä) 23 411 pisteeseen.