Euro heikkeni torstaina Euroopan markkinoilla suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin ja palasi eilen väliaikaisesti pysähtyneisiin tappioihin Yhdysvaltain dollaria vastaan lähestyen jälleen viikon alimmalle tasolleen, kun Yhdysvaltain dollaria ostettiin parhaana vaihtoehtoisena sijoituksena Euroopan ja Ison-Britannian rahoitusvakausriskien kasvaessa.
Tällä viikolla julkaistut kuluttajahintatilastot osoittivat Euroopan keskuspankin rahapoliittisiin päättäjiin kohdistuvia sitkeitä inflaatiopaineita, mikä johti syyskuun ohjauskoron laskun todennäköisyyden laskuun Euroopassa.
Hintakatsaus
• Euron vaihtokurssi tänään: euro laski dollaria vastaan 0,1 % avauskurssilta 1,1661 dollaria ja saavutti korkeimman kurssinsa 1,1669 dollaria.
• Euro päätti keskiviikon kaupankäyntipäivän 0,2 % nousussa dollaria vastaan käytyään aiemmin viikon pohjalukemissa 1,1608 dollarissa.
• Alhaisemmilta tasoilta elpymisen lisäksi euro nousi heikkojen Yhdysvaltain työpaikkatietojen jälkeen, mikä vahvisti voimakkaasti odotuksia Yhdysvaltojen korkojen laskusta syyskuussa.
Yhdysvaltain dollari
Dollari-indeksi nousi torstaina 0,1 prosenttia ja jatkoi nousuaan kohti viikon huippuaan 98,64 pisteessä, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa nousua suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin.
Sijoittajien huomio keskittyy edelleen Yhdysvaltain dollariin parhaana vaihtoehtoisena sijoituksena kasvavien huolien keskellä Euroopan ja Ison-Britannian rahoitusvakaudesta ja nousevista velkatasoista.
CME FedWatch -työkalun mukaan Yhdysvaltain syyskuun kokouksessa tapahtuvan 25 peruspisteen ohjauskoron laskun hinnoittelu on tällä hetkellä vakaa 98 prosentissa, ja todennäköisyys korkojen pysymiselle muuttumattomina on 2 prosenttia.
Näiden odotusten uudelleenhinnoittelun varmistamiseksi sijoittajat odottavat tänään myöhemmin julkaistavia tärkeitä Yhdysvaltain taloustietoja, mukaan lukien yksityisen sektorin työllisyystiedot elokuussa, viikoittaiset työttömyyskorvaushakemukset ja palvelusektorin kehitys kuluneen kuukauden aikana.
Euroopan korko
• Tällä viikolla julkaistut tiedot osoittivat euroalueen ydininflaation odottamattoman nousun elokuussa, mikä korostaa Euroopan keskuspankkiin kohdistuvien jatkuvien inflaatiopaineiden vaikutusta.
• Näiden tietojen jälkeen syyskuussa toteutetun 25 peruspisteen eurooppalaisen koronlaskun hinnoittelu laski 30 prosentista 10 prosenttiin.
• Viisi lähdettä kertoi Reutersille, että EKP todennäköisesti pitää korot ennallaan ensi kuussa, vaikka keskustelut lisäkorkojen leikkauksista saattavat jatkua syksyllä, jos euroalueen talous heikkenee.
•EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoi hiljattain Jackson Holessa, että pankin vuosina 2022 ja 2023 toteuttama tiukka rahapolitiikka ei johtanut taantumaan tai työttömyyden jyrkkään kasvuun, kuten aiemmin oli tapahtunut.
Japanin jeni heikkeni Aasian markkinoilla torstaina suhteessa tärkeimpiin ja pienempiin valuuttoihin. Kurssi laski jälleen eilen väliaikaisesti pysähtyneisiin tappioihin suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja on matkalla kohti viiden viikon alimmalle tasolleen. Tämä johtuu kasvavista huolenaiheista Japanin, maailman neljänneksi suurimman talouden, poliittisesta tilanteesta.
Japanin keskuspankin jäsenen vähemmän aggressiiviset kommentit johtivat siihen, että Japanin korkojen nostomahdollisuudet ennen tämän vuoden loppua heikkenivät entisestään, kun odotetaan vankempaa näyttöä Japanin rahapolitiikan normalisoitumissuunnasta.
Hintakatsaus
• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: dollari nousi jeniä vastaan noin 0,2 % ja oli (148,27 jeniä) avauskurssista tänään (148,03 jeniä) ja saavutti alimman tasonsa (147,79 jeniä).
• Jeni päätti keskiviikon kaupankäynnin 0,2 % nousussa dollaria vastaan, mikä oli ensimmäinen nousunsa viimeisten neljän päivän aikana. Tämä oli osa toipumisliikettä, joka oli aiemmin käynyt viiden viikon alimmalla tasolla 149,14 jenissä avoimien myyntioperaatioiden kiihtymisen ansiosta.
• Alhaisilta tasoilta tehtyjen ostojen lisäksi jeni elpyi Yhdysvaltojen heikkojen työpaikkatietojen jälkeen, mikä vahvisti voimakkaasti odotuksia Yhdysvaltojen korkojen laskusta syyskuussa.
Japanin poliittinen tilanne
Japanin hallitsevan puolueen pääsihteeri Hiroshi Moriyama, yksi pääministeri Shigeru Ishiban läheisimmistä liittolaisista, ilmoitti aikomuksestaan erota virastaan. Tämä voi syventää puolueen sisäistä kriisiä ja varjostaa Ishiban poliittista tulevaisuutta.
Tämä kehitys seuraa pääministeriin kohdistuneen kasvavan paineen jälkeen äskettäisen vaalitappion jälkeen, kun vaatimukset hänen eroamisestaan ovat kiihtyneet, vaikka hän on toistaiseksi pitänyt kiinni kannastaan ja kieltäytynyt eroamasta.
Tarkkailijat uskovat, että Moriyaman lähtö voi heikentää Ishiban sisäistä kannatusta ja lisätä mahdollisuuksia joutua alttiimmaksi poliittiselle paineelle tulevana aikana.
Nämä tapahtumat avaavat oven Sanae Takaichille yhdeksi Ishiban seuraajaksi nousevista johtavista ehdokkaista, sillä hänet tunnetaan kotimaisten korkojen alhaalla pitämistä tukevasta talousnäkemyksestään, mikä vahvistaa odotuksia Japanin rahapolitiikan elvyttävämmästä suunnasta, jos hän astuu virkaan.
Mielipiteet ja analyysit
• Société Généralen valuuttamarkkinoiden päästrategi Kit Juckes sanoi: ”Pinnalta katsottuna poliittinen epävarmuus ja pääministeri Shigeru Ishiban mahdollinen ero tulevina päivinä tai viikkoina vaikuttavat kielteisesti jeniin.”
• MUFG:n vanhempi valuutta-analyytikko Lee Hardman sanoi: ”Poliittisen epävarmuuden paheneminen todennäköisesti pysyy esteenä, kun taas varapääjohtaja Ryuzo Himinon tiistaina antaman haukkamaisen signaalin puuttuminen kannustaa keinottelijoita jatkamaan jenin lyhyiden positioiden uudelleenrakentamista.”
Japanin korko
• Japanin keskuspankin varapääjohtaja Ryuzo Himino vahvisti, että keskuspankin "tulisi jatkaa korkojen nostamista", mutta samalla korosti, että maailmantalouden epävarmuus on edelleen suurta, mikä tarkoittaa, ettei ole kiireellistä tarvetta nostaa nykyisiä alhaisia lainakustannuksia.
• Japanin keskuspankin jäsen Nakagawa varoitti kauppapolitiikan riskeistä ja odottaa Tankanin raportilta ohjausta maan rahapolitiikan normalisoinnin tiellä.
• Japanin keskuspankin korkojen neljännesprosenttiyksikön nousun todennäköisyyden hinnoittelu syyskuun kokouksessa on tällä hetkellä vakaa alle 30 prosentin.
Näiden todennäköisyyksien uudelleenhinnoittelua varten sijoittajat odottavat Japanin inflaatiosta, työttömyydestä ja palkoista julkaistavia lisätietoja sekä seuraavat joidenkin Japanin keskuspankin jäsenten kommentteja.
Kullan hinta nousi keskiviikkona uusiin ennätyslukemiin. Hinnan nousua tukivat heikentynyt Yhdysvaltain dollari useimpiin päävaluuttoihin nähden, kasvava huoli tulleista ja varovainen ilmapiiri tulevien työmarkkinatietojen edessä.
Alphabetin osakkeet nousivat 7,4 % 227,68 dollariin sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen tuomioistuin päätti olla jakamatta Googlen emoyhtiötä ja poistaa siten merkittävän sääntelyyn liittyvän ylikuormituksen. Myös Applen osakkeet nousivat 2,4 % 235,12 dollariin saman päätöksen ansiosta, joka sallii Alphabetin jatkaa maksuja Applelle vastineeksi Googlen asettamisesta iPhonen oletushakukoneeksi.
Yhdysvaltain työtilastoviraston tuoreet tiedot osoittivat, että avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa 7,18 miljoonaa, kun niitä kesäkuussa oli noin 7,36 miljoonaa ja vuotta aiemmin 7,5 miljoonaa.
Samaan aikaan keskiviikkona julkaistussa Yhdysvaltain keskuspankin Beige Bookissa todettiin, että Yhdysvaltojen taloudellinen aktiviteetti ja työllisyys olivat pysyneet lähes muuttumattomina viime viikkoina, kun taas hinnat nousivat maltillista tai kohtalaista vauhtia. Tämä ristiriitainen arvio korosti sitä, miksi yhä useammat keskuspankin päättäjät ovat edelleen avoimia korkojen alennusten jatkamiselle tässä kuussa.
Geopoliittisella rintamalla presidentti Donald Trump syytti Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä, Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia salaliitosta Yhdysvaltoja vastaan ja vihjasi samalla tiukemmista pakotteista Moskovaa vastaan.
Valuuttamarkkinoilla Yhdysvaltain dollari-indeksi laski 0,2 % 98,1 pisteeseen klo 20.11 GMT mennessä saavutettuaan istunnon korkeimman arvon 98,6 pisteessä ja alimman arvon 98,01 pisteessä.
Spot-kullan hinta nousi 1 prosentin 3 628,90 dollariin unssilta klo 20.12 GMT mennessä.
Lontoossa sijaitsevan International Institute for Strategic Studiesin (IISS) 3. syyskuuta julkaiseman raportin mukaan Euroopan maat saattavat joutua maksamaan jopa biljoonan dollarin uudelleenaseistautumisesta vastatakseen kasvavaan Venäjän uhkaan ja mahdolliseen merkittävään Yhdysvaltojen sotilaallisen vetäytymiseen mantereelta.
106-sivuinen raportti ”Progress and Shortfalls in Europe's Defences: An Assessment” korosti merkittäviä puutteita Euroopan puolustuskyvyssä, mukaan lukien tuotanto, tiedustelu ja kriittiset laitteet, kuten pitkän kantaman ohjukset sekä integroidut ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmät.
”Tämän kasvavan kiireellisyyden ensisijainen ajuri on Venäjän sotilaallinen uhka ja epävarmuus Yhdysvaltojen sitoutumisesta eurooppalaisten liittolaisten puolustamiseen”, raportissa todetaan. Strategiset arviot siitä, kuinka pian Venäjä saattaa aiheuttaa suoran uhan Naton alueelle, vaihtelevat Euroopan pääkaupungeissa, mutta useimmat arviot sijoittuvat kahden ja viiden vuoden välille.
Samaan aikaan Pentagonin odotetaan julkaisevan oman globaalin tilannekatsauksensa tässä kuussa, mikä voi merkitä sotilaallisten resurssien siirtymistä Euroopasta Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Jotkut Naton virkamiehet uskovat, että Yhdysvaltojen joukkojen vähennykset Euroopassa voivat olla jopa 30 prosenttia.
Nousevat puolustusbudjetit
Euroopan johtajat ovat jo tänä vuonna ryhtyneet toimiin haasteen ratkaisemiseksi. Maaliskuussa EU-johtajat lupasivat miljardeja uusia puolustusmenoja, ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui sitä "Euroopan historian käänteentekeväksi hetkeksi".
Blokki myönsi myös jopa 150 miljardia euroa (160 miljardia dollaria) EU:n takaamia lainoja jäsenvaltioiden asevoimien vahvistamiseksi, ja euroalueen finanssipoliittisia sääntöjä lievennettiin sotilasmenojen poissulkemiseksi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on usein arvostellut Nato-liittolaisia puolustusmenojen alikäytöstä ja liiasta riippuvuudesta Yhdysvaltojen voimaan, on viime aikoina ylistänyt Naton sitoumuksia kesäkuun Naton huippukokouksen jälkeen, jossa jäsenmaat sopivat puolustusbudjettien nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
IISS:n raportissa kuitenkin korostettiin, että kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös kapasiteetin rakentamisesta. ”Euroopan puolustusteollisuudella on edelleen vaikeuksia skaalata tuotantoa riittävän nopeasti, ja monet Euroopan armeijat eivät vieläkään pysty saavuttamaan rekrytointi- ja pysyvyystavoitteitaan”, raportissa todettiin.
Ilma- ja ohjuspuolustusaukot
Raportissa tunnistettiin integroitu ilma- ja ohjuspuolustus (IAMD) erityisenä heikkoutena. Yhdysvaltain entiset ja nykyiset armeijan komentajat ovat sanoneet, että Euroopan ilmakilpi on huonosti valmistautunut vastaamaan Venäjän uhkaan.
”Se, mitä näette Ukrainan suurkaupungeissa, voi toistua myös joissakin Euroopan suurkaupungeissa”, sanoi entinen Naton Euroopan-joukkojen ylipäällikkö Philip Breedlove huhtikuussa Radio Free Europen haastattelussa.
Pitkän kantaman ohjusten pula
Tutkimus korosti myös Euroopan puutteita pitkän kantaman iskuissa. Vaikka jotkut maat käyttävät edistyneitä risteilyohjuksia, kuten englantilais-ranskalaista Storm Shadow/SCALP-järjestelmää tai Saksan Taurus-järjestelmää, ”vain kourallisella eurooppalaisilla liittolaisilla on maalla toimivia pitkän kantaman tarkkuustulijärjestelmiä, ja merellä vain Ranskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on maalla tehtäviin taisteluihin tarkoitettuja risteilyohjuksia, joiden kantama on 1 000 kilometriä”.
Eurooppalainen pitkän kantaman iskuoperaatioiden lähestymistapa (ELSA) -hanke mainittiin tärkeimpänä aloitteena maahyökkäyskyvyn vahvistamiseksi jopa 2 000 kilometrin tai sitä pidemmälle. Ranskan, Saksan, Puolan ja Italian alun perin käynnistämään hankkeeseen ovat sittemmin liittyneet mukaan Iso-Britannia, Ruotsi ja Alankomaat.
Lisäheikkoudet
Raportissa viitattiin muihin puutteisiin, kuten rajallisiin tiedustelu- ja tiedustelulentokoneisiin, itsenäisten laajamittaisten pilvipalveluiden puutteeseen sekä hitaisiin ja huonosti koordinoituihin hankintaprosesseihin.
Nämä puolustusmenojen vaatimukset tulevat samaan aikaan, kun Euroopan hallitukset kohtaavat jo nyt raskaita finanssipoliittisia paineita esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalihuollon aloilla.
Raportissa todettiin, että näihin haasteisiin vastaaminen vaatii monilta Nato-mailta Euroopassa taloudellisten riskien ottamista ja poliittisesti vaikeiden päätösten tekemistä.