Euro nousi tiistaina Euroopan kaupankäynnissä kansainvälisiä valuuttoja vastaan jatkaen toipumistaan toista päivää peräkkäin neljän viikon pohjalukemistaan suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Tätä tukivat ostojen jatkuminen alemmilta tasoilta ja Yhdysvaltain dollarin lasku Yhdysvaltojen synkkien taloustietojen julkaisun jälkeen.

Viime aikoina odotukset Euroopan keskuspankin korkojen laskusta helmikuussa ovat laskeneet. Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat seuraavat tarkasti tällä viikolla julkaistavia keskeisiä inflaatiolukuja Saksasta ja muualta euroalueelta.

Hintakatsaus

• Euron vaihtokurssi tänään: Euro nousi 0,15 % dollaria vastaan 1,1738 dollariin avaustason 1,1722 dollarista käytyään kaupankäyntipäivän pohjalukemissa 1,1711 dollarissa.

• Euro päätti maanantain kaupankäyntipäivän alle 0,1 % nousussa dollaria vastaan, mikä oli ensimmäinen vahvistumisensa neljään päivään käytyään aiemmin neljän viikon pohjalukemissa 1,1659 dollarissa.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi laski tiistaina noin 0,2 prosenttia jatkaen tappioitaan toista peräkkäistä istuntoa ja siirtyen kauemmas neljän viikon huippulukemastaan 98,86 pisteestä, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa heikkoutta suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Voittojen kotiuttamispaineen lisäksi dollari heikkeni sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen pettymystä tuottaneet tiedot osoittivat joulukuussa teollisuustuotannon syvemmän supistumisen, mikä tarjosi uusia todisteita hidastuvasta taloudellisesta aktiviteetista viime vuoden neljännellä neljänneksellä.

Nämä heikot luvut pitivät yllä odotuksia Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan keventämisestä ja vahvistivat, että pelkät geopoliittiset riskit eivät riitä ylläpitämään Yhdysvaltain dollarin lisävahvistusta.

Dollari kohtasi myös lisää laskupaineita Minneapolisin keskuspankin pääjohtajan Neel Kashkarin kommenttien jälkeen. Neel Kashkari on keskuspankin korkokomitean äänioikeutettu jäsen tänä vuonna ja kertoi CNBC:lle näkevänsä riskin työttömyysasteen jyrkästä noususta.

Euroopan korot

• Rahamarkkinoiden hinnoittelu Euroopan keskuspankin helmikuussa tapahtuvalle 25 peruspisteen koronlaskulle on tällä hetkellä alle 10 prosentin.

• Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat odottavat myöhemmin tänään julkaistavia Saksan joulukuun inflaatiolukuja euroalueen suurimmalta taloudelta.

• Keskiviikkona julkaistaan koko euroalueen inflaatiotiedot joulukuulta, joiden odotetaan antavan vahvoja vihjeitä Euroopan keskuspankin rahapolitiikan keventämisen tulevasta suunnasta.

Korkoero

Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) viimeisimmän päätöksen jälkeen Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen korkoero kaveni 160 peruspisteeseen Yhdysvaltojen korkojen hyväksi, mikä on pienin ero sitten toukokuun 2022. Tämä kehitys tukee euron kurssikehitystä Yhdysvaltain dollariin nähden.

Japanin jeni nousi tiistaina Aasian kaupankäynnissä suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin. Toipumisensa Yhdysvaltain dollaria vastaan jatkui kolmantena peräkkäisenä päivänä. Tätä tukivat ostot, jotka alkoivat kahden viikon pohjalukemista. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun Yhdysvaltain dollari siirtyi voittojen kotiuttamisvaiheeseen neljän viikon huippulukeman saavutettuaan.

Koska enemmistö Japanin keskuspankin johtokunnan jäsenistä kallistuu korkojen nousun jatkumiseen vuonna 2026, maailmanmarkkinat odottavat tarkkaan maailman neljänneksi suurimman talouden keskeisten taloustietojen julkaisua, jonka odotetaan antavan selkeämpiä signaaleja Japanin rahapolitiikan normalisoinnin tulevasta suunnasta.

Hintakatsaus

• Japanin jenin vaihtokurssi tänään: Dollari laski jeniä vastaan 0,1 % 156,24 jeniin avaustason 156,38 jenistä saavutettuaan kaupankäyntipäivän huipun 156,80 jenissä.

• Jeni päätti maanantain kaupankäyntipäivän 0,3 % nousussa dollaria vastaan, mikä on toinen peräkkäinen päivittäinen nousu. Aiemmin jeni oli saavuttanut kahden viikon pohjalukeman 157,30 jenissä.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi laski tiistaina noin 0,2 prosenttia jatkaen tappioitaan toista peräkkäistä kaupankäyntipäivää ja nousten neljän viikon huippulukemastaan 98,86 pisteestä, mikä heijastaa Yhdysvaltain valuutan jatkuvaa heikkoutta suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin.

Voittojen kotiuttamispaineen lisäksi dollari heikkeni Yhdysvaltojen synkkien tietojen jälkeen, jotka osoittivat teollisuustuotannon supistumisen syvemmälle joulukuussa ja tarjosivat uusia todisteita hidastuvasta taloudellisesta aktiviteetista viime vuoden neljännellä neljänneksellä.

Nämä heikot luvut vahvistivat odotuksia Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan keventämisestä ja vahvistivat, että pelkät geopoliittiset riskit eivät riitä ylläpitämään Yhdysvaltain dollarin lisävahvistusta.

Dollariin kohdistui myös lisäpaineita Minneapolisin keskuspankin pääjohtajan Neel Kashkarin, joka on tänä vuonna korkokomitean äänioikeutettu jäsen, kommentit, jotka hän kertoi CNBC:lle näkevänsä työttömyysasteen jyrkän nousun riskin.

Japanin korot

• Viime viikolla Tokiossa julkaistiin yhteenveto Japanin keskuspankin viimeisimmän rahapolitiikan kokouksen kannoista. Joulukuun 18.–19. päivänä pidetyssä kokouksessa ohjauskorko nostettiin 0,75 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten vuoden 1995.

• Yhteenvedossa näkyi selkeä haukkamainen muutos useimpien hallituksen jäsenten keskuudessa, ja monet viittasivat korkojen lisäkorotusten tarpeeseen tulevaisuudessa. He olivat yhtä mieltä siitä, että korkojen asteittainen nostaminen ja rahapoliittisen elvytyksen vähentäminen ovat välttämättömiä pitkän aikavälin hintavakauden varmistamiseksi.

• Markkinoiden arvio Japanin keskuspankin neljännesprosenttiyksikön koronnoston todennäköisyydestä tässä tammikuun kokouksessa pysyy vakaana noin 20 prosentissa.

• Näiden odotusten uudelleenarvioimiseksi sijoittajat odottavat Japanin marraskuun palkkatietojen julkaisua torstaina, joille Japanin keskuspankki antaa merkittävän painoarvon määrittäessään tulevaa korkokehitystä.

Yhdysvaltojen toimet Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan ovat kohdistaneet huomion yhteen maailman poliittisesti arkaluontoisimmista öljyteollisuuden aloista ja pakottaneet sijoittajat arvioimaan uudelleen, kuka hallitsee maan öljyvaroja ja voidaanko ne mielekkäästi elvyttää vuosikymmenten laskun jälkeen.

Toistaiseksi vastaus näyttää suhteellisen yksinkertaiselta. Lipow Oil Associatesin toimitusjohtaja Andy Lipow sanoi: ”Valtion omistama öljy-yhtiö Petroleos de Venezuela (PDVSA) hallitsee valtaosaa öljyntuotannosta ja -varannoista.”

Yhdysvaltalainen energiajätti Chevron toimii maassa oman tuotannon ja PDVSA:n kanssa perustetun yhteisyrityksen kautta, ja myös venäläiset ja kiinalaiset yritykset ovat mukana kumppanuuksien kautta. Lipowin mukaan "enemmistöosuus on kuitenkin edelleen PDVSA:lla". Chevronin osakkeet nousivat yli 6 % pörssiä edeltävässä kaupankäynnissä maanantaina kello 8.00 itäistä aikaa mennessä.

Venezuela kansallisti öljyteollisuutensa 1970-luvulla, mikä johti PDVSA:n perustamiseen. Öljyntuotanto oli huipussaan noin 3,5 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 1997, mutta on sittemmin laskenut arviolta 950 000 barreliin päivässä, josta noin 550 000 barrelia päivässä menee vientiin, Lipow Oil Associatesin tietojen mukaan.

Jos valtaan nousisi hallitus, joka on lähempänä Yhdysvaltoja ja tukee enemmän investointeja, Chevronilla olisi "parhaat mahdollisuudet" laajentaa rooliaan, sanoi Saul Kavonic, MST Financialin energiatutkimuksen johtaja. Hän lisäsi, että myös eurooppalaiset yritykset, kuten Repsol ja Eni, voisivat hyötyä siitä, ottaen huomioon niiden jo olemassa olevan läsnäolon Venezuelassa.

Mitä tämä tarkoittaa maailman öljymarkkinoille?

Alan asiantuntijat varoittivat, että mikä tahansa hallinnon muutos voisi häiritä kauppaketjua, joka pitää Venezuelan öljyn liikkeessä.

”Koska Venezuelan nykyisestä vallasta ei ole selvää, viennin odotetaan pysähtyvän, koska ostajat eivät tiedä, kenelle maksaa”, Lipow sanoi. Hän lisäsi, että Yhdysvaltojen viimeisin pakotekierros niin kutsuttuun öljytankkereiden varjolaivastoon oli jo iskenyt vientiin kovasti ja pakottanut Venezuelan vähentämään tuotantoa.

Termi "varjolaivasto" viittaa tankkereihin, jotka toimivat perinteisten merenkulku-, vakuutus- ja sääntelyjärjestelmien ulkopuolella kuljettaen öljyä pakotteiden kohteena olevista maista. Näitä aluksia käytetään yleisesti raakaöljyn kuljettamiseen maista, kuten Venezuelasta, Venäjältä ja Iranista, joihin kohdistuu Yhdysvaltojen energianvientirajoituksia.

Lipow odottaa Chevronin jatkavan noin 150 000 barrelin päivittäistä vientiä, mikä rajoittaa välittömiä vaikutuksia tarjontaan. Hän kuitenkin sanoi, että laajempi epävarmuus voi lisätä lyhyen aikavälin riskipreemiota noin 3 dollaria barrelilta.

Tämä mahdollinen nousu tapahtuu aikana, jolloin monet analyytikot uskovat markkinoiden olevan riittävän täynnä öljyä, ainakin toistaiseksi. Rapidan Energy Groupin Bob McNally sanoi öljymarkkinoiden olevan tällä hetkellä matkalla kohti ylijäämää ja kuvaili välittömiä vaikutuksia "lähes merkityksettömiksi".

Venezuelan pitkän aikavälin merkitys piilee sen tuottaman raakaöljyn tyypissä. Maan raskasta, runsasrikkistä öljyä on vaikea louhia, mutta monimutkaiset jalostamot, erityisesti Yhdysvalloissa, haluavat sitä erittäin paljon. McNally sanoi: "Yhdysvaltain jalostamot rakastavat ahmia tätä Venezuelasta ja Kanadasta tulevaa paksua raakaöljyä."

Hän lisäsi: ”Oikea kysymys on, voiko öljyteollisuus palata Venezuelaan ja kääntää kahden vuosikymmenen taantuman, laiminlyönnin ja vahinkojen taakan ja itse asiassa lisätä tuotantoa uudelleen.”

Lipowin mukaan, jos oppositiojohtaja María Corina Machado nimitettäisiin presidentiksi nopeasti, pakotteita voitaisiin lieventää ja öljynvienti saattaisi aluksi kasvaa varastojen purkamisen myötä tulojen tuottamiseksi. Hän kuitenkin huomautti, että lyhytaikainen hinnannousu voisi painaa hintoja.

Brent-raakaöljyn maaliskuun toimitusten futuurihinnat nousivat 0,5 % 61,03 dollariin tynnyriltä, kun taas Yhdysvaltain West Texas Intermediate -raakaöljyn helmikuun toimitusten futuurihinnat nousivat 0,6 % 57,64 dollariin tynnyriltä.

Silti kaikki kestävän elpymisen visiot kohtaavat vakavia fyysisiä rajoituksia. ”Venezuelan öljyteollisuus on niin huonossa kunnossa, että edes hallituksen vaihtuessa on epätodennäköistä, että näkisimme merkittävää tuotannon kasvua vuosiin”, Lipow sanoi ja huomautti, että olemassa olevan infrastruktuurin kunnostaminen vaatisi huomattavia investointeja.

Samoin RBC:n Helima Croft varoitti, että toipumisen tie olisi pitkä, viitaten "vuosikymmeniä kestäneeseen taantumaan Chávezin ja Maduron hallintojen aikana". Hän sanoi öljyjohtajien arvioivan, että alan korjaamiseen tarvittaisiin vähintään 10 miljardia dollaria vuodessa, ja "vakaa turvallisuusympäristö" olisi olennainen edellytys.

Hän lisäsi: ”Kaikki panokset ovat poissa kaoottisessa vallanvaihdosskenaariossa, kuten Libyassa tai Irakissa.”

Kuparin hinnat nousivat maanantaina ennätystasolle, kun tarjontahuolet voimistuivat chileläisen kaivoksen lakon jälkeen. Samalla odotettiin markkinavajetta ja Lontoon metallipörssin hyväksymien varastojen vähenemistä.

Lontoon metallipörssin kuparin vertailuhinta nousi 2,8 % 12 823 dollariin tonnilta klo 10.42 GMT mennessä saavutettuaan aiemmin päivänsisäisen huippunsa 12 905,5 dollaria tonnilta. Energia- ja rakennussektoreilla laajalti käytetty metalli oli saavuttanut viime viikolla ennätystason 12 960 dollaria tonnilta.

Kauppiaiden mukaan Capstone Copperin Pohjois-Chilessä operoiman Mantoverden kupari-kultakaivoksen lakko vahvisti käsitystä markkinoiden kiristyvästä tarjonnasta.

Mantoverden odotetaan tuottavan 29 000–32 000 tonnia kuparia. Vaikka tämä edustaa vain pientä osaa maailmanlaajuisesta kuparin louhinnasta, jonka arvioidaan olevan tänä vuonna noin 24 miljoonaa tonnia, se kuitenkin vahvistaa odotuksia tarjonnan alijäämästä.

UBS:n analyytikot totesivat tiedotteessa: ”Odotamme kuparin kysynnän kasvavan noin 3 % vuonna 2026, kun taas jalostetun kuparin tarjonnan kasvu on alle 1 %, mikä johtaa 300 000–400 000 tonnin alijäämään ja nousee noin 500 000 tonniin vuonna 2027.”

Kuparin hintoja tukivat myös Lontoon metallipörssin varastojen lasku, joka laski 142 550 tonniin, 55 % vähemmän kuin elokuun lopulla.

Suuri osa LME-järjestelmästä poistuvasta kuparista on laivattu Yhdysvaltoihin, missä hinnat ovat myös edelleen korkealla kuparin tullien tarkastelun vuoksi, vaikka metallille on myönnetty 1. elokuuta voimaan tullut tuontitullivapaus.

Liittyvillä markkinoilla alumiinin hinta nousi aiemmin 3 069 dollariin tonnilta, mikä on korkein taso sitten huhtikuun 2022. Huolenaiheet mahdollisista toimitusvaikeuksista liittyivät osittain Kiinan 45 miljoonan tonnin tuotantokattoon.

Wittsend Commodity Advisorsin toimitusjohtaja Gregory Wietbicker sanoi: ”Viimeisten 20 vuoden ajan Lontoon metallipörssin hinnat ovat pääosin määräytyneet Kiinan pääomakustannusten perusteella. Nyt markkinoiden on alettava miettiä pääomainvestointeja esimerkiksi Indonesiassa, Suomessa tai Intiassa.”

Alumiinin hinta nousi 1,5 % 3 060 dollariin tonnilta, sinkin hinta 1,4 % 3 171 dollariin, lyijyn hinta nousi 0,3 % 2 012 dollariin, nikkelin hinta nousi 0,4 % 16 885 dollariin ja tinan hinta nousi 3,7 % 41 925 dollariin tonnilta.