Australian dollari aloitti tiistain kaupankäynnin nousussa sen jälkeen, kun Australian keskuspankki yllätti markkinat pitämällä ohjauskoron ennallaan 3,85 prosentissa uhmaten odotuksia 25 peruspisteen leikkauksesta.
Samaan aikaan sijoittajat odottavat NFIB:n kesäkuun liiketoimintaoptimismi-indeksin julkaisua, joka on ainoa uutinen Yhdysvaltain talouskalenterissa tänään, ja huomio keskittyy edelleen Yhdysvaltojen tullipolitiikkaan liittyviin uutisiin.
RBA pysyy vakaana markkinoiden odotuksista huolimatta
RBA ilmoitti tiistaina aamulla antamassaan lausunnossa päättäneensä pitää ohjauskoron ennallaan vedoten siihen, että se tarvitsee lisää tietoja inflaation liikkumisesta tasaisesti kohti 2,5 prosentin tavoitetta.
Kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Michele Bullock sanoi, että rahapolitiikan keventämiseen on tarkoituksenmukaista suhtautua "varovaisesti ja asteittain" ja totesi samalla, että keskuspankki voi odottaa lisäkorkojen alennuksia, jos inflaatio hidastuu odotetusti.
Päätös oli ristiriidassa markkinoiden odotusten kanssa koronlaskusta, minkä seurauksena Australian dollari elpyi maanantaina lähes prosentin heikkenemisen jälkeen.
Kello 19.52 GMT Australian dollari oli noussut 0,6 % Yhdysvaltain dollariin nähden ja oli 0,6531.
Trump pidentää tullirajoituksia ja varoittaa Japania ja Etelä-Koreaa
Valkoinen talo ilmoitti maanantaina, että presidentti Donald Trump oli allekirjoittanut toimeenpanomääräyksen, jolla uusien tullien määräaikaa jatkettiin 1. elokuuta asti.
Tästä pidennyksestä huolimatta Trump vahvisti, että Yhdysvallat asettaisi 25 prosentin tullit Japanin ja Etelä-Korean tuonnille, ja varoitti, että jos jokin maa päättäisi korottaa omia tullejaan, korotus lisättäisiin suoraan Yhdysvaltojen asettamaan 25 prosentin tulliin.
Nämä lausunnot laukaisivat maanantaina laajan myyntiaallon Wall Streetillä, ja tärkeimmät indeksit sulkeutuivat jyrkästi alaspäin, kun taas Yhdysvaltain dollari-indeksi (DXY) nousi kahden viikon huippuunsa yli 0,5 % nousten päivän aikana.
Tiistaiaamuna dollari-indeksi kuitenkin alkoi laskea ja käy nyt kauppaa alle 97,50 pisteen, kun taas Yhdysvaltain osakefutuurit osoittavat lieviä nousuja.
Michele Bullock paljastaa RBA:n hallituksen sisäisiä erimielisyyksiä.
Kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa Michele Bullock paljasti, että hallitus kävi "erittäin aktiivista keskustelua" siitä, pitäisikö korot pitää ennallaan vai laskea.
Hän selvensi, että mielipide-ero ei koskenut rahapolitiikan suuntaa vaan pikemminkin ajoitusta. ”Leikkausta kannattava ryhmä näki taloustiedot hieman heikompina ja oli enemmän huolissaan laskusuhdanteen riskeistä, erityisesti kansainvälisesti”, hän sanoi.
RBA-uudistuksen suositukset tulevat nyt voimaan
Tämä sisäinen erimielisyys syntyy keskuspankin rakenteellisten uudistusten keskellä. RBA:n kattavan vuoden 2023 tarkastelun keskeinen suositus oli julkaista, miten hallituksen jäsenet äänestivät korkopäätöksistä – nimeämättä henkilöitä – läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi.
Suurin osa tarkastelun 51 suosituksesta on jo pantu täytäntöön, mukaan lukien:
Pankille luodaan kaksi erillistä johtokuntaa yhden sijaan
Korkokokousten määrän vähentäminen 11:stä 8:aan vuodessa
Rahapoliittisten kokousten pidentäminen yhden sijaan kahteen päivään
Lehdistötilaisuuden pitäminen jokaisen korkopäätöksen jälkeen
Yksi tärkeimmistä vielä keskeneräisistä suosituksista koskee kunkin korkopäätöksen puolesta, vastaan ja tyhjää annettujen äänten lukumäärän julkaisemista kokouksen jälkeisessä tiedotteessa.
Kanadan dollari
Kanadan dollari oli noussut kello 19.53 GMT mennessä alle 0,1 % Yhdysvaltain dollariin nähden ja oli 0,7311.
Yhdysvaltain dollari
Kello 19.10 GMT Yhdysvaltain dollari-indeksi oli noussut alle 0,1 % 97,5 pisteeseen, kun sen korkein indeksi oli 97,8 ja alin 97,1.
Presidentti Trump ilmoitti maanantaina, että hänen hallintonsa asettaa 25 prosentin tullit Etelä-Koreasta ja Japanista tulevalle tuonnille 1. elokuuta alkaen osana laajempaa tulli-ilmoituspakettia, joka on lähetetty useille maille.
Valkoinen talo vahvisti, että Trump allekirjoittaisi toimeenpanomääräyksen, jolla pidennettäisiin vastavuoroisten tullien väliaikaista jäädyttämistä 1. elokuuta asti, antaen kohdemaille kolme viikkoa lisää aikaa sopimuksiin pääsemiseen.
Trump toisti tänään, että uusien tullien lopullista määräaikaa ei jatketa 1. elokuuta pidemmälle.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent kommentoi, että tullipolitiikka tuottaisi Yhdysvalloille yli 300 miljardin dollarin tulot vuoden loppuun mennessä.
Erillisessä viestissä Trump toisti kritiikkinsä keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia kohtaan ja vaati tätä eroamaan välittömästi.
Kullan hinta laski tiistaina Yhdysvaltain dollarin vahvistuessa useimpiin päävaluuttoihin nähden ja markkinoiden keskittyessä edelleen kauppasodan kehitykseen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina, että hänen hallintonsa asettaa 25 prosentin tullin Etelä-Koreasta ja Japanista tuotaville tuotteille 1. elokuuta alkaen osana uusia tulliviestejä, jotka lähetetään useille ulkomaille.
Valkoinen talo vahvisti maanantaina, että presidentti Trump allekirjoittaisi toimeenpanomääräyksen, jolla pidennettäisiin niin sanottujen vastavuoroisten tullien väliaikaista jäädyttämistä 1. elokuuta asti, mikä antaisi kohdemaille kolmen viikon lisäajan tehdä kauppasopimuksia Yhdysvaltojen kanssa.
Trump ilmoitti tänään, ettei lisätullien täytäntöönpanon lopullista määräaikaa jatketa 1. elokuuta jälkeen.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent kommentoi kauppapolitiikkaa sanomalla, että tullit tuottaisivat Yhdysvalloille yli 300 miljardin dollarin tulot tämän vuoden loppuun mennessä.
Eri yhteydessä Trump uudisti hyökkäyksensä keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia vastaan ja vaati tämän välitöntä eroa.
Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi alle 0,1 % 97,5 pisteeseen kello 19.10 GMT mennessä, korkeimmillaan 97,8 pistettä ja alimmillaan 97,1 pistettä.
Kaupankäynnin osalta spot-kullan hinta laski 0,8 % 3 315,10 dollariin unssilta klo 19.11 GMT mennessä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi asettaa 10 prosentin lisätullin kaikille maille, jotka tukevat BRICS-ryhmän, 11 maan poliittisen ja diplomaattisen koordinaatiofoorumin, hänen kuvailemaa "Amerikan vastaista politiikkaa".
Trump sanoi sunnuntai-iltana Truth Social -sivuston kautta, että kaikkiin maihin, jotka yhtyvät BRICS-maiden Amerikan-vastaiseen politiikkaan, kohdistuisi 10 prosentin lisätulli, eikä tähän käytäntöön olisi poikkeuksia.
Trump ei tarkalleen ottaen tarkentanut, mitä hän tarkoitti "Amerikan vastaisella politiikalla" tässä yhteydessä, mutta hän oli aiemmin varoittanut ryhmää luomasta uutta BRICS-valuuttaa tai tukemasta mitään vaihtoehtoa "suurelle amerikkalaiselle dollarille".
Maanantaina Rio de Janeirossa pidetyn BRICS-huippukokouksen päätteeksi Brasilian presidentti Lula da Silva vastasi Trumpin uhkaukseen sanomalla, että maailma on muuttunut eikä kukaan halua keisaria. Hän lisäsi, että BRICS on ryhmä maita, jotka etsivät uutta tapaa järjestää maailman talous, ja että siksi jotkut tuntevat olonsa epämukavaksi BRICS-maiden kanssa.
Trumpin uhkaus tulee ennen suunniteltua tullisopimusten julkistamista.
Uhkaus seurasi Trumpin ilmoitusta, jonka mukaan tullisopimukset ja kirjeet useiden maiden kanssa julkistettaisiin maanantaina klo 12.00 itäistä aikaa alkaen ennen väliaikaisen tullien jäädyttämisen määräaikaa, joka on asetettu 9. heinäkuuta.
Vaikka maita kannustetaan viimeistelemään sopimukset ennen 9. heinäkuuta, Trumpin hallinto selvensi myöhemmin, että korkeammat tullit eivät tulisi voimaan ennen 1. elokuuta.
Maanantai-iltapäivästä lähtien Trump on julkaissut sosiaalisessa mediassa suuren määrän kauppasopimuskirjeitä.
Hän on asettanut 25 prosentin tullin Etelä-Koreasta ja Japanista tulevalle tuonnille ja ilmoittanut uusista tulleista kahdelletoista muulle maalle.
Ennen tätä viikkoa Trump oli ilmoittanut tullisopimuksista vain kolmen maan kanssa: Ison-Britannian, Kiinan ja Vietnamin.
Trumpin uhkaus häämötti BRICS-huippukokouksen päättymisen yhteydessä Brasiliassa
Kaksipäiväisen BRICS-huippukokouksen loppuvaiheessa Trumpin suora uhkaus hallitsi tunnelmaa, kun läsnä olevat johtajat allekirjoittivat sunnuntaina yhteisen julkilausuman nimeltä "Etelä-etelä-yhteistyön vahvistaminen osallistavamman ja kestävämmän hallinnon edistämiseksi".
Maanantaina johtajat pitivät kiinni yhtenäisestä kannasta vastauksena Trumpin esittämiin uhkauksiin.
Mikä on BRICS-ryhmä?
BRICS-ryhmä perustettiin vuonna 2001 – alun perin Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama ryhmä – foorumiksi kehittyville ja kehittyville maille yhteistyön tehostamiseksi kaupan, turvallisuuden ja diplomatian aloilla.
Etelä-Afrikka kutsuttiin liittymään vuonna 2010, ja sen jälkeen muita maita on liittynyt mukaan, mukaan lukien Saudi-Arabia, Egypti, Iran, Etiopia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Indonesia, jolloin maiden kokonaismäärä on 11.
BRICS-maat ovat myös solmineet suhteita strategisiin kumppanimaihin viime vuoden huippukokouksessa, mukaan lukien Valko-Venäjä, Bolivia, Kazakstan, Kuuba, Malesia, Thaimaa, Uganda, Uzbekistan ja Nigeria. Vietnam julkistettiin virallisesti kymmenenneksi kumppanimaaksi kesäkuussa.
Ryhmä kyseenalaistaa yksinapaisen näkemyksen globaalista vallasta, joka asettaa Yhdysvallat hallitsevaksi supervallaksi.
Sen sijaan BRICS-maat ajavat moninapaista mallia, jossa eri maat tekevät yhteistyötä globaalilla näyttämöllä.
Jotkut asiantuntijat uskovat, että Yhdysvaltojen globaalin järjestelmän ylivallan aikakausi on tullut päätökseensä ja että siirtyminen moninapaiseen järjestykseen on jo alkanut.
BRICS-maiden mukaan niiden osuus maailmankaupasta on 24 prosenttia ja ne edustavat 39 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Tämän vuoden huippukokouksen ensimmäisenä päivänä BRICS-maat antoivat yhteisen lausunnon, jossa ne ilmaisivat huolensa "mielivaltaisista tullien korotuksista", mainitsematta suoraan Yhdysvaltoja tai Trumpia.
Lausunnossa todettiin, että ryhmä on vakavasti huolissaan yksipuolisten tullitoimenpiteiden ja tullien ulkopuolisten kaupan esteiden lisääntymisestä, jotka vääristävät kauppaa ja rikkovat WTO:n sääntöjä.
BRICS-maat korostivat myös visiotaan globaalin järjestelmän tulevaisuudesta ja totesivat globaalin etelän merkityksen positiivisen muutoksen liikkeellepanevana voimana, erityisesti kasvavien kansainvälisten haasteiden keskellä, kuten lisääntyvien geopoliittisten jännitteiden, talouden hidastumisen, nopean teknologisen muutoksen, lisääntyvän protektionismin ja muuttoliikehaasteiden.
Miten BRICS-maiden johtajat reagoivat Trumpin uhkaukseen?
Brasilian presidentti ei ollut ainoa, joka vastasi Trumpin julkiseen uhkaukseen.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi maanantaina, että BRICS-maiden toiminta ei pyri heikentämään muiden maiden asemaa.
Hän lisäsi, että presidentti Trumpilta on jo nähty vastaavia lausuntoja, mutta on tärkeää korostaa, että BRICS-maiden kaltaisen ryhmän ainutlaatuisuus piilee siinä, että se yhdistää maita, joilla on yhteiset näkemykset yhteistyöstä niiden suvereeneihin etuihin perustuen, ja että tämä yhteistyö ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan suunnattu kolmansia osapuolia vastaan.
Kiinan ulkoministeriö ilmoitti vastustavansa tullien käyttöä painostuskeinona.
Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Mao Ning totesi, että Kiinan kanta Yhdysvaltojen korottamiin tulleihin on hyvin selkeä ja että kauppasodilla ei ole voittajia, eikä taloudellinen protektionismi johda mihinkään.
Etelä-Afrikan kauppaministeriön tiedottaja Kameel Alli kertoi Reutersille, että maa odottaa edelleen Yhdysvaltojen virallista ilmoitusta kauppasopimuksestaan, mutta sanoi neuvottelujen olevan edelleen rakentavia ja tuloksellisia, ja toisti, että Etelä-Afrikka ei ole Amerikkaa vastaan.
Indonesian talousministeri Airlangga Hartarto matkustaa Yhdysvaltoihin maanantaina BRICS-huippukokouksen jälkeen, ja tullien odotetaan olevan asialistan kärjessä.
Trumpin aiemmat uhkaukset BRICS-maille.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Trump on uhkaillut BRICS-ryhmää.
Marraskuussa presidentinvaalien voittonsa jälkeen hän uhkasi asettaa BRICS-maille 100 prosentin tullit, jos ne päättäisivät "siirtyä pois" Yhdysvaltain dollarista.
Tuolloin Trump sanoi, että ajatus BRICS-maiden yrittämisestä luopua dollarista Yhdysvaltojen tekemättä mitään on ohi, ja että Yhdysvallat vaatii näiltä mailta sitoutumista olemaan luomatta uutta BRICS-valuuttaa tai tukematta mitään vaihtoehtoa suurelle amerikkalaiselle dollarille, muuten niiden pitäisi odottaa 100 prosentin tulleja ja sanoa hyvästit upeille amerikkalaisille markkinoille.
Yhdysvaltain osakeindeksit laskivat hieman tiistain kaupankäynnin aikana, kun markkinat jatkoivat presidentti Donald Trumpin hallinnon kauppapolitiikan arviointia.
Yhdysvallat oli aiemmin asettanut maiden kauppasopimuksen aikaansaamisen määräajaksi 9. heinäkuuta, mutta Yhdysvaltain viranomaiset sanovat nyt, että tullit alkavat 1. elokuuta. Trump ilmoitti lähettävänsä maille kirjeitä, joissa hän ilmoittaa niille tulleista, jos sopimukseen ei päästä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina, että hänen hallintonsa asettaa 25 prosentin tuontitullit Etelä-Koreasta ja Japanista tuleville tuotteille 1. elokuuta alkaen osana uutta useille ulkomaille lähetettävää kirjekierrosta.
Valkoinen talo vahvisti maanantaina myös, että presidentti Trump allekirjoittaisi toimeenpanomääräyksen, jolla jatketaan niin sanottujen "vastavuoroisten tullien" väliaikaista jäädyttämistä 1. elokuuta asti, antaen kohdemaille kolmen viikon lisäajan tehdä kauppasopimukset Yhdysvaltojen kanssa.
Kaupankäynnin osalta Dow Jones Industrial Average laski 0,3 % – mikä vastaa 148 pistettä – 44 258 pisteeseen klo 16.29 GMT mennessä, kun taas laajempi S&P 500 -indeksi laski 0,1 % (8 pistettä) 6 222 pisteeseen ja Nasdaq Composite -indeksi laski 0,1 % (13 pistettä) 20 402 pisteeseen.