Kullan hinta nousi keskiviikkona uusiin ennätyslukemiin. Hinnan nousua tukivat heikentynyt Yhdysvaltain dollari useimpiin päävaluuttoihin nähden, kasvava huoli tulleista ja varovainen ilmapiiri tulevien työmarkkinatietojen edessä.

Alphabetin osakkeet nousivat 7,4 % 227,68 dollariin sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen tuomioistuin päätti olla jakamatta Googlen emoyhtiötä ja poistaa siten merkittävän sääntelyyn liittyvän ylikuormituksen. Myös Applen osakkeet nousivat 2,4 % 235,12 dollariin saman päätöksen ansiosta, joka sallii Alphabetin jatkaa maksuja Applelle vastineeksi Googlen asettamisesta iPhonen oletushakukoneeksi.

Yhdysvaltain työtilastoviraston tuoreet tiedot osoittivat, että avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa 7,18 miljoonaa, kun niitä kesäkuussa oli noin 7,36 miljoonaa ja vuotta aiemmin 7,5 miljoonaa.

Samaan aikaan keskiviikkona julkaistussa Yhdysvaltain keskuspankin Beige Bookissa todettiin, että Yhdysvaltojen taloudellinen aktiviteetti ja työllisyys olivat pysyneet lähes muuttumattomina viime viikkoina, kun taas hinnat nousivat maltillista tai kohtalaista vauhtia. Tämä ristiriitainen arvio korosti sitä, miksi yhä useammat keskuspankin päättäjät ovat edelleen avoimia korkojen alennusten jatkamiselle tässä kuussa.

Geopoliittisella rintamalla presidentti Donald Trump syytti Kiinan presidenttiä Xi Jinpingiä, Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia salaliitosta Yhdysvaltoja vastaan ja vihjasi samalla tiukemmista pakotteista Moskovaa vastaan.

Valuuttamarkkinoilla Yhdysvaltain dollari-indeksi laski 0,2 % 98,1 pisteeseen klo 20.11 GMT mennessä saavutettuaan istunnon korkeimman arvon 98,6 pisteessä ja alimman arvon 98,01 pisteessä.

Spot-kullan hinta nousi 1 prosentin 3 628,90 dollariin unssilta klo 20.12 GMT mennessä.

Lontoossa sijaitsevan International Institute for Strategic Studiesin (IISS) 3. syyskuuta julkaiseman raportin mukaan Euroopan maat saattavat joutua maksamaan jopa biljoonan dollarin uudelleenaseistautumisesta vastatakseen kasvavaan Venäjän uhkaan ja mahdolliseen merkittävään Yhdysvaltojen sotilaallisen vetäytymiseen mantereelta.

106-sivuinen raportti ”Progress and Shortfalls in Europe's Defences: An Assessment” korosti merkittäviä puutteita Euroopan puolustuskyvyssä, mukaan lukien tuotanto, tiedustelu ja kriittiset laitteet, kuten pitkän kantaman ohjukset sekä integroidut ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmät.

”Tämän kasvavan kiireellisyyden ensisijainen ajuri on Venäjän sotilaallinen uhka ja epävarmuus Yhdysvaltojen sitoutumisesta eurooppalaisten liittolaisten puolustamiseen”, raportissa todetaan. Strategiset arviot siitä, kuinka pian Venäjä saattaa aiheuttaa suoran uhan Naton alueelle, vaihtelevat Euroopan pääkaupungeissa, mutta useimmat arviot sijoittuvat kahden ja viiden vuoden välille.

Samaan aikaan Pentagonin odotetaan julkaisevan oman globaalin tilannekatsauksensa tässä kuussa, mikä voi merkitä sotilaallisten resurssien siirtymistä Euroopasta Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Jotkut Naton virkamiehet uskovat, että Yhdysvaltojen joukkojen vähennykset Euroopassa voivat olla jopa 30 prosenttia.

Nousevat puolustusbudjetit

Euroopan johtajat ovat jo tänä vuonna ryhtyneet toimiin haasteen ratkaisemiseksi. Maaliskuussa EU-johtajat lupasivat miljardeja uusia puolustusmenoja, ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kutsui sitä "Euroopan historian käänteentekeväksi hetkeksi".

Blokki myönsi myös jopa 150 miljardia euroa (160 miljardia dollaria) EU:n takaamia lainoja jäsenvaltioiden asevoimien vahvistamiseksi, ja euroalueen finanssipoliittisia sääntöjä lievennettiin sotilasmenojen poissulkemiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on usein arvostellut Nato-liittolaisia puolustusmenojen alikäytöstä ja liiasta riippuvuudesta Yhdysvaltojen voimaan, on viime aikoina ylistänyt Naton sitoumuksia kesäkuun Naton huippukokouksen jälkeen, jossa jäsenmaat sopivat puolustusbudjettien nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

IISS:n raportissa kuitenkin korostettiin, että kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan myös kapasiteetin rakentamisesta. ”Euroopan puolustusteollisuudella on edelleen vaikeuksia skaalata tuotantoa riittävän nopeasti, ja monet Euroopan armeijat eivät vieläkään pysty saavuttamaan rekrytointi- ja pysyvyystavoitteitaan”, raportissa todettiin.

Ilma- ja ohjuspuolustusaukot

Raportissa tunnistettiin integroitu ilma- ja ohjuspuolustus (IAMD) erityisenä heikkoutena. Yhdysvaltain entiset ja nykyiset armeijan komentajat ovat sanoneet, että Euroopan ilmakilpi on huonosti valmistautunut vastaamaan Venäjän uhkaan.

”Se, mitä näette Ukrainan suurkaupungeissa, voi toistua myös joissakin Euroopan suurkaupungeissa”, sanoi entinen Naton Euroopan-joukkojen ylipäällikkö Philip Breedlove huhtikuussa Radio Free Europen haastattelussa.

Pitkän kantaman ohjusten pula

Tutkimus korosti myös Euroopan puutteita pitkän kantaman iskuissa. Vaikka jotkut maat käyttävät edistyneitä risteilyohjuksia, kuten englantilais-ranskalaista Storm Shadow/SCALP-järjestelmää tai Saksan Taurus-järjestelmää, ”vain kourallisella eurooppalaisilla liittolaisilla on maalla toimivia pitkän kantaman tarkkuustulijärjestelmiä, ja merellä vain Ranskalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on maalla tehtäviin taisteluihin tarkoitettuja risteilyohjuksia, joiden kantama on 1 000 kilometriä”.

Eurooppalainen pitkän kantaman iskuoperaatioiden lähestymistapa (ELSA) -hanke mainittiin tärkeimpänä aloitteena maahyökkäyskyvyn vahvistamiseksi jopa 2 000 kilometrin tai sitä pidemmälle. Ranskan, Saksan, Puolan ja Italian alun perin käynnistämään hankkeeseen ovat sittemmin liittyneet mukaan Iso-Britannia, Ruotsi ja Alankomaat.

Lisäheikkoudet

Raportissa viitattiin muihin puutteisiin, kuten rajallisiin tiedustelu- ja tiedustelulentokoneisiin, itsenäisten laajamittaisten pilvipalveluiden puutteeseen sekä hitaisiin ja huonosti koordinoituihin hankintaprosesseihin.

Nämä puolustusmenojen vaatimukset tulevat samaan aikaan, kun Euroopan hallitukset kohtaavat jo nyt raskaita finanssipoliittisia paineita esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalihuollon aloilla.

Raportissa todettiin, että näihin haasteisiin vastaaminen vaatii monilta Nato-mailta Euroopassa taloudellisten riskien ottamista ja poliittisesti vaikeiden päätösten tekemistä.

Yhdysvaltain osakeindeksit olivat keskiviikkona enimmäkseen nousussa sen jälkeen, kun Alphabetia koskeva oikeuden päätös lisäsi teknologiasektorin kysyntää.

Alphabetin osakkeet nousivat 7,4 prosenttia 227,68 dollariin sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen tuomioistuin päätti olla jakamatta Googlen emoyhtiötä, mikä poisti merkittävän sääntelyyn liittyvän esteen teknologiajätin toiminnalta.

Applen osakkeet nousivat myös 2,4 % 235,12 dollariin. Päätöstä tuki sama päätös, jonka mukaan Alphabet voi jatkaa Applelle maksamista Googlen pitämisestä iPhonen oletushakukoneena.

Kello 16.58 GMT Dow Jones Industrial Average laski 0,4 % (175 pistettä) 45 124 pisteeseen. S&P 500 nousi 0,3 % (18 pistettä) 6 434 pisteeseen, kun taas Nasdaq Composite nousi 0,9 % (183 pistettä) 21 460 pisteeseen.

Kuparin hinta laski keskiviikkona huolimatta Kiinan vahvoista talousluvuista ja heikommasta Yhdysvaltain dollarista suhteessa useimpiin päävaluuttoihin.

Metallin arvo oli noussut hieman Lontoon metallipörssissä, mutta se kävi edelleen alle 10 000 dollarin tonnilta olevan psykologisen kynnyksen. Odotukset Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) laskevan korkoja tämän kuun kokouksessaan vahvistuivat.

Lontoon metallipörssissä kolmen kuukauden kuparifutuurit nousivat 0,1 prosenttia 9 988,5 dollariin tonnilta klo 12.47 Mekan aikaa.

Kuparin hinta nousi hetkellisesti 10 038 dollariin – korkeimmalle tasolleen sitten 26. maaliskuuta – sähköisen kaupankäynnin alkaessa, joka viivästyi 90 minuuttia aiemman teknisen häiriön vuoksi.

Sinkin hinta nousi 0,7 % 2 884 dollariin tonnilta aiemmin saavutettuaan 2 900 dollaria, mikä oli korkein taso sitten 28. maaliskuuta. Samaan aikaan alumiinin hinta laski 0,1 % 2 617 dollariin tonnilta.

Keskiviikkona julkaistut hallituksen tiedot osoittivat, että Kiinan palvelusektorin aktiviteetti kasvoi elokuussa nopeimmin 15 kuukauteen, yksityisen kyselyn mukaan.

Muualla Yhdysvaltain dollari-indeksi laski 0,3 % 98,07:ään klo 16.19 GMT mennessä käytyään ensin korkeimmillaan 98,6:ssa ja alimmillaan 98,03:ssa.

Yhdysvaltain kaupankäynnissä joulukuun toimituksen kuparifutuurien hinta laski 0,5 prosenttia 4,61 dollariin paunalta klo 16.15 GMT.