Kullan hinta laski keskiviikkona Euroopan kaupankäynnissä ja koki ensimmäisen tappionsa neljään kauppapäivään. Lasku tapahtui sen jälkeen, kun metallin hinta oli aiemmin saavuttanut viiden viikon huippunsa Aasian kaupankäynnissä, kun voittojen kotiuttaminen ja markkinoiden parantunut riskinottohalukkuus painoivat jalometallia Yhdysvaltojen ja Japanin välisen merkittävän kauppasopimuksen jälkeen.

Myös Yhdysvaltain dollari alkoi toipua kahden viikon pohjalukemista, kun taantumaan liittyvät huolet hellittivät ennen 1. elokuuta päättyvää määräaikaa odotettavissa olevia uusia kauppapäivityksiä.

Hinta

Kullan hinta laski 0,45 % 3 416,52 dollariin unssilta, kun se avasi 3 431,44 dollaria. Aiempi ennätys oli 3 438,94 dollaria sitten 16. kesäkuuta.

Tiistaina kullan hinta nousi 1,0 prosenttia, mikä oli kolmas peräkkäinen päivittäinen nousu. Tätä tukivat Yhdysvaltain valuuttakurssien lasku ja heikompi dollari.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi keskiviikkona noin 0,2 % ja yritti toipua kahden viikon pohjalukemistaan 97,31 pisteestä. Se on matkalla kohti ensimmäistä nousuaan neljään kaupankäyntipäivään, mikä heijastaa dollarin laaja-alaista elpymistä.

Edullisten ostosten lisäksi dollarin vahvistumista vauhditti merkittävä Yhdysvaltojen ja Japanin välinen kauppasopimus, joka auttoi lievittämään taantumapelkoja maailman suurimmassa taloudessa.

Kaupan kehitys

Presidentti Donald Trump ilmoitti tiistaina "massiivisesta" kauppasopimuksesta Japanin kanssa, joka sisältää vastavuoroiset 15 prosentin tullit Japanin viennille Yhdysvaltoihin ja autotullien alennuksen 25 prosentista 15 prosenttiin.

Valtiovarainministeri Scott Besant ilmoitti myös, että Yhdysvaltain ja Kiinan virkamiehet tapaavat ensi viikolla Tukholmassa keskustellakseen kauppaneuvottelujen määräajan mahdollisesta pidentämisestä 12. elokuuta asti.

Yhdysvaltain korot

Trump jatkoi hyökkäyksiään keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia vastaan kutsuen tätä "typerykseksi" korkojen pitämisestä "liian korkeina" ja väittäen Powellin eroavan kahdeksan kuukauden kuluttua.

CME FedWatch Toolin mukaan heinäkuun kokouksessa on tällä hetkellä 5 prosentin todennäköisyys sille, että korkoja lasketaan 25 peruspisteellä, ja 95 prosentin todennäköisyys sille, että korot pysyvät ennallaan.

Syyskuulle markkinat hinnoittelevat koronlaskun todennäköisyydeksi 59 % ja muuttumattomana pysymisen 41 % todennäköisyydeksi.

Ensi viikolla pidettävän Fedin kokouksen odotetaan tuovan lisäselvyyttä loppuvuoden korkokehitykseen.

Kullan näkymät

KCM Traden päämarkkina-analyytikko Tim Waterer sanoi, että useammat kauppasopimukset ennen 1. elokuuta voisivat lisätä yleistä riskinottohalukkuutta ja vähentää kullan kysyntää.

Hän lisäsi, että jos Yhdysvaltain dollari pysyy paineen alla, kullalla on realistiset mahdollisuudet testata uudelleen 3 500 dollarin tasoa lähitulevaisuudessa.

City Indexin Matt Simpson huomautti, että nykyiset olosuhteet viittaavat alhaiseen likviditeettiin ja Powelliin kohdistuvan poliittisen paineen väheneminen voisi vähentää volatiliteettia, mikä antaisi karhuille mahdollisuuden kohdistaa osumia alle 3 500 dollarin.

SPDR Gold Trust

SPDR Gold Trustin – maailman suurimman kultaan perustuvan ETF:n – omistukset nousivat eilen 7,74 tonnia, mikä on suurin päivittäinen kasvu 10. huhtikuuta jälkeen. Kokonaisomistukset ovat nyt 954,80 tonnia, mikä on korkein määrä 27. kesäkuuta jälkeen.

Euro heikkeni Euroopan markkinoilla keskiviikkona suhteessa kansainvälisiin valuuttoihin kahden viikon huippulukemasta suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Valuutta on matkalla kohti ensimmäistä neljään kaupankäyntipäivään tapahtunutta tappiotaan voittojen kotiuttamisen ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta Yhdysvaltojen ja Japanin välisen merkittävän kauppasopimuksen jälkeen.

Myöhemmin tänään markkinat odottavat Euroopan keskuspankin (EKP) odotetun rahapolitiikan kokouksen alkua, ja odotukset viittaavat muuttumattomaan ohjauskorkoon. Kauppiaat etsivät vihjeitä siitä, jatkaako EKP keventämisjaksoa myöhemmin tänä vuonna.

Hinta

EUR/USD-pari laski 0,2 % 1,1731 dollariin avaushinnasta 1,1754 dollaria saavutettuaan istunnon huipun 1,1756 dollaria.

Euro nousi tiistaina 0,55 % dollaria vastaan, mikä oli kolmas peräkkäinen päivittäinen nousunsa, ja saavutti kahden viikon huippunsa 1,1761 dollarissa Yhdysvaltojen syyskuun koronlaskun todennäköisyyden kasvaessa.

Yhdysvaltain dollari

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi keskiviikkona 0,15 % ja yritti toipua kahden viikon pohjalukemistaan 97,31 pisteestä. Se on matkalla kirjaamaan ensimmäisen nousunsa neljään kaupankäyntipäivään, mikä heijastaa dollarin maltillista elpymistä tärkeimpiin valuuttoihin nähden.

Teknisten ostojen alemman tason lisäksi dollarin elpymistä tuki merkittävä Yhdysvaltojen ja Japanin välinen kauppasopimus, joka lievitti huolta mahdollisesta taantumasta maailman suurimmassa taloudessa.

Presidentti Donald Trump ilmoitti tiistaina "massiivisesta" kauppasopimuksesta Japanin kanssa, joka sisältää vastavuoroisesti 15 prosentin tullit Japanin viennille Yhdysvaltoihin ja japanilaisten ajoneuvojen tullien alentamisen 25 prosentista 15 prosenttiin.

Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki (EKP) kokoontuu tänään ja huomenna arvioimaan rahapolitiikkansa linjaa euroalueen viimeaikaisen talouskehityksen valossa.

Pankin odotetaan yleisesti pitävän ohjauskorkonsa ennallaan 2,15 prosentissa, mikä on alin taso sitten lokakuun 2022.

Markkinat seuraavat tarkasti merkkejä lisäkeventämisestä ja mahdollisista korkojen alennuksista myöhemmin tänä vuonna.

Euroalueen korkonäkymät

Reutersin lähteiden mukaan EKP:n viime kokouksessa selkeä enemmistö kannatti korkojen pitämistä ennallaan heinäkuussa, ja jotkut jäsenet vaativat pidempää taukoa.

Rahamarkkinoilla on tällä hetkellä 30 prosentin todennäköisyys sille, että EKP laskee ohjauskorkoa 25 peruspisteellä heinäkuussa.

Japanin jeni heikkeni Aasian markkinoilla keskiviikkona suhteessa tärkeimpien ja pienempien valuuttojen koriin ja laski kahden viikon huipputasolta suhteessa Yhdysvaltain dollariin aiemmin kaupankäyntipäivänä. Tämä oli ensimmäinen lasku kolmeen päivään aktiivisen voittojen kotiuttamisen ja korjausliikkeiden keskellä.

Lasku seurasi Tokion ja Washingtonin välisen merkittävän kauppasopimuksen julkistamista, johon sisältyy Yhdysvaltojen tullialennuksia Japanin tuonnille ja Japanin sitoumus investoida noin 550 miljardia dollaria Yhdysvaltoihin.

Hinta

USD/JPY nousi 0,4 % 147,20 jeniin avauskurssin 146,59 jälkeen käytyään istunnon pohjalukemissa 146,19 jenissä – heikoimmalla tasolla sitten 11. heinäkuuta.

Tiistaina jeni vahvistui 0,55 prosenttia dollaria vastaan, mikä on toinen peräkkäinen päivittäinen vahvistumisensa Yhdysvaltain 10-vuotisten valtionlainojen korkojen laskiessa.

Merkittävä kauppasopimus

Presidentti Donald Trump ilmoitti tiistaina allekirjoittaneensa "massiivisen" kauppasopimuksen Japanin kanssa. Sopimus sisältää vastavuoroisesti 15 prosentin tullit Japanin viennille Yhdysvaltoihin ja japanilaisten autojen tullien alentamisen nykyisestä 25 prosentista 15 prosenttiin.

Truth Socialissa julkaisemassaan viestissä Trump kuvaili sopimusta "kenties kaikkien aikojen suurimmaksi" ja totesi, että Japani investoi Yhdysvaltoihin 550 miljardia dollaria, ja Amerikan on määrä saada 90 prosenttia voitoista.

Trump lisäsi, että sopimus avaa Japanin markkinat amerikkalaisille tuotteille, kuten autoille, kuorma-autoille, riisille ja muille maataloustuotteille, ja väitti sen luovan "satojatuhansia työpaikkoja".

Japanin pääministeri Shigeru Ishiba ilmoitti, että Yhdysvaltojen japanilaisten ajoneuvojen tullit laskevat 25 prosentista 15 prosenttiin. Tämä on merkittävä askel, kun otetaan huomioon, että autoteollisuus muodostaa Japanin viennin selkärangan Yhdysvaltoihin ja että sen osuus kaikista toimituksista vuonna 2024 oli tullitietojen mukaan 28,3 prosenttia.

Japanin autovienti (mukaan lukien henkilöautot, linja-autot ja kuorma-autot) Yhdysvaltoihin laski kesäkuussa 26,7 % toukokuun 24,7 prosentin laskun jälkeen.

Japanin kokonaisvienti Yhdysvaltoihin – sen toiseksi suurimpaan kauppakumppaniin – oli tammi-kesäkuun aikana 10,3 biljoonaa jeniä (70,34 miljardia dollaria), mikä on 0,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Ishiban poliittinen tulevaisuus

Tiistain ilmoitus tulee vain päiviä sen jälkeen, kun pääministeri Ishiban hallitseva koalitio menetti enemmistönsä Japanin parlamentin ylähuoneen vaaleissa, mikä herättää huolta heikentyneestä vaikutusvallasta Yhdysvaltojen neuvotteluissa.

HSBC:n mukaan suotuisa kauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa voisi auttaa Ishibaa torjumaan epäluottamuslauseen tai liberaalidemokraattisen puolueen sisäiset haasteet.

Vaikka Ishiba ilmoitti aikovansa pysyä pääministerinä vaalitappion jälkeen, japanilainen mediayhtiö Yomiuri kertoi keskiviikkoaamuna, että hän päättäisi virassa pysymisestä tullineuvottelujen edistymisen perusteella.

Japanin korot

Viime viikon tiedot osoittivat, että ydininflaatio hidastui Japanissa kesäkuussa odotettua enemmän, mikä viittaa Japanin keskuspankin hintapaineiden heikkenemiseen.

Julkaisun jälkeen markkinoiden odotukset 25 peruspisteen koronnostosta BoJ:n heinäkuun kokouksessa laskivat 45 prosentista 35 prosenttiin.

Sijoittajat odottavat nyt lisää tietoja inflaatiosta, työttömyydestä ja palkoista voidakseen arvioida näitä kertoimia uudelleen.

Suuret energiantuottajat, kuten Shell, ovat vetäytyneet merkittävästä aloitteesta, jonka tavoitteena oli luoda maailmanlaajuinen "nettonollapäästöstandardi". Luonnosluonnos käytännössä vaati uusien öljy- ja kaasuhankkeiden kehittämisen kieltämistä, Financial Timesin tarkastelemien asiakirjojen mukaan.

Lähteviin yrityksiin kuuluvat Shell, BP, norjalainen Aker BP ja kanadalainen Enbridge, jotka kaikki poistuivat Science Based Targets -aloitteen (SBTi) perustamasta asiantuntijaryhmästä. SBTi on laajalti viitattu ilmastostandardeja laativa elin, jonka sertifiointia hakevat globaalit yritykset, kuten Apple ja AstraZeneca.

Tämä vetäytymisaalto korostaa kasvavia jännitteitä fossiilisten polttoaineiden teollisuuden ja kehittyvien ilmastovastuukehysten välillä.

Kiista uusista öljy- ja kaasuprojekteista

Kiistanalainen luonnos kielsi SBTi:lle ilmastosuunnitelmiaan toimittavien yritysten uusien öljy- ja kaasuprojektien kehittämisen – joko välittömästi tai vuoteen 2027 mennessä, sen mukaan kumpi tulee ensin. Siinä myös vaadittiin fossiilisten polttoaineiden tuotannon jyrkkää vähentämistä, mikä herätti energiasektorilla huolta siitä, että ehdotetut standardit saattavat johtaa toimimattomaan polkuun nettonollapäästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Shell, joka oli osallistunut ajoittain SBTi-prosesseihin vuodesta 2019 lähtien, ilmoitti vetäytyvänsä niistä todettuaan, että luonnos "ei heijasta alan näkökulmaa millään merkityksellisellä tavalla".

Shell kuitenkin toisti sitoutumisensa nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä, mutta korosti, että minkä tahansa uskottavan standardin on tarjottava "riittävää joustavuutta" ja heijastettava "realistista kehityspolkua" yhteiskunnalle.

Aker BP mainitsi vetäytymisensä syyksi rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kehitteillä olevaan standardiin ja korosti, ettei sillä ole "mitään vaikutusta" sen ilmastotavoitteisiin. FT:n mukaan Enbridge kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

SBTi keskeyttää öljy- ja kaasustandardin parissa työskentelyn

Näiden korkean profiilin irtautumisten jälkeen SBTi ilmoitti "väliaikaisesti keskeyttäneensä" öljy- ja kaasustandardinsa parissa työskentelyn "sisäisiin kapasiteettiin liittyviin näkökohtiin" vedoten.

Ryhmä kuitenkin kiisti, että päätökseen olisi vaikuttanut alan paine, ja kertoi Financial Timesille, ettei tällaisille väitteille ole "mitään perustetta".

Samaan aikaan on raportoitu, että SBTi on myös viivästyttänyt ja pehmentänyt rahoituslaitoksille suunniteltuja fossiilisten polttoaineiden rahoitusta koskevia ohjeita.

Tietolähteiden mukaan määräaikaa uusien öljy- ja kaasuhankkeiden kehittävien yritysten rahoituksen tai vakuutusten rajoittamiselle siirrettiin vuodesta 2025 vuoteen 2030 sen jälkeen, kun EY:n entinen osakas David Kennedy nousi SBTi:n toimitusjohtajaksi maaliskuussa.

Kasvava kuilu teollisuuden ja ilmastostandardien välillä

Nämä kehityskulut korostavat syvenevää kuilua ilmastotavoitteiden ja teollisuuden todellisuuden välillä. Vaikka fossiilisten polttoaineiden polttaminen on edelleen ilmaston lämpenemisen johtava syy – ja tiedemiehet korostavat tarvetta rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen peruuttamattoman katastrofin välttämiseksi – öljy- ja kaasuteollisuus suhtautuu edelleen varauksella ilmastonormeihin, jotka käytännössä vaativat öljyn ja kaasun etsinnän ja tuotannon lopettamista. Teollisuus vetoaa huoleen energiaturvallisuudesta, sijoittajien eduista ja maailmanlaajuisesta kyvystä vastata kysyntään energiamurroksen aikana.

Öljy- ja kaasualan sekä rahoitusalan standardien laatimiseen osallistunut lähde sanoi: ”Mitä kauemmin viivyttelemme, sitä enemmän suojaa annamme öljy-big-yrityksille.”

Näistä kiistoista huolimatta Shell ja muut yritykset sitoutuvat edelleen julkisesti nettonollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä. Silti viitekehykset ja standardit, joiden on tarkoitus selkeästi määritellä, mitä "nettonolla" oikeastaan tarkoittaa, ovat edelleen kiistanalaisia.