Kullan hinta laski tiistaina Yhdysvaltain dollarin vahvistuessa useimpiin päävaluuttoihin nähden ja markkinoiden keskittyessä edelleen kauppasodan kehitykseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina, että hänen hallintonsa asettaa 25 prosentin tullin Etelä-Koreasta ja Japanista tuotaville tuotteille 1. elokuuta alkaen osana uusia tulliviestejä, jotka lähetetään useille ulkomaille.

Valkoinen talo vahvisti maanantaina, että presidentti Trump allekirjoittaisi toimeenpanomääräyksen, jolla pidennettäisiin niin sanottujen vastavuoroisten tullien väliaikaista jäädyttämistä 1. elokuuta asti, mikä antaisi kohdemaille kolmen viikon lisäajan tehdä kauppasopimuksia Yhdysvaltojen kanssa.

Trump ilmoitti tänään, ettei lisätullien täytäntöönpanon lopullista määräaikaa jatketa 1. elokuuta jälkeen.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent kommentoi kauppapolitiikkaa sanomalla, että tullit tuottaisivat Yhdysvalloille yli 300 miljardin dollarin tulot tämän vuoden loppuun mennessä.

Eri yhteydessä Trump uudisti hyökkäyksensä keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia vastaan ja vaati tämän välitöntä eroa.

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi alle 0,1 % 97,5 pisteeseen kello 19.10 GMT mennessä, korkeimmillaan 97,8 pistettä ja alimmillaan 97,1 pistettä.

Kaupankäynnin osalta spot-kullan hinta laski 0,8 % 3 315,10 dollariin unssilta klo 19.11 GMT mennessä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi asettaa 10 prosentin lisätullin kaikille maille, jotka tukevat BRICS-ryhmän, 11 maan poliittisen ja diplomaattisen koordinaatiofoorumin, hänen kuvailemaa "Amerikan vastaista politiikkaa".

Trump sanoi sunnuntai-iltana Truth Social -sivuston kautta, että kaikkiin maihin, jotka yhtyvät BRICS-maiden Amerikan-vastaiseen politiikkaan, kohdistuisi 10 prosentin lisätulli, eikä tähän käytäntöön olisi poikkeuksia.

Trump ei tarkalleen ottaen tarkentanut, mitä hän tarkoitti "Amerikan vastaisella politiikalla" tässä yhteydessä, mutta hän oli aiemmin varoittanut ryhmää luomasta uutta BRICS-valuuttaa tai tukemasta mitään vaihtoehtoa "suurelle amerikkalaiselle dollarille".

Maanantaina Rio de Janeirossa pidetyn BRICS-huippukokouksen päätteeksi Brasilian presidentti Lula da Silva vastasi Trumpin uhkaukseen sanomalla, että maailma on muuttunut eikä kukaan halua keisaria. Hän lisäsi, että BRICS on ryhmä maita, jotka etsivät uutta tapaa järjestää maailman talous, ja että siksi jotkut tuntevat olonsa epämukavaksi BRICS-maiden kanssa.

Trumpin uhkaus tulee ennen suunniteltua tullisopimusten julkistamista.

Uhkaus seurasi Trumpin ilmoitusta, jonka mukaan tullisopimukset ja kirjeet useiden maiden kanssa julkistettaisiin maanantaina klo 12.00 itäistä aikaa alkaen ennen väliaikaisen tullien jäädyttämisen määräaikaa, joka on asetettu 9. heinäkuuta.

Vaikka maita kannustetaan viimeistelemään sopimukset ennen 9. heinäkuuta, Trumpin hallinto selvensi myöhemmin, että korkeammat tullit eivät tulisi voimaan ennen 1. elokuuta.

Maanantai-iltapäivästä lähtien Trump on julkaissut sosiaalisessa mediassa suuren määrän kauppasopimuskirjeitä.

Hän on asettanut 25 prosentin tullin Etelä-Koreasta ja Japanista tulevalle tuonnille ja ilmoittanut uusista tulleista kahdelletoista muulle maalle.

Ennen tätä viikkoa Trump oli ilmoittanut tullisopimuksista vain kolmen maan kanssa: Ison-Britannian, Kiinan ja Vietnamin.

Trumpin uhkaus häämötti BRICS-huippukokouksen päättymisen yhteydessä Brasiliassa

Kaksipäiväisen BRICS-huippukokouksen loppuvaiheessa Trumpin suora uhkaus hallitsi tunnelmaa, kun läsnä olevat johtajat allekirjoittivat sunnuntaina yhteisen julkilausuman nimeltä "Etelä-etelä-yhteistyön vahvistaminen osallistavamman ja kestävämmän hallinnon edistämiseksi".

Maanantaina johtajat pitivät kiinni yhtenäisestä kannasta vastauksena Trumpin esittämiin uhkauksiin.

Mikä on BRICS-ryhmä?

BRICS-ryhmä perustettiin vuonna 2001 – alun perin Brasilian, Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan muodostama ryhmä – foorumiksi kehittyville ja kehittyville maille yhteistyön tehostamiseksi kaupan, turvallisuuden ja diplomatian aloilla.

Etelä-Afrikka kutsuttiin liittymään vuonna 2010, ja sen jälkeen muita maita on liittynyt mukaan, mukaan lukien Saudi-Arabia, Egypti, Iran, Etiopia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Indonesia, jolloin maiden kokonaismäärä on 11.

BRICS-maat ovat myös solmineet suhteita strategisiin kumppanimaihin viime vuoden huippukokouksessa, mukaan lukien Valko-Venäjä, Bolivia, Kazakstan, Kuuba, Malesia, Thaimaa, Uganda, Uzbekistan ja Nigeria. Vietnam julkistettiin virallisesti kymmenenneksi kumppanimaaksi kesäkuussa.

Ryhmä kyseenalaistaa yksinapaisen näkemyksen globaalista vallasta, joka asettaa Yhdysvallat hallitsevaksi supervallaksi.

Sen sijaan BRICS-maat ajavat moninapaista mallia, jossa eri maat tekevät yhteistyötä globaalilla näyttämöllä.

Jotkut asiantuntijat uskovat, että Yhdysvaltojen globaalin järjestelmän ylivallan aikakausi on tullut päätökseensä ja että siirtyminen moninapaiseen järjestykseen on jo alkanut.

BRICS-maiden mukaan niiden osuus maailmankaupasta on 24 prosenttia ja ne edustavat 39 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Tämän vuoden huippukokouksen ensimmäisenä päivänä BRICS-maat antoivat yhteisen lausunnon, jossa ne ilmaisivat huolensa "mielivaltaisista tullien korotuksista", mainitsematta suoraan Yhdysvaltoja tai Trumpia.

Lausunnossa todettiin, että ryhmä on vakavasti huolissaan yksipuolisten tullitoimenpiteiden ja tullien ulkopuolisten kaupan esteiden lisääntymisestä, jotka vääristävät kauppaa ja rikkovat WTO:n sääntöjä.

BRICS-maat korostivat myös visiotaan globaalin järjestelmän tulevaisuudesta ja totesivat globaalin etelän merkityksen positiivisen muutoksen liikkeellepanevana voimana, erityisesti kasvavien kansainvälisten haasteiden keskellä, kuten lisääntyvien geopoliittisten jännitteiden, talouden hidastumisen, nopean teknologisen muutoksen, lisääntyvän protektionismin ja muuttoliikehaasteiden.

Miten BRICS-maiden johtajat reagoivat Trumpin uhkaukseen?

Brasilian presidentti ei ollut ainoa, joka vastasi Trumpin julkiseen uhkaukseen.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi maanantaina, että BRICS-maiden toiminta ei pyri heikentämään muiden maiden asemaa.

Hän lisäsi, että presidentti Trumpilta on jo nähty vastaavia lausuntoja, mutta on tärkeää korostaa, että BRICS-maiden kaltaisen ryhmän ainutlaatuisuus piilee siinä, että se yhdistää maita, joilla on yhteiset näkemykset yhteistyöstä niiden suvereeneihin etuihin perustuen, ja että tämä yhteistyö ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan suunnattu kolmansia osapuolia vastaan.

Kiinan ulkoministeriö ilmoitti vastustavansa tullien käyttöä painostuskeinona.

Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Mao Ning totesi, että Kiinan kanta Yhdysvaltojen korottamiin tulleihin on hyvin selkeä ja että kauppasodilla ei ole voittajia, eikä taloudellinen protektionismi johda mihinkään.

Etelä-Afrikan kauppaministeriön tiedottaja Kameel Alli kertoi Reutersille, että maa odottaa edelleen Yhdysvaltojen virallista ilmoitusta kauppasopimuksestaan, mutta sanoi neuvottelujen olevan edelleen rakentavia ja tuloksellisia, ja toisti, että Etelä-Afrikka ei ole Amerikkaa vastaan.

Indonesian talousministeri Airlangga Hartarto matkustaa Yhdysvaltoihin maanantaina BRICS-huippukokouksen jälkeen, ja tullien odotetaan olevan asialistan kärjessä.

Trumpin aiemmat uhkaukset BRICS-maille.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Trump on uhkaillut BRICS-ryhmää.

Marraskuussa presidentinvaalien voittonsa jälkeen hän uhkasi asettaa BRICS-maille 100 prosentin tullit, jos ne päättäisivät "siirtyä pois" Yhdysvaltain dollarista.

Tuolloin Trump sanoi, että ajatus BRICS-maiden yrittämisestä luopua dollarista Yhdysvaltojen tekemättä mitään on ohi, ja että Yhdysvallat vaatii näiltä mailta sitoutumista olemaan luomatta uutta BRICS-valuuttaa tai tukematta mitään vaihtoehtoa suurelle amerikkalaiselle dollarille, muuten niiden pitäisi odottaa 100 prosentin tulleja ja sanoa hyvästit upeille amerikkalaisille markkinoille.

Yhdysvaltain osakeindeksit laskivat hieman tiistain kaupankäynnin aikana, kun markkinat jatkoivat presidentti Donald Trumpin hallinnon kauppapolitiikan arviointia.

Yhdysvallat oli aiemmin asettanut maiden kauppasopimuksen aikaansaamisen määräajaksi 9. heinäkuuta, mutta Yhdysvaltain viranomaiset sanovat nyt, että tullit alkavat 1. elokuuta. Trump ilmoitti lähettävänsä maille kirjeitä, joissa hän ilmoittaa niille tulleista, jos sopimukseen ei päästä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maanantaina, että hänen hallintonsa asettaa 25 prosentin tuontitullit Etelä-Koreasta ja Japanista tuleville tuotteille 1. elokuuta alkaen osana uutta useille ulkomaille lähetettävää kirjekierrosta.

Valkoinen talo vahvisti maanantaina myös, että presidentti Trump allekirjoittaisi toimeenpanomääräyksen, jolla jatketaan niin sanottujen "vastavuoroisten tullien" väliaikaista jäädyttämistä 1. elokuuta asti, antaen kohdemaille kolmen viikon lisäajan tehdä kauppasopimukset Yhdysvaltojen kanssa.

Kaupankäynnin osalta Dow Jones Industrial Average laski 0,3 % – mikä vastaa 148 pistettä – 44 258 pisteeseen klo 16.29 GMT mennessä, kun taas laajempi S&P 500 -indeksi laski 0,1 % (8 pistettä) 6 222 pisteeseen ja Nasdaq Composite -indeksi laski 0,1 % (13 pistettä) 20 402 pisteeseen.

Kuparin hinta laski tiistaina hieman aiempien nousujen jälkeen. Hinnat laskivat vahvistuvan Yhdysvaltain dollarin ja kasvavan huolen vuoksi maailmantalouden hidastumisesta ja kysynnän heikkenemisestä Yhdysvaltojen uusien tullien vuoksi. Kauppiaiden mukaan myös kasvavat kuparivarastot painoivat markkinoita.

Kupari lähellä 3 kuukauden huippua

Lontoon metallipörssin (LME) kuparin vertailuhinta nousi hieman 0,1 % 9 835 dollariin tonnilta klo 10.30 GMT mennessä ja oli lähellä viime viikon kolmen kuukauden huippuaan 10 020,50 dollaria.

Aiempaa tukea tuli heikommalta dollarilta, mikä tekee dollarimääräisistä hyödykkeistä houkuttelevampia muiden valuuttojen haltijoille ja voi lisätä teollisuusmetallien, kuten kuparin, kysyntää.

Yhdysvaltain tullit heittävät varjon

Yhdysvallat lähetti maanantaina virallisen ilmoituksen 14 maalle uusista 25–40 prosentin tulleista, jotka astuvat voimaan 1. elokuuta alkuperäisen 9. heinäkuuta asetetun määräajan lykkäämisen jälkeen.

Presidentti Donald Trump uhkasi myös BRICS-maille – mukaan lukien Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina – asetettavalla 10 prosentin lisätullilla, jos ne, kuten hän totesi, jatkavat "Amerikan vastaista politiikkaa" meneillään olevassa huippukokouksessaan Brasiliassa.

Kuparivarastot kasvavat – mutta markkinat tarvitsevat edelleen toimituksia

LME:n rekisteröimien varastojen kuparivarastot nousivat 102 500 tonniin – 13 %:n kasvu (11 875 tonnia) 27. kesäkuuta verrattuna – mikä helpotti välittömiä toimitusongelmia.

Kauppiaat kuitenkin huomauttivat, että markkinoilla ei vieläkään ole riittävästi fyysisiä toimituksia kysynnän tyydyttämiseksi. Peruutusaste, joka seuraa varastoista lähtevää materiaalia, oli 36 %, mikä viittaa siihen, että 37 100 tonnia on määrä lähettää pian.

Samaan aikaan tom-next-hintaero (spot- ja seuraavan päivän toimitusten välinen erotus) leveni 13 dollariin tonnilta ennen ensi viikon sopimusten selvitystä, jolloin lyhyet positiot on joko suljettava tai siirrettävä eteenpäin.

Muiden perusmetallien liike

Alumiinin hinta nousi 0,3 % 2 582 dollariin tonnilta, vaikka LME:n varastot kasvoivat 47 450 tonnia 25. kesäkuuta lähtien 384 350 tonniin, mikä muutti käteispreemion alennukseksi.

Sinkin hinta nousi 0,8 % 2 706 dollariin tonnilta.

Lyijyn hinta nousi 0,4 prosenttia 2 045 dollariin tonnilta.

Tinan hinta nousi 0,4 % 33 410 dollariin tonnilta.

Nikkelin hinta laski 0,3 prosenttia 15 130 dollariin tonnilta.

Yhdysvaltain dollari-indeksi nousi 0,3 % 97,7:ään klo 15.54 GMT mennessä ja saavutti istunnon korkeimman arvon 97,8:ssa ja alimman arvon 97,1:ssä.

Yhdysvaltain kaupankäynnissä COMEX-kuparin syyskuun toimitussopimusten hinta laski 0,8 % 4,98 dollariin paunalta klo 15.52 GMT.